Category Archives: Digitaaliset kokoelmat

Scripta selecta: Kirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista

Posted on by

scripta selectaPieni mainospala: tämän Digitaalinen kirjasto -blogin rinnalla Kansalliskirjastolla on nyt myös uusi kokoelmalähtöinen blogi Scripta selecta.  Sen tarkoitus on esitellä Kansalliskirjaston kokoelmia, niistä nousevia teemoja ja nostaa esiin yksittäisiäkin teoksia. Kirjoittajat ovat pääsääntöisesti tiiviisti kokoelmatyössä mukana. Ensimmäisen kirjoitusten joukossa esittellään Russica ja Polonica kokoelmia ja kerrotaan tarinoita lahjoituksina saaduista kokoelmistamme, mm. siitä kuinka Turun palossa menetettyjen kirjojen tilalle saatiin uusia.

Scripta selecta löytyy osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/scriptaselecta

Tykättyä ja käytettyä

Posted on by

hemmingDigitaalinen kirjasto -blogissa viime huhtikuussa ilmestynyt uutinen Kirjallisuuspankki-kokoelman julkaisemisesta Doriassa keräsi nopeasti toista sataa tykkäystä, suurelta osin varmaan siksi, että tekstiin viitattiin eri puolilla sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.

Tämä palasi mieleeni, kun kävin läpi Kansalliskirjaston ylläpitämien julkaisuarkistopalveluiden käyttölukuja. Näkyykö sosiaalisen median kautta ilmennyt tykkääminen jollain tavalla kokoelman käyttöluvuissa?

Continue reading →

Pyöreitä lukuja julkaisuarkistoissa

Posted on by

Numerot ovat tietysti vain numeroita, mutta nyt mentiin muutamassa päivässä useamman ison numeron yli, joten juhlistetaanpa edes tämän merkinnän verran!

jark-logotAjoimme viime perjantaina Doria-julkaisuarkistoon viitisensataa uutta Elektra-tietuetta, jolloin Elektran artikkelimäärä nousi yli 30.000:n ja Dorian tietuemäärä ylitti 70.000:n rajan. Ja tänään vajaa tunti sitten ammattikorkeakoulujen yhteisessä Theseus-julkaisuarkistossa oli tasan 60.000 tietuetta. Nyt tietueita on 60.005, kun luet tätä todennäköisesti taas jo enemmän. Theseuksen kasvu on erityisen vaikuttavaa siksi, että se sisältää Doriasta poiketen pelkästään vapaasti käytettäviä kokotekstiaineistoja.

Tampereen yliopiston Tampub-julkaisuarkisto täydentyi puolestaan viime viikon puolella aiemmin toisessa järjestelmässä sijainneilla lisensiaatintöillä, graduilla ja syventävillä töillä (ks. myös uutinen). Vaikka viimeistelyssä ja jälkisiivouksessa on vielä tekemistä, Tampub nousi saman tien reilusti yli 20.000 tietueen rajan.

Karttoja kartalle

Posted on by

Kansallisarkisto on testaillut kokeiluluontoisesti uusia tapoja asettaa kartta-aineistoja käyttöön. Sekä heillä että meillä Kansalliskirjastossa on kyllä karttoja verkossa saatavina; meillä nimittäin Suomen karttoja ja kartastoja sekä pienehkö otos Nordenskiöldin karttoja.

Kuten näkyy, karttoja on tarjolla, mutta esimerkiksi tiettyä paikkaa koskevan karttakuvan tutkiminen ei ole mitenkään helppoa. Kansallisarkiston testissä – http://digi.narc.fi/karttapohjainen_aineisto/ – on kokeiltu tarkempien kartojen linkittämistä yleissilmäyskarttaan sekä karttojen liittämistä Google Earthiin. Jälkimmäistä mahdollisuutta innostuin itsekin iltapuhteella testaamaan.

Continue reading →

Open Repositories 2013: DSpace- ja Fedora-uutisia (3/3)

Posted on by

duraspaceVarsinaisen konferenssin lisäksi Open Repositoriesin ohjelmaan ovat perinteisesti kuuluneet keskeisten julkaisuarkisto-ohjelmistojen käyttäjäryhmät, jotka ovat formaatiltaan varsin samanlaisia itse pääkonferenssin kanssa. Näitä keskeisiä ohjelmistoja ovat olleet yhtä lailla perinteisesti DSpace, Fedora ja EPrints; nähtäväksi jää muuttuuko tämä kolmijako jossain vaiheessa uusien ohjelmistojen myötä tai markkinatilanteen muuttuessa. Continue reading →

Kansalliskirjallisuutta

Posted on by

Doria-palveluun vähin äänin jo kuukausi sitten avattu Kirjallisuuspankki-kokoelma sisältää laajan valikoiman Kansalliskirjaston digitoimaa tekijänoikeudesta vapaata kotimaista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.

Mukana on runsaasti enemmän tai vähemmän klassisia teoksia aikakauden keskeisiltä kirjailijoilta, J.L.Runebergistä ja Aleksis Kivestä Minna Canthin ja Arvid Järnefeltin kautta aina Edith Södergraniin ja Saima Harmajaan asti. Unohtamatta tietysti Juhani Ahoa ja Eino Leinoa ja monia monia muita.

Kuten kokoelman nimestäkin ehkä voi päätellä, digitoidut kirjat liittyvät muutaman vuoden ajan valmisteilla olleeseen Kirjallisuuspankki-hankkeeseen, jonka lähtölaukaus oli professori Jyrki Nummen vuonna 2008 laatima selvitys. Hanke on saanut rahoitusta mm. Koneen säätiöltä.

Kirjallisuuspankki-hankkeen päämäärien kannalta digitoitujen julkaisujen saaminen pdf-muodossa verkkoon on vain välitavoite; hankkeessa pyritään kehittämään laajempaa kansainvälisten esikuvien mukaista palvelukokonaisuutta, joka hyödyttäisi sekä tutkimusta, opetusta että suurta yleisöä.

Mutta jo nyt, antoisia lukuhetkiä, toivottaa Kansalliskirjasto!

E-kirjat ja verkkojulkaiseminen esillä Frankfurtin kirjamessuilla 2012

Posted on by

Maailman suurimmat kirja-alan messut kokosivat noin 7300 näytteilleasettajaa ja yli 280 000 kävijää Frankfurtiin lokakuussa.

E-kirjojen tuotanto ja verkkojulkaiseminen olivat messuilla vahvasti esillä, vaikka painettujen kirjojen markkinat ovat Euroopassa edelleen selvästi suuremmat kuin e-kirjojen. Merkkejä muutoksesta on kuitenkin jo nähtävissä. Esimerkiksi Amazonin e-kirjojen myynti Englannissa on ohittanut painettujen myynnin vain kaksi vuotta Kindlen lanseeraamisen jälkeen.

Monet kustantajat korostivat, että siirtyminen e-kirjatuotantoon asettaa niille uusia haasteita. Esimerkiksi julkaisuprosessit, hinnoittelumallit ja jakelukanavat on mietittävä uusiksi. Kustantajat eivät kuitenkaan ole yksin näiden haasteiden edessä. Sitä todistivat useat yritykset, jotka tarjoutuivat hoitamaan verkkojulkaisemisen prosesseja kustantajien puolesta, jotta kustantajat voivat keskittyä niille keskeisiin sisältöihin ja lukijasuhteiden luomiseen.
Continue reading →

Miten konsortiot uudistuvat: ICOLC 2012 Wien

Posted on by

Vuosittain järjestetään kirjastojen e-aineistohankintaa tekevien konsortioiden tapaaminen, jossa keskustellaan alan ajankohtaisista kysymyksistä ja etsitään yhdessä ratkaisuja ongelmiin sekä uusia, parempia toimintatapoja. Tänä vuonna ICOLC-tapaaminen oli lokakuussa Wienissä ja paikalla oli väkeä Euroopan, Amerikan ja Aasian eri puolilta.

Maailmanlaajuinen talouskriisi näkyy konsortioiden työssä ja ICOLC:in esityksissä. Monet konsortiot pohtivat tapoja säästää kustannuksissa ja pyrkivät löytämään uusia toimintatapoja. Kustannuspaineisiin konsortiot hakevat ratkaisuja hintojen nousun pysäyttämisellä, kokoelmia supistamalla ja neuvottelemalla yhteisiä sopimuksia muiden maiden konsortioiden kanssa.

Continue reading →

OkFestival: maailmanparannusta, innostusta ja kauhua

Posted on by

Syyskuun puolivälissä järjestettiin OKFestival, joka keräsi Helsinkiin tuhatkunta avoimesta tiedosta kiinnostunutta. Aiheet ulottuivat avoimesta lähdekoodista avoimen journalismin kautta avoimeen saunaan, ja väliin mahtui myös avoin kulttuuriperintö.

Yhtenä teemana oli “Building the Cultural Commons“, johon liittyvää keskustelua vetivät Open Knowledge Foundation, Wikimedian, Creative Commonsin ja Europeanan puhujat. Commonsien eli vapaiden yhteisten resurssien idean tuominen kulttuuriperinnön viitekehykseen on todella kiinnostavaa, muttei ihan yksinkertaista. Continue reading →