Megalehdet mullistavat tieteellistä julkaisemista

Osallistuin toissaviikolla Tromssassa järjestettyyn pohjoismaiseen open access -kokoukseen ja sitä seuranneeseen tieteellistä julkaisemista käsitelleeseen konferenssiin (The 7th Munin Conference on Scientific Publishing 2012 – New Trends), jonka esiintyjälistalla oli sekä Tromssan yliopiston omaa väkeä että kansainvälisiä guruja. Esitysten taso oli pääasiassa erinomainen ja ne antoivat monipuolisen käsityksen tieteellisen kustantamisen ja open access -julkaisemisen ajankohtaisista haasteista.

Suurimman ahaa-elämyksen koin kuitenkin vähän yllättäen kuunnellessani Damian Pattinsonin esitystä Public Library of Sciencesta. Aihe sinänsä oli toki jo ennestään tuttu, ja tiesin myös, että etenkin PLoS One -lehti on ollut menestys, mutta vasta Pattinsonin esittämien lukujen perusteella ymmärsin toden teolla, että kyseessä on enemmän kuin menestystarina: tapahtumassa on paradigman muutos. Continue reading

TamPub, Aaltodoc ja muita julkaisuarkistouutisia

Suomalaisten julkaisuarkistojen kehitys jatkuu dynaamisena: juhannusviikolla avataan/avattiin peräti kaksi uutta julkaisuarkistoinstanssia.

Järjestimme viime viikolla julkaisuarkistoväelle suunnatun iltapäiväseminaarin. Paikan päälle Kansalliskirjaston Vallilan tiloihin kokoontui yli 40 osallistujaa eri puolilta Suomea, ja lisäksi etäseurannan kautta mukana oli liki saman verran väkeä. Continue reading

Tutkimusdatan hallintaa Kööpenhaminassa

Kööpenhaminassa on meneillään Nordbibin* järjestämä konferenssi “Structural Frameworks for Open, Digital Research – Strategy, Policy, Infrastructure.” Allekirjoittaneen tilaisuuteen vei ennen kaikkea Tutkimuksen tietoaineistot -hanke, josta pian toivottavasti lisää.

Tutkimusdatan hyödyt ja kustannukset

Päivä alkoi Knowledge Exchangen seminaarilla, jossa käsiteltiin “aihetta, joita kaikki vihaavat”: tutkimusdatan kustannus- ja hyötylaskentaa. Viime aikoina asian parissa kylläkin on työskennelty vireästi. Kätevä lähtökohta eri projekteihin on täällä: wiki.opf-labs.org/display/CDP. Itse asiassa nyt heräisikin kysymys, onko erilaisia hankkeita jo liikaa – Kööpenhaminan lisäksi parin viikon sisällä on kaksikin muuta asiaa käsittelevää kokousta.  Continue reading

JSTOR avasi aineistoja vapaaseen käyttöön

Tieteellisten lehtien takautuviin vuosikertoihin keskittyvä amerikkalainen JSTOR-palvelu ilmoitti eilen avaavansa tekijänoikeudesta vapaat aineistonsa vapaaseen käyttöön. USA:ssa julkaistujen aineistojen osalta rajavuosi on 1923, muualla maailmassa julkaistujen osalta 1870. Vapaaseen käyttöön tulee noin puoli miljoonaa artikkelia yli 200 lehdestä, eli noin 6% JSTOR:in koko sisällöstä.

JSTOR:in julkaiseman tiedotteen mukaan näiden aineistojen avaamista oli suunniteltu jo aiemmin, mutta asiasta kesän aikana käydyllä intohimoisella julkisella keskustelulla oli kuitenkin vaikutuksensa siihen, että hankkeen toteutusta kiirehdittiin.

Ks. myös aiempi artikkeli JSTOR:ista:

Julkisesti rahoitettu tieto julkisesti saataville

Tutkimuksen tietoaineistot -selvityshanke on jättänyt loppuraporttinsa. Raportissa esitetään tavoitteena, että julkisen rahoituksen tuella syntyneet tietoaineistot ovat helposti ja pääsääntöisesti maksutta tutkimuksen hyödynnettävissä. Tietoaineistot kuvaillaan ja asetetaan saataville tiedon käyttäjien kannalta helpolla tavalla, missä tarkoituksessa teknisiä infrastruktuureja tulee kehittää yhteensopiviksi pitkäjänteisesti. Se edellyttää myös pitkäjänteistä rahoitusta. Tiedon saatavuuden edistämisen pitäisi olla palkitsevaa ja meritoivaa.

Raportissa esitetään kansallisen tietopolitiikan luomista ja asian saamista aina hallitusohjelmatasolle.

Raportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2011/Tiekartta_tutkimuksen_sahkoisten_tietoaineistojen_hyodyntamiseksi.html

Tutkimus vapaaksi verkkoon! -seminaari ja muutakin open access -asiaa

Päättymässä oleva Julkaisuarkistojen infrastruktuuri -hanke järjestää loppuhuipennuksena seminaarin, jonka otsikko on “Tutkimus vapaaksi verkkoon!”. Seminaari pidetään tiistaina 25.1.2011 klo 10.15-16.00 Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa.

Luvassa on esityksiä mm. tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallennusta koskevista poliittisista linjauksista ja käytännön ratkaisuista sekä Suomessa että Euroopassa, suomalaisten julkaisuarkistojen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä suunnitteilla olevasta kansallisesta julkaisurekisteristä. Seminaarin ohjelma ja etäosallistumista koskevat ohjeet löytyvät mm. Kansalliskirjaston verkkosivuilta. Continue reading

Tieteellistä julkaisemista norsunluutornissa

Center for History and New Median johtajan, professori Dan Cohenin Hacking the Academy -kirjaprojektin yhteydessä kirjoittama blogiteksti “Open Access Publishing and Scholarly Values” on herättänyt mielenkiintoista keskustelua tieteellisen julkaisemisen käytännöistä.

Cohen pohtii kirjoituksessaan tutkijoiden toiminnan ja tutkimustulosten julkaisemisen taustalla olevia perimmäisiä motiiveja ja argumentoi tältä pohjalta open access -julkaisemisen ja uusien julkaisukanavien hyödyntämisen puolesta.

Continue reading

FinnOA:lle oma blogi

FinnOA eli Suomen open access -työryhmä on avannut oman blogin, josta pyritään tekemään keskeinen kansallisen tason informaatiokanava kaikille open accessista kiinnostuneille.

Blogi on luettavissa osoitteessa http://www.finnoa.fi/.

Samalla myös FinnOA:n verkkosivut uudistuvat ja siirtyvät blogin yhteyteen WordPress-pohjalle.  Sivuston sisällön siirto ja päivittäminen on vielä jossain määrin kesken, mutta operaatio valmistunee kesän kuluessa.

Elore 15 vuotta verkossa

Folkloristien Elore-lehden tuoreimman numeron 1/2009 pääkirjoituksessa muistellaan menneitä, sillä lehti on ilmestynyt verkossa jo 15 vuoden ajan. Lehden ensimmäiset vuosikerrat ilmestyivät tosin hivenen hankalammin lausuttavalla nimellä Elektroloristi, mutta konsepti oli sama alusta lähtien. Aloittaessaan vuonna 1994 lehti oli todella varhain liikkellä – en ole ihan varma oliko Elore aivan ensimmäinen verkossa ilmestynyt suomalainen tiedelehti, mutta hyvin lähellä kuitenkin.

Petja Aarnipuun ja Riina Haanpään pääkirjoitus paljastaa kyllä varsin osuvasti senkin, miksi avointen tiedelehtien syntyminen on edennyt Suomessa niin nihkeästi. Continue reading