Haussa: Johtava tietoasiantuntija vapaakappaletoiminnan vetäjäksi

Kansalliskirjaston Tutkimuskirjasto-tulosalue hakee johtavaa tietoasiantuntijaa vakinaiseen työsuhteeseen 1.10.2011 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Johtava tietoasiantuntija johtaa ja kehittää kulttuuriaineistolain (Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä, 1433/2007) mukaista toimintaa. Laissa Kansalliskirjaston tehtäväksi annettiin mm. kotimaisen verkkoaineiston tallentaminen.

Tietoasiantuntijan vastuulle kuuluu kulttuuriaineistolaista tiedottaminen, vapaakappaleiden luovuttamisen valvonta, luovutetun aineiston asiakaskäytön ohjeistaminen sekä osallistuminen lainsäädännön kehittämiseen. Johtava tietoasiantuntija toimii vapaakappaletoimiston esimiehenä.

Tehtävän palkkaus perustuu yliopistojen palkkausjärjestelmän muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtävien vaativuuskehikon tasoon 11. Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkanosa. Hakuaika päättyy 16. syyskuuta 2011 klo 15.45.

Täydellinen hakuilmoitus löytyy Kansalliskirjaston sivuilta:

http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/organisaatio/avoimettyopaikat.html

E-vapaakappaleet: kulttuuriperintö hae ja tallenna!

Mitä ovat e-vapaakappaleet eli elektroniset vapaakappaleet? Mitä Kansalliskirjaston haaviin tarttuu ja mitä ei? Tällä kertaa kirjoitan verkkojulkaisujen keräämisestä, jatkoa seuraa mm. niiden käyttömahdollisuuksista.

Kansalliskirjaston tehtävänä on ollut kerätä “elektronisia vapaakappaleita” vuodesta 2008 alkaen. Toimintaa säätelee laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1422/2007).Lain tarkoituksena on “Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.” Laki säätelee paitsi Kansalliskirjaston vapaakappaleiden keruuta myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintaa elokuvien sekä radio- ja tv-aineiston säilyttämisessä. Continue reading

E-vapaakappaleet: Suomi pärjää ihan kivasti

British Library julkaisee piakkoin tuloksia tekemästään elektronisia vapaakappaleita koskevasta kyselystä. Kyselyyn vastanneiden maiden joukossa Suomi ei pistä missään asiassa silmään sen enempää hyvässä kuin huonossakaan. Mitään muutakaan maata on tämän kyselyn perusteella mahdotonta pitää erityisen edistyneenä. Suomi siis tarkkailee rauhallisena tilannetta kärjen tuntumassa. Continue reading

Miksei verkkoarkisto ole verkossa?

Kuten Leena jokin aika sitten blogasi, verkossa voi nyt tarkistaa, mitä www-sivuja Kansalliskirjasto on kerännyt verkkoarkistoonsa ja mitä ei.  Hakuun siis annetaan sivun URL, ja tuloksena näkee, josko ja milloin sivu on tallennettu.

Luonnollisesti ensimmäinen kysymys on: miksi verkkoarkiston sisältöä ei voi näyttää? Miksei kirjasto voisi pitää vaikkapa henkilön X blogimerkintää näkyvillä, kun se on nähtävillä verkossakin? Ja miksi sama aineisto sitten voi olla esillä Internet Archivessa? Continue reading

Verkkoarkisto avattu yleisökäyttöön!

Kansalliskirjastossa avattiin tänään suomalainen verkkoarkisto, jonne tallennetaan suomalaista netistä kerättyä aineistoa. Virallisen avauksen suoritti kansanedustaja Jyrki Kasvi. Tähän mennessä Kansalliskirjasto on tallentanut verkosta kaikkiaan 131 miljoonaa tiedostoa. Continue reading

Tietolinja on täällä taas!

Tietolinjan numeron 2/2008 valmistuminen venähti reilulla viikolla ennakoidusta, ja sain lehden valmiiksi vasta aivan joululoman kynnyksellä eli viime perjantaina. Lehti on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston sivuilla osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200812182278

Artikkeleita tuli lopulta ihan mukavasti, vaikka ihmiset kovin kiireisiä olivatkin. Teemoja tämänkertaisessa numerossa on kolme, verkkoaineistojen arkistointi, OPM:n Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (asiakasliittymä ja pitkäaikaissäilytys) sekä julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen. Continue reading

Uuden-Seelannin kansallinen digitaalisen perinnön arkisto käyttöön

Uuden-Seelannin kansalliskirjastosta kuulemme, että sikäläinen National Digital Heritage Archive (NDHA) on siirtynyt tärkeän askelen eteenpäin. Ex Libris Digital Preservation System, eli digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytyksen hallinnointiin tarkoitettu systeemi on otettu tuotantokäyttöön. Ikävä kyllä, se ei vielä tarkoita sitä, että pääsisimme täältä käsin tutkimaan sen sisältöjä! Continue reading

Digiaika talteen – mitä, miten, miksi?

Seminaari kulttuuriaineistojen tallentamisesta

Perjantaina 16.5. pidettiin Digiaika talteen! -seminaari. Tarkoituksena oli kartoittaa tutkijoiden näkemyksiä siitä, miten pyrkimyksiä kulttuuriaineistojen säilyttämiseen pitäisi kohdentaa.

Vuoden alusta tuli voimaan uusi laki, laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Se korvaa entisen vapaakappalelain, jonka perusteella painotuotteita on kerätty talteen Kansalliskirjastossa, samoin kuin lain Suomen elokuva-arkistosta, johon perustui elokuvien tallettaminen elokuva-arkistoon.

Kansalliskirjaston osalta laissa on uutta se, että kirjastolle annettiin velvollisuus kerätä talteen myös verkkoaineistoja. Suomen elokuva-arkisto muuttui Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi ja sai tehtäväkseen säilyttää myös radio- ja tv-ohjelmia.

Molempiin uusiin tehtäväkenttiin liittyy paljon kysymyksiä. Keruuta on pakko rajata ja kohdentaa – millä perusteilla päätöksiä siitä tehdään? Minkälaisia aineistoja tutkijat tarvitsevat nyt – mikä on kiinnostavaa sadan vuoden päästä? Miten aineistojen käytettävyys – kuvailutiedot, käyttöliittymät, kuvanlaatu – pitäisi ratkaista? Continue reading

Radiossa kulttuuriperinnön säilyttämisestä

Maanantaina tuli Ylen radio 1:ltä ulos puolen tunnin keskustelu syntymässä olevasta radio- ja tv-arkistosta sekä Internet-aineistojen keräämisestä ja säilyttämisestä. Ohjelma on kuultavissa netistä osoitteessa http://www.yle.fi/radiosoitin/index.php?clip=54333&language=fi&channel=35 (jos linkki ei toimi, ohjelma löytyy selailemalla osoitteesta http://www.yleradio1.fi/kuuntele/ , 31.1. kohdalta).