E-vapaakappaleet: kulttuuriperintö hae ja tallenna!

Mitä ovat e-vapaakappaleet eli elektroniset vapaakappaleet? Mitä Kansalliskirjaston haaviin tarttuu ja mitä ei? Tällä kertaa kirjoitan verkkojulkaisujen keräämisestä, jatkoa seuraa mm. niiden käyttömahdollisuuksista.

Kansalliskirjaston tehtävänä on ollut kerätä “elektronisia vapaakappaleita” vuodesta 2008 alkaen. Toimintaa säätelee laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1422/2007).Lain tarkoituksena on “Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.” Laki säätelee paitsi Kansalliskirjaston vapaakappaleiden keruuta myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toimintaa elokuvien sekä radio- ja tv-aineiston säilyttämisessä. Continue reading

Maailman verkkoarkistot

Kansalliskirjasto ei ole ainoa organisaatio, jonka uuvuttavana ja loppumattomana tehtävänä on mm. internetin sisällön kerääminen. Meitä on muitakin! Verkkoarkistoja on muodostettu ajan saatossa moniin muihin valtioihin sen väitteen turvin, että maa ei ole nykyaikainen sivistysvaltio ellei se kerää talteen ja vaali painetun kulttuurin ohella myös uutta, digitaalisessa muodossa olevaa kulttuuria (Unesco).

IIPC eli pienen joukkion tuntema International Internet Preservation Consortium on listannut sivuilleen maailman verkkoarkistot. Alan ihmisille lista on hyödyllinen, koska toistaiseksi tietoa ei ole ollut kootusti saatavilla. Aiemmin oli erikseen selvitettävä, millä kaikilla mailla verkkoarkisto on ja minkä organisaation vastuulle se kussakin maassa kuuluu.

Continue reading

Miksei verkkoarkisto ole verkossa?

Kuten Leena jokin aika sitten blogasi, verkossa voi nyt tarkistaa, mitä www-sivuja Kansalliskirjasto on kerännyt verkkoarkistoonsa ja mitä ei.  Hakuun siis annetaan sivun URL, ja tuloksena näkee, josko ja milloin sivu on tallennettu.

Luonnollisesti ensimmäinen kysymys on: miksi verkkoarkiston sisältöä ei voi näyttää? Miksei kirjasto voisi pitää vaikkapa henkilön X blogimerkintää näkyvillä, kun se on nähtävillä verkossakin? Ja miksi sama aineisto sitten voi olla esillä Internet Archivessa? Continue reading

Verkkoarkiston hakemisto

Verkkoarkiston hakemisto on julkaistu osoitteessa http://verkkoarkisto.kansalliskirjasto.fi

Kyseessä on palvelu jonka avulla voi tarkistaa onko jokin verkkosivusto tallentunut Kansalliskirjaston verkkoarkistoon, jos vain muistaa tai tietää sen täsmällisen verkko-osoitteen. Paikan päällä Verkkoarkistosta voi tehdä hakuja myös hakusanoja käyttäen.

(Tekijänoikeuslain määräysten takia verkkoarkiston varsinaista sisältöä on mahdollisuus katsella ja kuunnella ainoastaan vapaakappaletyöasemilta joita löytyy Kansalliskirjastosta ja myöhemmin myös muista vapaakappalekirjastoista.)

Itse odotan toiveikkaana, että hakemiston käyttäjät löytävät myös palautelomakkeen ja alkavat sen avulla kertoa niistä suomalaisista sivuista joita ei arkistosta vielä löytynyt. Käymme sitten haravoimassa ne talteen, jos ne vielä ovat olemassa.

Tietolinja 1/2009 ilmestynyt

Kansalliskirjaston verkkolehden Tietolinjan numero 1/2009 ilmestyi viime perjantaina. Numerossa käsitellään mm. MARC-formaattien historiaa, luettelointisääntöjen kansainvälistä uudistushanketta, Kansalliskirjaston keräämän verkkoarkiston käyttömahdollisuuksia, Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymähanketta, Googlen kirjahakupalvelua ja kirjastojen tulevaisuutta tämänvuotisen UKSG-seminaarin valossa.

Lehti on vapaasti luettavissa seuraavassa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200905281569

Verkkoarkisto avattu yleisökäyttöön!

Kansalliskirjastossa avattiin tänään suomalainen verkkoarkisto, jonne tallennetaan suomalaista netistä kerättyä aineistoa. Virallisen avauksen suoritti kansanedustaja Jyrki Kasvi. Tähän mennessä Kansalliskirjasto on tallentanut verkosta kaikkiaan 131 miljoonaa tiedostoa. Continue reading

Tietolinja on täällä taas!

Tietolinjan numeron 2/2008 valmistuminen venähti reilulla viikolla ennakoidusta, ja sain lehden valmiiksi vasta aivan joululoman kynnyksellä eli viime perjantaina. Lehti on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston sivuilla osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200812182278

Artikkeleita tuli lopulta ihan mukavasti, vaikka ihmiset kovin kiireisiä olivatkin. Teemoja tämänkertaisessa numerossa on kolme, verkkoaineistojen arkistointi, OPM:n Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (asiakasliittymä ja pitkäaikaissäilytys) sekä julkaisuarkistot ja rinnakkaisjulkaiseminen. Continue reading

Digiaika talteen – mitä, miten, miksi?

Seminaari kulttuuriaineistojen tallentamisesta

Perjantaina 16.5. pidettiin Digiaika talteen! -seminaari. Tarkoituksena oli kartoittaa tutkijoiden näkemyksiä siitä, miten pyrkimyksiä kulttuuriaineistojen säilyttämiseen pitäisi kohdentaa.

Vuoden alusta tuli voimaan uusi laki, laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Se korvaa entisen vapaakappalelain, jonka perusteella painotuotteita on kerätty talteen Kansalliskirjastossa, samoin kuin lain Suomen elokuva-arkistosta, johon perustui elokuvien tallettaminen elokuva-arkistoon.

Kansalliskirjaston osalta laissa on uutta se, että kirjastolle annettiin velvollisuus kerätä talteen myös verkkoaineistoja. Suomen elokuva-arkisto muuttui Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi ja sai tehtäväkseen säilyttää myös radio- ja tv-ohjelmia.

Molempiin uusiin tehtäväkenttiin liittyy paljon kysymyksiä. Keruuta on pakko rajata ja kohdentaa – millä perusteilla päätöksiä siitä tehdään? Minkälaisia aineistoja tutkijat tarvitsevat nyt – mikä on kiinnostavaa sadan vuoden päästä? Miten aineistojen käytettävyys – kuvailutiedot, käyttöliittymät, kuvanlaatu – pitäisi ratkaista? Continue reading