Tietolinja 1/2019 ilmestynyt

Tietolinja-verkkolehden numero 1/2019 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Numerossa on tällä kertaa paljon asiaa avoimesta julkaisemisesta. Timo Vilén käsittelee artikkelissaan APC-maksuja koskevan tiedon keruuta. Riitta Koikkalainen ja Jyrki Ilva puolestaan kirjoittavat yleisemmin avoimen tiedejulkaisemisen rahoitusta koskevista näköaloista. Jyrki Ilva analysoi lisäksi erillisessä artikkelissa suomalaisten korkeakoulujen julkaisujen avoimuutta vuoden 2018 julkaisutietojen pohjalta.

Juha Hakalan artikkelit käsittelevät Research Data Alliance -yhteenliittymää ja opinnäytteiden pitkäaikaissäilytystä. Tuula Pääkkönen analysoi omassa artikkelissaan Kansalliskirjaston Digi-palvelun leiketoiminnon käyttötapoja. Lisäksi Jussi Omaheimo ja Leena Saarinen kertovat Koha-kirjastojärjestelmän käyttöönotosta Kansalliskirjastossa.

Tietolinja 2/2018 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2018 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Tietolinjan artikkelit käsittelevät tällä kertaa tieteellisten kirjastojen ajankohtaisia kirjastojärjestelmähankkeita, Kansalliskirjaston digitoituja aineistoja sisältävän Digi-palvelun käyttöä sekä pysyviä tunnisteita ja niihin pohjautuvia verkko-osoitteita.

Numerossa on myös matkaraportteja kansainvälisistä konferensseista (KohaCon ja Open Repositories). Lisäksi numerossa kerrotaan RDA-kuvailuformaatin uudistumisesta ja siinä on uutisia avoimeen julkaisemiseen liittyen sekä kotimaasta että ulkomailta.

Antoisia lukuhetkiä!

Tietolinja 1/2018 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2018 on nyt luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802133364

Kuvailustandardiryhmän yhteisartikkelissa hahmotellaan kuvailutietojen ja niiden tuotannon roolia sekä kirjastoissa että yleisemmin koko yhteiskunnassa. Juha Hakalan laaja artikkeli tarkastelee kieliä ja aikaa koskevien ilmausten merkitsemisen käytäntöjä MARC-formaatissa ja muissakin standardeissa. Tuula Pääkkönen kirjoittaa Kansalliskirjaston digitoimien 1920-luvun lehtiaineistojen avaamisesta vapaaseen käyttöön.

Numeron konferenssiosiossa Esa-Pekka Keskitalo raportoi PIDapaloozasta, pysyvien tunnisteiden festivaalilta, joka oli tänä vuonna Espanjassa. Jarmo Saarikko ja Osma Suominen osallistuivat Hampurissa järjestettyyn SWIB-konferenssiin, jonka aiheet liittyivät avoimeen linkitettyyn dataan ja kirjastoihin. Jyrki Ilva puolestaan osallistui Tromssassa järjestettyyn, avoimeen tieteelliseen julkaisemiseen keskittyvään Munin-konferenssiin. Lisäksi numerossa on myös tunnelmia syksyn Kirjastoverkkopäiviltä.

Ajankohtaisosiossa aiheina ovat korkeakoulujen uuden kirjastojärjestelmän hankintayhteistyön purkautumisen lisäksi mm. FinELibin tammikuussa julkaistu uusi Elsevier-sopimus ja joulun alla avattu Fennica-data.

Tietolinja 2/2017 on ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Esa-Pekka Keskitalo esittelee artikkelissaan ATT-hankkeessa rakennettua avoimen tieteen ja pitkäaikaissäilytyksen palveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Jyrki Ilvan artikkeli käsittelee kansainvälisiä avointen julkaisujen hakupalveluita.

Eeva Savolaisen artikkeli pohtii Arto-artikkeliviitetietokannan hyödyntämistä tutkimustietojärjestelmien tietolähteenä. Juha Rautiainen esittelee digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun lisättyä Haka-tunnistautumista, jonka ansiosta käyttörajattuja digitoituja aineistoja on tulevaisuudessa mahdollista saada nykyistä laajempaan käyttöön korkeakouluissa.

Jyrki Ilvan toisessa artikkelissa käydään tilastotietojen pohjalta läpi korkeakoulukirjastojen henkilöstössä, toimintamenoissa, kulurakenteessa, toimipisteissä ja aineistohankinnoissa tapahtuneita muutoksia vuosina 2002-2016.

Numerossa on kaksi matkaraporttia muilta mantereilta. Anis Moubarikin, Piia Naukkarisen ja Tanja Vienosen artikkeli kertoo kuulumisia Australiassa järjestetystä Open Repositories 2017 -konferenssista. Antti-Jussi Nygård puolestaan raportoi Kanadassa järjestetystä avoimeen julkaisemiseen keskittyneestä PKP 2017 -konferenssista.

Artikkelien lisäksi lehdessä on myös erillinen ajankohtaiskatsaus.

Tietolinja 1/2017 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Juha Hakala käy kahdessa artikkelissaan läpi verkkoaineistojen arkistoinnin kehitystä ja The European Library -yhteisluettelon vaiheita. Tuula Pääkkösen ja Jukka Kervisen teksti kertoo Kansalliskirjaston vapaaseen käyttöön avaamista vuosien 1911-1920 sanoma- ja aikakauslehdistä. Asmo Saarikoski esittelee vuodenvaihteessa käytöstä poistuneen Nelli-portaalin alasajon yhteydessä tehtyjä ratkaisuja.

Marja-Liisa Seppälän ja Tatja Pusan artikkelit kertovat metatietojen ja kuvailustandardien kehittämiseksi tehtävästä työstä. Jyrki Ilvan tekstit käsittelevät avoimen julkaisemisen ja julkaisuarkistojen tämänhetkistä tilannetta Suomessa. Riitta Koikkalainen ja Tanja Vienonen raportoivat Tromssassa järjestetystä Munin-konferenssista.

Lisäksi numeron ajankohtaispalstalla uutisoidaan kirjastojärjestelmän hankintaprosessista, kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-palvelusta ja julkaisuarkistojen metadatasuosituksesta.

Elektran käyttöluvut ennätykseen

logo1Elektra-palvelun käyttörajatun aineiston kuukausittaiset käyttöluvut ylsivät marraskuussa 2015 uuteen ennätykseen. Kotimaisten tieteellisten lehtien artikkeleita sisältävän palvelun artikkelilatausten kokonaismäärä oli 16.996. Edellinen ennätys (16.552 latausta) oli lokakuulta 2014. Lue loppuun

DHH15 – Digitaalisten ihmistieteiden hackathon

Kirjoittanut: tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkönen

DHH15 eli Digital Humanities Hackathon 2015, järjestettiin 11.5.-15.5.2015 Helsingin Yliopiston Tutkijakollegiumissa. Järjestäjinä olivat professorit Mikko Tolonen, Eetu Mäkelä, ja mukana menossa oli myös Timo Honkela, joka oli hackathonin alkuperäisidean isä. Kiinnostusta teemaan osoitti osallistujien runsaslukuinen joukko, rekisteröityneitä osallistujia oli liki neljäkymmentä. Lisäksi päivien aikana paikalle tuli eri asiantuntijoita kertomaan omasta tutkimuksestaan tai muusta teemaan liittyvästä kiivaan ryhmätyötyöskentelyn välipaloiksi.

Lue loppuun

Uutisia digitaalisia, vanhoja ja uusia – IFLAn sanomalehtijaoston kokous Genevessä

kuva 2

IFLAn sanomalehtijaoston pre-konferenssi Digital Transformation and the Changing role of News Media in the 21th Century järjestettiin 13.-14.8. Genevessä ITU:n eli Kansainvälisen televiestintäliiton tiloissa. ITU on YK:n alainen televiestintäverkkoja ja -palveluja kansainvälisesti koordinoiva järjestö ja sijaitsee samoilla nurkilla kuin monet muutkin YK:n järjestöt, kuten WTO, WHO ja ILO.

Kaksipäiväinen konferenssi keskittyi etupäässä sanomalehtien digitointiin ja tekstintunnistuksella saatavan datan käsittelyongelmiin. Toki käsiteltiin myös elektronisessa muodossa syntyneiden uutisten säilyttämistä sekä digitoinnilla louhittavan datan käyttömahdollisuuksia, mutta useat aiheet liittyivät siihen miten yleensä saada hyvälaatuista tekstiä eritasoisista alkuperäislähteistä. Myös suomen kielen erikoinen luonne tuli käsitellyksi.

Lue loppuun

Avointa tutkimusdataa, avoimia julkaisuja ja avointa lähdekoodia kesällä Helsingissä

or2014
Kesäkuun toisella viikolla Helsingissä järjestettävän Open Repositories 2014 -konferenssin esikonferenssin ja pääkonferenssin alustava ohjelma on nyt nähtävillä verkossa:


https://www.conftool.com/or2014/sessions.php

(Sessioiden sisältöä pääsee selailemaan klikkaamaalla kunkin päivän nimeä, ja sessiota klikkaamalla näkee myös esitysten abstraktit!)

Saman tien on syytä muistuttaa siitä, että konferenssin ilmoittautuminen on käynnissä, ja edullisempi rekisteröitymismaksu on voimassa ainoastaan sunnuntaihin 4.5. asti, eli kannattaa ehdottomasti ilmoittautua ajoissa!

Lue loppuun

Scripta selecta: Kirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista

scripta selectaPieni mainospala: tämän Digitaalinen kirjasto -blogin rinnalla Kansalliskirjastolla on nyt myös uusi kokoelmalähtöinen blogi Scripta selecta.  Sen tarkoitus on esitellä Kansalliskirjaston kokoelmia, niistä nousevia teemoja ja nostaa esiin yksittäisiäkin teoksia. Kirjoittajat ovat pääsääntöisesti tiiviisti kokoelmatyössä mukana. Ensimmäisen kirjoitusten joukossa esittellään Russica ja Polonica kokoelmia ja kerrotaan tarinoita lahjoituksina saaduista kokoelmistamme, mm. siitä kuinka Turun palossa menetettyjen kirjojen tilalle saatiin uusia.

Scripta selecta löytyy osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/scriptaselecta