Digipedagogiikka Nyt! Opetuskokeiluja, OSA 5

Olen osallistunut Digipedagogiikka nyt! -hankkeeseen opiskelijaedustajana, ja kokeilujani olen suorittanut EduDigi-kurssikokonaisuuden puitteissa. Yhden blogikirjoituksen otsikko EduDigi002-kurssilla oli 2000-luvun osaaminen: miten näkyy omissa opinnoissani? Alkuperäinen suunnitelmani oli toteuttaa kokeilu blogikirjoitusta varten alakoulun 1-luokkalaisten kanssa, mutta koska koronatilanne esti siinä vaiheessa kouluvierailut kokonaan, ratkaisin ongelman hyödyntämällä omia lapsiani kokeilussa. Alkuperäinen ajatukseni oli antaa ohjelmaa tuntemattomien 1-luokkalaisten selvittää keskenään, miten ohjelma toimii, mutta koska omat lapseni jo aiemmin olivat testailleet matematiikkapuolta, vain kielipuolen kokeilu oli mahdollista toteuttaa suunnitellusti. Tavoitteenani oli opettajan roolissa sekaantua tapahtumiin mahdollisimman vähän, vain sellaisissa tilanteissa, joissa oppilaiden yhteistyö syystä tai toisesta ei suju tarkoituksenmukaisesti, tai kun he eivät edes yhteistyössä osaa ratkaista tehtäviä tai hahmota tekemiään virheitä.

Tämä opetuskokeilu toimii esimerkkinä siitä, miten eri tavalla oppiminen toteutuu virtuaaliympäristössä, jossa yhteistyö ratkaisee prosessin etenemisen yksinkertaistenkin ongelmien ratkaisussa, kun ympäristö on vapaammin sovellettavissa kuin perinteiset opetusohjelmat, joissa tyypillinen ongelmanratkaisu tapahtuu yhden kaavan mukaan yksilösuorituksena. Esimerkin video olisi toisenlaisella oppilaskokoonpanolla ollut täysin toisenlainen, ja opettajan pedagogista silmää tarvitaan erityisesti siinä, kun pitää päättää, missä tilanteissa tapahtumien etenemiseen on syytä puuttua, ja kun pitää osata valita oikeat tavat vaikuttaa tapahtumien etenemiseen. Äänitallennetta opetustilanteesta ei ole, koska oppilaat kommunikoivat ääneen ohjelman ulkopuolella, ja alakouluikäisten lasten puhe on hyvinkin poukkoilevaa ja välillä päällekkäin puhumista heidän neuvotellessaan tehtävien oikeista ratkaisuista ja valitessaan minkälaisia tehtäviä he halusivat ratkoa, joten sosiaalisen tilanteen dynamiikka oli selkeimmin kuvattavissa sanallisin selityksin, video selitysten tukena. Itselleni haasteellisinta oli pysyä tapahtumien vauhdissa mukana pystyäkseni tekemään asianmukaisia muistiinpanoja tapahtumista ohjelman sisällä, ja osin jouduin käyttämään tallennetta jälkikäteen tarkistaakseni mitä milläkin muistiinpanollani olin tarkoittanut. Työskentely virtuaaliympäristössä toteutuu tyypillisesti hyvinkin intensiivisesti ja nopeatempoisesti, joten siihen aikuinen joutuu totuttautumaan henkisesti, vaikka oppilaat tyypillisesti tällaisessa tilanteessa istuvatkin kiltisti paikoillaan ihan valvomattakin, kun kaikki huomio on virtuaaliympäristön sisäpuolella.

Itse blogitekstissä kuvaillaan, mistä syystä tällaiset opetuskokeilut ovat tärkeitä Digipedagogiikka nyt! -hankkeen kannalta. Juuri tällaiset opetusmenetelmät sopivat erittäin hyvin 2000-luvun osaamisen kriteeristöön, kuten myös oppiainerajat ylittävän ilmiöoppimisen menetelmiksi useilla eri opetusasteilla.

2000-luvun osaaminen: miten näkyy omissa opinnoissani?

Omissa opinnoissani olen ottanut ohjenuoraksi 2000-luvun osaamisen määritelmän (Keksimisen pedagogiikka, 2020):

  1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen
  2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  4. Monilukutaito
  5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  6. Työelämätaidot ja yrittäjyys
  7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Pyrin suhteuttamaan kaiken oppimani yllä mainittuun listaukseen ja hahmottamaan, miten se voisi kytkeytyä listauksen sisältöön. Näiden ajatusten ja erilaisten kokeiluprojektien tulosten pohjalta olen opintojen ohessa kehittänyt Roblox-sovellusta, joka yhdistää kaikki edellä mainitut taidot. Lähtökohtina ovat olleet kriittinen ajattelu, eli sovelluksessa oppilaiden tehtävänä on arvioida annetun informaation totuusarvoa, jolloin opetus tapahtuu tällaisen kriittisen arvioinnin yhteydessä, eikä teoriana, jota jälkeenpäin yritettäisiin soveltaa. Sovelluksessa tavoitteena on myös yhteistyökykyjen kehittäminen siten, että sovellus toimii parhaiten silloin, kun oppilaat sopivat keskenään roolijaosta ja ratkaisevat tehtäviä yhteistyössä. Tällainen kuvio opettaa myös erinäisiä arjen taitoja, tieto- ja viestintäteknologista osaamista, työelämätaitoja sekä osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja hyvinkin monipuolisesti ihan luonnostaan.

Roblox on opetusympäristönä siinä mielessä antoisa, että kuten artikkelissa Technological Pedagogical Content Knowledge in Teaching 21st Century Skills (2019) huomioidaan, opettajien TPAC-taitojen ja erilaisten teknologioiden hyödyntämistiheyden määrien arvioidaan korreloivan, ja koska Roblox-ympäristö vaatii verrattain vähän teknologisia taitoja verrattuna pedagogisiin ja sisällöllisiin taitoihin, sen käyttöönotto on helpohkoa vähemmänkin teknologisesti kokeneelle opettajalle erityisesti käyttövalmiiden sovellusten kohdalla. Alla havainnollistava esimerkki kolmen oppilaan hyödyntämästä mysteeritietokoneesta, jonka käyttöön opettajan ei itse tarvitse osallistua ollenkaan, vaan riittää, että hän seuraa oppilaiden työskentelyn etenemistä ja puuttuu tilanteeseen ryhmätyössä ohjeistaen tai asiatietoa jakaen tarpeen vaatiessa. Koska puheyhteys toteutui samassa huonetilassa eikä ohjelman sisällä, ei äänitallennetta ole, mutta alle on kirjattu opettajan ja oppilaiden kommunikaation sisältö tilannekohtaisesti, kuvatun tapahtuman pääsee katsomaan siirtämällä videon kuvauksessa mainittuun aloitusajankohtaan.

0:25-0:35       Oppilaat tuntevat sovelluksen ja haluavat testata sen uusia ominaisuuksia. Koska vain ylemmän rivin painikkeet ovat aiemmin olleet käytössä, OppilasB (9 v.) aktivoi neljännen tason (jakolasku) ja suuntaa kohti näytön oikeanpuoleista nappulaa kokeillakseen, mitä siitä tapahtuu. Muut oppilaat organisoituvat tutuille paikoilleen vastausnappuloiden ja toisen näyttönappulan viereen. OppilasB (9 v.) yrittää painaa oikeanpuoleista näyttönappulaa, josta ei tapahdu mitään. OppilasC (10 v.) painaa varmuuden vuoksi pikaisesti kaksi kertaa vasemmanpuoleista näyttönappulaa ja selittää, että ennenkin matematiikkatehtävät ovat tulleet siitä, eivätkä oikeanpuoleisesta näyttönappulasta.

0:35-0:55       OppilasB (9 v.) yrittää ehtiä painamaan vastausnappulaa, mutta OppilasC (10 v.) ottaa tilanteen haltuunsa ja ehtii ensin painamaan sekä vastausnappuloita että tehtävänappulaa, jolla hän vaihtaa tehtäviä nopeasti, jotta OppilasB (9 v.) ei voisi painaa vastausnappulaa.

0:55-1:20       OppilasB (9 v.) yrittää löytää pelin uusia toiminnallisuuksia painamalla yhtä alarivin nappuloista. OppilasC (10 v.) käy vaihtamassa sanatehtävät takaisin matematiikkaan, OppilasB (9 v.) puolestaan taas sanatehtäviin ja tehtävätyypit vaihtuvat edestakaisin, kunnes opettaja puuttuu ja sanoo, että nyt pitää valita mitä tehdään. OppilasB (9 v.) antaa periksi ja OppilasC (10 v.) käy painamassa esiin uuden matematiikkatehtävän.

1:20-1:30       Oikeasta vastauksesta neuvottelua yhteisvoimin, lopulta OppilasC (10 v.) uskaltautuu painamaan ”väärin”-nappulaa, joka ilmoittaa vihreillä kipinöillä, että oikeaa nappia tuli painettua.

1:30-2:00       Opettaja huomauttaa, että tarkoitus oli kuitenkin tutkia sovelluksen uusia ominaisuuksia, joten alarivin nappulaa painetaan, minkä jälkeen OppilasC (10 v.) käy testaamassa, että tapahtuuko vasemmanpuoleisesta näyttönappulasta jotain, ja kun ei tapahdu, kaikki oppilaat tulevat hieman levottomiksi ja poukkoilevat ympäriinsä. Opettaja sanoo, että kuvatehtävät ovat toisella puolella, jolloin OppilasC (10 v.) menee katsomaan näyttötaulun takapuolta, koska opettaja unohti täsmentää, että kyseessä oli toisen puolen nappula, ei näytön toinen puoli. Kun opettaja on täsmentänyt, OppilasB (9 v.) käy painamassa oikeanpuoleista näyttönappulaa ja saa ensimmäisen kuvatehtävän esiin.

2:00-2:15       Kaikki oppilaat painavat suunnilleen samaan aikaan ”oikein”-nappulaa, joka ilmoittaa vihreillä kipinöillä, että oikeaa nappulaa painettiin. He käyvät keskustelua siitä, kuka sitä ehti painaa ensimmäisenä.

2:15-2:40       OppilasA (6 v.) innostuu uudenlaisista tehtävistä ja käy painamassa oikeanpuoleista näyttönappulaa, jotta tulisi uusi tehtävä. OppilasC (10 v.) painaa nopeasti ”oikein”-nappulaa, joka punaisilla kipinöillä ilmoittaa, että väärää nappulaa painettiin. Oppilas ei vieläkään suoraan näe, missä sanan virhe oli, ja opettaja selittää, että keskellä sanaa on kaksi kirjainta väärin päin.

2:40-3:05       Oppilaat miettivät pitkään, mitä tehtävässä haetaan, kun kuvassa on vessan ovi ja tekstinä kolmella kielellä sana ”nenä”. He päätyvät siihen lopputulokseen, että koska sana ”nenä” on kirjoitettu oikein kaikilla kielillä, kuuluu painaa ”oikein”-nappulaa, joka punaisilla kipinöillä ilmoittaa, että väärää nappulaa tuli painettua. Opettaja selittää, että myös kuva liittyy asiaan, ja vaikka vessassa joskus voikin haista pahalle, se ei kuitenkaan ole mikään nenä. Nopeasti OppilasA käy painamassa myös ”väärin”-nappulaa, ja vihreät kipinät kertovat, että ratkaisu tällä kertaa oli oikea.

3:05-3:25       OppilasA (6 v.) käy painamassa uuden tehtävän esiin, ja tehtävänä on tietää, esittääkö kuva kaupunkia nimeltä Quebec. Oppilaat pohtivat pitkään, ja lopulta OppilasA (6 v.) uskaltaa painaa ”oikein”-nappulaa, joka vahvistaa ratkaisun, sillä he ovat huomanneet kuvan ylälaidan kyltin, jossa kaupungin nimi lukee. OppilasA (6 v.) juoksee painamaan uuden tehtävän esiin.

3:25-3:50       Ilmiselvästi ne tehtävät, joissa ratkaisu on väärin, edellyttävät enemmän pohdiskelua kuin oikeat ratkaisut, sillä oppilaat miettivät useita erilaisia selityksiä sille, miksi vastaus voisi olla oikein, ja kun mikään ei heistä toimi selityksenä, he uskaltautuvat painamaan ”väärin”-nappulaa, joka vihrein kipinöin ilmoittaa heidän olevan oikeassa. Sen jälkeen OppilasA (6 v.) ja OppilasC (10 v.) säntäävät hakemaan uutta tehtävää ja painavat molemmat nappulaa samanaikaisesti, joten ruudun sisältö vaihtuu kaksi kertaa. Sinä aikana OppilasB (9 v.) vaihtaa tehtävätyyppiä.

3:50-4:10       Oppilaat eivät ole varmoja, miten uusi tehtävätyyppi kuuluu ratkaista, joten he kääntyvät kysymään opettajalta, joka selittää, että pitää tietää onko sana kirjoitettu sillä kielellä, joka lukee sanan perässä. OppilasA (6 v.) juoksee painamaan vihreää ”oikein”-nappulaa, ja OppilasC (10 v.) painaa omien sanojensa mukaan vahingossa ”väärin”-nappulaa, vaikka ”oikein”-nappulasta jo tulee vihreitä kipinöitä. Molemmat ryntäävät taas painamaan uutta tehtävää esiin.

4:10-4:25       OppilasC (10 v.) ei malta keskittyä tehtävään, joten OppilasA (6 v.) ja OppilasB (9 v.) arvaavat yhteisvoimin oikein tehtävän vastauksen. OppilasC (10 v.) palaa ehtiäkseen ensimmäisenä hakemaan uutta tehtävää, mutta pysähtyy hetkeksi tarkastelemaan oikeaa vastausta, jolloin OppilasA (6 v.) keksii lähteä kilpajuoksuun uutta tehtävää hakemaan.

4:25-4:40       Tehtävässä oppilaissa herättää epävarmuutta kuvan ja sanan toisiinsa liittyminen, vaikka tehtävässä on tarkoitus arvioida vain sanan yhteyttä kieleen. Opettajan muistutettua ratkaisu löytyy nopeasti, ja OppilasA (6 v.) sekä OppilasC (10 v.) säntäävät taas kilvan painamaan esiin uusia tehtäviä.

4:40-4:55       Ensimmäinen tehtävä ratkeaa nopeasti, ja OppilasA (6 v.) käy innoissaan painamassa esiin monta uutta tehtävää. Sitten tulee tehtävä, jossa hän tunnistaa sanan englanniksi, kun tehtävänannossa kysytään, onko se ruotsia. Hän juoksee painamaan ”väärin”-nappulaa ja ihmettelee, miksi nappulasta tulee punaisia virhettä ilmaisevia kipinöitä. Opettaja toteaa, että sana on ruotsiksi sama kuin englanniksi, joten ”oikein”-nappulaa pitäisi painaa molempien kohdalla. OppilasA (6 v.) painaa korjauksenomaisesti myös ”oikein”-nappulaa saadakseen esiin vihreät kipinät.

4:55-5:15       Toinen tehtävä herättää oppilaiden epäilykset, sillä siinäkin sana tunnistetaan englanninkielikseksi, mutta oppilaat eivät ole varmoja sen ruotsinkielisestä vastineesta. Lopulta, pitkän harkinnan jälkeen, OppilasA (6 v.) painaa ”väärin”-nappulaa, josta tälläkin kertaa tulee punaisia kipinöitä. Hän painaa välittömästi myös ”oikein”-nappulaa korjatakseen virheensä.

5:15-5:25       OppilasA (6 v.) hakee uuden tehtävän, jonka tilannetta pitkään tarkkaillut OppilasB (9 v.) ratkaisee nopeasti, OppilasC:n (10 v.) juoksennellessa ympäriinsä. OppilasA (6 v.) hakee uuden tehtävän, jota OppilasB (9 v.) harkitsee pidempään ja päätyy arvaamaan vastausta oikeaksi. Punaiset kipinät ilmoittavat arvauksen menneen pieleen, jolloin OppilasB (9 v.) painaa korjauksenomaisesti ”väärin”-nappulaa ja saa sieltä vihreät kipinät. OppilasB:n tekemä virhe saa OppilasC:n (10 v.) taas kiinnostumaan ja palaamaan seuraamaan näytön tapahtumia.

5:25-5:45       Uuden tehtävän tuttu suomenkielinen sana herättää pohdiskelua sen suhteen, onko se yhteneväinen kuvan kanssa, vaikka edelleenkään sillä ei varsinaisesti ole merkitystä kielen tunnistamiseen liittyvässä tehtävässä. Lopulta oppilaat päätyvät yhteisvoimin painamaan ”oikein”-nappulaa, josta tulee vihreitä kipinöitä, ja OppilasA (6 v.) sekä OppilasC (10 v.) juoksevat kilpaa hakemaan uutta tehtävää.

5:45-6:00       Tehtävä herättää taas pohdiskelua, ja lopulta oppilaat päätyvät yhteisvoimin arvaamaan sen olevan oikein, jolloin ”oikein”-painikkeen punaiset kipinät osoittavat vastauksen osuneen väärään. Välittömästi joku oppilaista painaa korjauksenomaisesti ”väärin”-painiketta, he eivät halua vaihtaa tehtävää ennen kuin vihreitä kipinöitä on tullut esiin.

6:00-6:15       Seuraava tehtävä on helppo, OppilasB (9 v.) ratkaisee OppilasA:n (6 v.) tarjoaman tehtävän, ja molemmat katselevat aikansa oikeaa lopputulosta, ennen kuin OppilasA (6 v.) painaa uuden tehtävän esiin.

6:15-6:50       OppilasC (10 v.) syöksyy vaihtamaan tehtävätyyppiä oikeinkirjoitustehtäväksi ja hakee uuden tehtävän. Se on vaikea, ja oppilaat miettivät pitkään yhteisvoimin, onko kirjoitusasu oikea vai väärä. Lopulta he päätyvät valitsemaan ”väärin”-nappulan, jonka vihreät kipinät ilmaisevat heidän valinneen oikein. OppilasC (10 v.) hakee nopeasti uuden tehtävän, ja vastaa siihen ajattelematta sen tarkemmin painamalla ”oikein”-nappulaa, jonka punaiset kipinät ilmaisevat ratkaisunsa olleen väärin. OppilasC:tä (10 v.) harmittaa, joten hän vaihtaa kieltä ennen kuin hakee uuden tehtävän, painettuaan ensin korjauksenomaisesti vihreitä kipinöitä lähettävää ”väärin”-nappulaa.

6:50-7:20       Ensimmäinen tehtävä on helppo, ja OppilasC (10 v.) ratkaisee sen nopeasti sekä hakee uuden tehtävän. Hän sanoo seuraavan tehtävän olevan oikein, mutta kun hän juoksee kohti ”oikein”-nappulaa, OppilasA (6 v.) painaa esiin uuden tehtävän, joten painaessaan ”oikein”-nappulaa OppilasC (10 v.) vastaakin eri tehtävään kuin luuli. Kun vihreät kipinät kertovat hänen painaneen oikeaa nappulaa, opettaja toteaa, että siihen alkuperäiseen tehtävään noin vastaamalla olisi tullut punaiset kipinät, sillä sanan d-kirjain oli vaihdettu b-kirjaimeksi, ja että tuollaisten asioiden kanssa täytyy olla tarkempi. OppilasC (10 v.), joka oli kiukustunut OppilasA:lle (6 v.) tämän tehtävänvaihdosta, toteaa, että olikin sitten ihan hyvä, että tehtävä oli vaihtunut, niin hän ei vahingossa vastannut väärin.

7:20-7:50       On ilmeistä, että lähtökohtaisesti ne tehtävät, joissa ”väärin”-nappula on oikea vastaus, edellyttävät enemmän miettimistä, koska niissä ratkaisuun päästään poissulkumenetelmällä, ei tunnistusmenetelmällä. Etenkin väärin kirjoitettu sana, jolla on toinen merkitys kuin oikein kirjoitetulla sanalla, edellyttää runsaasti pohtimista. Myös opettajan apua tarvitaan vieraan sanan kohdalla, ja kun opettajan selitys kestää OppilasA:n (6 v.) mielestä liian pitkään, hän vaihtaa tehtävää. OppilasC:n (10 v.) vastattua uuteen tehtävään väärin hän ei tällä kertaa vaivaudu korjaamaan painamalla toistakin painiketta, vaan käy suoraan hakemassa uuden tehtävän.

7:50-8:18       Oikeinkirjoitustehtävät tuottavat OppilasC:lle (10 v.) ilmeisiä ongelmia, näissäkin ensimmäinen menee pieleen, jolloin hän taas päättää painaa esiin toisenkin nappulan vihreät kipinät. Sitten OppilasA (6 v.) alkaa painella esiin uusia tehtäviä niin nopeasti, että OppilasC:n (10 v.) on vaikea pysyä vauhdissa mukana, mutta lähtökohtaisesti vastaukset osuvat oikeaan. Koska oppilaiden keskinäinen tehtävänjako, jossa OppilasA (6 v.) painaa esiin uudet tehtävät, OppilasB (9 v.) esittää sanallisesti mielipiteitään oikeista vastauksista ja OppilasC (10 v.) painaa vastausnappeja, saa tilanteen etenemään analysoinnin kannalta turhankin nopeasti, nauhoitus keskeytetään tähän. Keskenään oppilaat leikkivät järjestelmällä vielä liki tunnin.

Mikaela Peth

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *