Tykättyä ja käytettyä

hemmingDigitaalinen kirjasto -blogissa viime huhtikuussa ilmestynyt uutinen Kirjallisuuspankki-kokoelman julkaisemisesta Doriassa keräsi nopeasti toista sataa tykkäystä, suurelta osin varmaan siksi, että tekstiin viitattiin eri puolilla sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.

Tämä palasi mieleeni, kun kävin läpi Kansalliskirjaston ylläpitämien julkaisuarkistopalveluiden käyttölukuja. Näkyykö sosiaalisen median kautta ilmennyt tykkääminen jollain tavalla kokoelman käyttöluvuissa?

Lue loppuun

Pyöreitä lukuja julkaisuarkistoissa

Numerot ovat tietysti vain numeroita, mutta nyt mentiin muutamassa päivässä useamman ison numeron yli, joten juhlistetaanpa edes tämän merkinnän verran!

jark-logotAjoimme viime perjantaina Doria-julkaisuarkistoon viitisensataa uutta Elektra-tietuetta, jolloin Elektran artikkelimäärä nousi yli 30.000:n ja Dorian tietuemäärä ylitti 70.000:n rajan. Ja tänään vajaa tunti sitten ammattikorkeakoulujen yhteisessä Theseus-julkaisuarkistossa oli tasan 60.000 tietuetta. Nyt tietueita on 60.005, kun luet tätä todennäköisesti taas jo enemmän. Theseuksen kasvu on erityisen vaikuttavaa siksi, että se sisältää Doriasta poiketen pelkästään vapaasti käytettäviä kokotekstiaineistoja.

Tampereen yliopiston Tampub-julkaisuarkisto täydentyi puolestaan viime viikon puolella aiemmin toisessa järjestelmässä sijainneilla lisensiaatintöillä, graduilla ja syventävillä töillä (ks. myös uutinen). Vaikka viimeistelyssä ja jälkisiivouksessa on vielä tekemistä, Tampub nousi saman tien reilusti yli 20.000 tietueen rajan.

Kansalliskirjallisuutta

Doria-palveluun vähin äänin jo kuukausi sitten avattu Kirjallisuuspankki-kokoelma sisältää laajan valikoiman Kansalliskirjaston digitoimaa tekijänoikeudesta vapaata kotimaista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.

Mukana on runsaasti enemmän tai vähemmän klassisia teoksia aikakauden keskeisiltä kirjailijoilta, J.L.Runebergistä ja Aleksis Kivestä Minna Canthin ja Arvid Järnefeltin kautta aina Edith Södergraniin ja Saima Harmajaan asti. Unohtamatta tietysti Juhani Ahoa ja Eino Leinoa ja monia monia muita.

Kuten kokoelman nimestäkin ehkä voi päätellä, digitoidut kirjat liittyvät muutaman vuoden ajan valmisteilla olleeseen Kirjallisuuspankki-hankkeeseen, jonka lähtölaukaus oli professori Jyrki Nummen vuonna 2008 laatima selvitys. Hanke on saanut rahoitusta mm. Koneen säätiöltä.

Kirjallisuuspankki-hankkeen päämäärien kannalta digitoitujen julkaisujen saaminen pdf-muodossa verkkoon on vain välitavoite; hankkeessa pyritään kehittämään laajempaa kansainvälisten esikuvien mukaista palvelukokonaisuutta, joka hyödyttäisi sekä tutkimusta, opetusta että suurta yleisöä.

Mutta jo nyt, antoisia lukuhetkiä, toivottaa Kansalliskirjasto!

Historiantutkijoiden digitaaliset aineistot

Viisi suosituinta aineistoa

SLS:n Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot -hanke järjesti eilen Kansallisarkistossa seminaarin, jossa kuultiin monta mielenkiintoista esitystä. Vesa Hongisto valotti museoiden digitointihankkeita, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Arja Kuula  kertoi digitaalisiin aineistoihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja Krister Lindén  esitteli FinClarin-hankkeen toimintaa.

Kaikkein kiinnostavin esitys liittyi kuitenkin järjestävään hankkeeseen. Hankkeen koordinaattori Outi Hupaniittu esitteli  hankkeen tekemien digitaalisen kulttuuriperinnön käyttöä koskevien kyselyjen tuloksia. Ensimmäinen kysely oli suunnattu muistiorganisaatioille, jälkimmäinen taas loppukäyttäjille. Jälkimmäisen kyselyn 121 vastaajasta suurin osa oli historian ja sen lähitieteiden tutkijoita, etenkin jatko-opiskelijoita. Lisäksi vastaajien joukossa oli sukututkijoita, historian harrastajia ja jonkin verran myös kielitieteilijöitä.

Lue loppuun

Naisille punainen äänestyslippu, miehille sininen: vanhat tilastot kertovat

“Äänestettäessä, jolloin miesten ja naisten tuli käyttää eriväristä äänestyslippua, oli vastattava johonkin kolmesta seuraavasta kysymyksestä:

  1. onko kieltolaki pysytettävä täysikiellon pohjalla;
  2. onko kieltolaki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena;
  3. onko kieltolaki kumottava ja säädettävä laki, joka sallii muidenkin kuin mietojen alkoholijuomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena.” Lue loppuun

Ajankohtaista julkaisuarkistoista

Julkaisuarkistoihin liittyvä uutisointi on viime aikoina jäänyt muiden kiireiden takia vähemmälle, joten tässä hieman koostetta viime aikojen tapahtumista: DSpace-ohjelmistosta on ilmestynyt uusi versio. Theseuksen käyttöönotto etenee hyvää vauhtia. Oulun yliopisto on ottamassa käyttöön Fedoraa. Itä-Suomen yliopisto on avannut julkaisuarkiston. Maailman julkaisuarkistoista on julkaistu uusi ranking-lista. Lue loppuun

Tietotekniikka-asiantuntija haussa

Kansalliskirjasto on mukana opetusministeriön rahoittamassa kaksivuotisessa Julkaisuarkistojen infrastruktuuri -hankkeessa, joka tähtää tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuuden edistämiseen. Tähän hankkeeseen liittyen Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalveluissa on nyt haettavana tietotekniikka-asiantuntijan määräaikainen työsuhde 1.1.2009 – 31.12.2010. Lue loppuun

Historiallinen aikakauskirja Elektrassa

Vaikka syksyn alku on tyypilliseen tapaan ollut kiireistä ja vähän sekavaa aikaa, muutamia ilon aiheita siihenkin on mahtunut. Omalta osaltani olin hyvin tyytyväinen siihen, että saimme kesän ajan työn alla olleiden Historiallisen aikakauskirjan kokotekstiartikkelien viitetiedot viimeinkin pari viikkoa sitten ajettua Elektran käyttöliittymään. Osin varmaan oman historioitsijataustani vuoksi tämä oli tuntunut tavanomaistakin läheisemmältä projektilta.
Lue loppuun