Suomalais-ugrilaisten aineistojen digitointihanke käynnistynyt

Kansalliskirjasto aloitti heinäkuun alussa toteuttamaan suomalais-ugrilaisten aineistojen digitoinnin pilottihanketta. Pilottihanke on osa Koneen Säätiössä valmisteltua kieliohjelman hankekokonaisuutta ja siihen viitataan Koneen Säätiön Kieliohjelmassa 2012–2016 otsikolla Pietarin aineistojen digitoinnin pilottihanke (2012–2013).

Digitoitava aineisto kuuluu Venäjän Kansalliskirjaston  (Российская национальная библиотека, Pietari) kokoelmiin. Tämä tutkijoiden valitsema suomalais-ugrilaisilla kielillä julkaistu aineisto digitoidaan Pietarissa Venäjän Kansalliskirjastossa ja toimitetaan Kansalliskirjastolle digitaalisessa muodossa. Valikoitu aineisto sisältää noin 7000 sivua inkeroisten- ja vepsänkielisiä julkaisuja, yhteensä 66 monografiaa, jotka ovat pääsääntöisesti oppikirjoja ja sanakirjoja. Monografioiden lisäksi digitoidaan lähes 20 000 sivua marilaisia ja mordvalaisia sanomalehtiä, jotka on julkaistu pääsääntöisesti 1920- ja 1930-luvuilla.

Continue reading

Miten e-kirjasto näkyisi paremmin kirjaston fyysisissä tiloissa?

Slaavilaiseen kirjastoon asiakkaat tulevat etsimään sekä uutta että vanhaa tutkimuskirjallisuutta ja lähdeaineistoja. Miten me saamme kirjaston fyysisessä tilassa näkymään sekä painetun että e-aineiston mahdollisuudet ja aineistojen erilaiset tiedonhakutavat?

Tarkoituksenahan on luoda käsitys kirjastomme moninaisista sisällöistä ja ehkä jopa tarjota uusia ajatuksia aineiston käytöstä tutkimuksessa. Tieteellisiä artikkeleita lukeakseen, ei asiakkaan useinkaan enää tarvitse tulla kirjastoon, mutta kirjastoomme tullaan edelleen myös hyllyjä selailemaan ja silmäilemään. Hyllyssä olevia kirjoja voi selata, mutta e-kirjat jäävät löytymättä. Olisiko QR-koodista apua painetun ja elektronisen kirjahyllyn yhdistämisessä?

Continue reading

22 vuosikertaa Naistutkimusta ja muita Elektra-uutuuksia

Alkuvuoden 2012 aikana Artoon kertyneet uusien Elektra-artikkelien tietueet ajettiin taas eilen Elektran omaan, Doriassa sijaitsevaan käyttöliittymään. Asiakasorganisaatioiden käytössä oleva aineisto täydentyi tällä kertaa yli 1.700 uudella kokotekstiartikkelilla.

Suurin yksittäinen aineistoryhmä olivat tällä kertaa Naistutkimus – Kvinnoforskning -lehden vanhat vuosien 1988-2003 artikkelit, joiden luettelointi Artoon oli alkanut jo viime syksynä.

Etenkin Koneen säätiö on parin viime vuoden aikana ottanut kiitettävästi asiakseen tukea suomenkielisten tieteellisten lehtien toimintaa, ja useat lehdet ovat myös saaneet rahoitusta omien vanhojen vuosikertojensa digitointiin. Naistutkimus oli näistä ensimmäinen jonka artikkelit saatiin mukaan Elektraan.

Continue reading

UKSG Annual Conference and Exhibition: Glasgow 26.-28.3.2012

UK Serials Group järjesti Glasgow’ssa Skotlannissa maaliskuun lopulla jo 35. kerran kustannus- ja kirjastoalan konferenssin. Konferenssin yhteydessä oli mainio tilaisuus tavata kustantajia eri puolilta maailmaa ja mukana oli monta FinELibillekin tuttua yhteistyökumppania. Konferenssin osallistujamäärä ylitti jopa viime vuoden ennätyksen. Tänä vuonna 860 vierasta osallistui konferenssiin 27 eri maasta. Glasgow’n sää oli iloksemme poikkeuksellisen lämmin, parina päivänä saavutettiin kaikkien aikojen maaliskuun lämpöennätys, 24 plusastetta.

UKSGn puheenjohtaja Tony Kidd Glasgown yliopistosta avasi konferenssin. Tilaisuus oli historiallinen, sillä Tony toimi viimeistä kertaa puheenjohtajana luovuttaen tehtävän seuraajalleen Ross MacIntyrelle Manchesterin yliopistosta. Ross on FinELibille tuttu yhteistyöstä SUSHI-standardin käyttöönoton parissa.

Tänä vuonna ohjelmassa oli esityksiä tutkimusdatasta ja sen hallinnasta sekä tutkijoiden työskentelytapojen muutoksesta. ”Vihaiset nuoret akateemiset” ihmettelivät miksi heillä ei ole pääsyä tuottamaansa tutkimustietoon. Lehtiartikkelia kritisoitiin vanhentuneena tieteellisen tiedon välittämisen muotona. Yhteistyön välttämättömyyttä tuotiin esiin useissa esityksissä ja yleisölle esiteltiin käynnissä olevia yhteistyön muotoja, joilla pyritään mm. prosessien sujuvuuteen, laadun parantamiseen ja päällekkäisen työn vähentämiseen (mm. JISCin Journal Usage Statistics Portal = JUSP, Journal Usage Factor = JUSP, The Transfer Code of Practice). Continue reading

Keskiaika digitaalisena

pala fragua
Keskiajasta kiinnostuneille on nyt tarjolla runsaasti tietoa digitaalisessa muodossa.

Suomen vanhinta kirjallista kulttuuria on säilynyt keskiaikaisten käsikirjoitusten yksittäisinä lehtinä, joita säilytetään Kansalliskirjastossa. Yli 18 000 käsikirjoitussivusta koostuva kokonaisuus on yksi maailman suurimmista keskiaikaisten kirjafragmenttien kokoelmista. Fragmenta membranea tutkimustietokanta tuo tämän kansainvälisesti hyvin merkittävän lähdekokoelman konservoituna ja digtoituna tutkijoitten ja entusiastien ulottuville.

http://fragmenta.kansalliskirjasto.fi/

Kirjava keskiaika -verkkoteokseen on koottu käsin kirjoitettuja ja painettuja kirjoja, tekstien jäänteitä, asiakirjoja, taidetta ja kirjaimin varustettuja arkiesineitä. Käyttäjälle hahmottuvat niin kansainväliset yhteydet ja Suomen synty kuin tekstien arkinen käyttö, keskiaikaisen kirjanteon salat ja modernin tutkijan haasteet.

http://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/

Best Way to Predict the Future Is to Invent It – ASA konferenssi Lontoossa 27.-28.2.

Helmikuun lopussa Lontoossa pidetty ASAn (Association of Subscription Agents and Intermediaries) vuoden 2012 konferenssi kokoontui teemalla “Best Way to Predict the Future Is to Invent It”. Konferenssin esitykset rakensivat mielenkiintoisen kokonaisuuden kommentoimalla toisaalta alan visioita ja toisaalta esittelemällä käytännön todellisuuden konkreettisia haasteita, jotka pakottavat niin kustantajia, välittäjiä kuin kirjastojakin rakentamaan uusia toimintatapoja käyttäjien palvelemiseksi.

Continue reading

Italia edelläkävijä sähkökirjojen kirjastolainauksessa – Adobe DRM:stä kohti vesileimasuojausta

MediaLibraryOnline, Italian ensimmäinen vuodesta 2009 lähtien toiminut yleisten kirjastojen sähkökirjapalvelu, parantaa palvelunsa käytettävyyttä tarjoamalla kirjastojen asiakkaille sähkökirjoja vesileimasuojauksella. MediaLibraryOnline ja Bookrepublic, italialainen verkkokirjakauppa, ovat solmineet sopimuksen, jonka perusteella yli 2300 MediaLibraryOnLinea käyttävää italialaista kirjastoa voivat lainata asiakkailleen vesileimatekniikalla (social DRM) suojattuja sähkökirjoja.  Maaliskuun puolivälissä, kun vesileimasuojattuja nimekkeitä aletaan tarjota kirjastojen käyttöön, on nimekkeitä noin 20 kustantajalta.

Continue reading

Kopiosto lisensioimaan lehtiaineistoja?

Kopiosto uutisoi tänään saaneensa opetus- ja kulttuuriministeriöltä hyväksymispäätökset kahdelle uudelle sopimuslisenssialueelle:

Kirsi Salmela & Juha Jukkara: Kopiostolle uudet sopimuslisenssipäätökset (Kopiostouutiset, 1/2012)
http://bit.ly/wPoYdL

Toinen päätöksistä koskee digitaalista käyttöä opetustoimessa ja tieteellisessä tutkimuksessa, toinen taas muistiorganisaatioiden kokoelmiin sisältyvien lehti- ym. aineistojen lisensiointia (kirjat on rajattu lisenssin ulkopuolelle):

Kopiosto hyväksyttiin lisensioimaan myös kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmissa olevia aikakautisia julkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehdet sekä tieteelliset aikakausjulkaisut, pienpainatteet, valokuvat ja kirjallisiin teoksiin sisältyvät kuvataiteelliset teokset ja valokuvat.

Continue reading

If Book Then. The future of publishing, now. 2.2.2012 Milano, Italia

Osallistuin viime viikon lopulla Milanossa pidettyyn kirja-alan tulevaisuutta käsittelevään seminaariin If Book Then, the future of publishing, now. Tilaisuuden järjesti italialainen verkkokirjakauppa Bookrepublic. Seminaarin ajankohta oli kannaltani mitä mainioin, sillä Kansalliskirjaston FinELib-yksikkö osallistuu tänä vuonna Viestinnän keskusliiton koordinoimaan eReading-hankkeeseen. FinELibin osaprojektin tavoitteena on tutkia yhdessä kustantajien, kirjastojen, välittäjien ja tutkijoiden kanssa miten e-kirjoja saadaan kirjastojen asiakkaiden käyttöön ja tutkia lukijoiden kokemuksia e-kirjojen käytöstä.

Continue reading

Historiantutkijoiden digitaaliset aineistot

Viisi suosituinta aineistoa

SLS:n Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot -hanke järjesti eilen Kansallisarkistossa seminaarin, jossa kuultiin monta mielenkiintoista esitystä. Vesa Hongisto valotti museoiden digitointihankkeita, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Arja Kuula  kertoi digitaalisiin aineistoihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja Krister Lindén  esitteli FinClarin-hankkeen toimintaa.

Kaikkein kiinnostavin esitys liittyi kuitenkin järjestävään hankkeeseen. Hankkeen koordinaattori Outi Hupaniittu esitteli  hankkeen tekemien digitaalisen kulttuuriperinnön käyttöä koskevien kyselyjen tuloksia. Ensimmäinen kysely oli suunnattu muistiorganisaatioille, jälkimmäinen taas loppukäyttäjille. Jälkimmäisen kyselyn 121 vastaajasta suurin osa oli historian ja sen lähitieteiden tutkijoita, etenkin jatko-opiskelijoita. Lisäksi vastaajien joukossa oli sukututkijoita, historian harrastajia ja jonkin verran myös kielitieteilijöitä.

Continue reading