Toolkit for Digital Methods

Digitaaliset tutkimusaineistot ja –menetelmät valtaavat alaa niin tutkimuksessa kuin opetuksessakin. Osaamisessa ja tietämyksessä on puutteita niin opettajilla kuin opiskelijoilla. Olemme koonneet politiikan ja viestinnän koulutusohjelmassa digitaalisten tutkimusmenetelmien wiki-ympäristön opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden avuksi:

https://wiki.helsinki.fi/display/TDM/Toolkit+for+Digital+Methods+Home

Tavoitteena on ollut helposti lähestyttävä ja kompakti ympäristö, josta löytyy perustietoja sekä sopiva määrä linkkejä ja lähteitä.

Ympäristö on vapaasti kaikkien käytettävissä ja tietoa uudesta wiki-ympäristöstä saa mieluusti levittää eteenpäin, etenkin opiskelijoille!

Shortly in English:

In recent years digital data and methods have gained considerable significance in the academia. This trend encourages teachers to provide new tools for students to conduct digital research.

To fill in this gap the digital Leap team in Programme in Politics and Communication developed Wiki Toolkit for Digital Methods (TDM). This toolkit aims at helping teachers, students and researchers to find up to date information on diverse digital methods and practical information about their use:

https://wiki.helsinki.fi/display/TDM/Toolkit+for+Digital+Methods+Home

The Wiki is freely available and you are strongly encouraged to share it, especially with the students.

Tuu viestintään! -kampanja

Teksti: Outi Ihanainen-Rokio

Toteutimme viestinnän tieteenalalla työelämäprojektin, jossa opiskelijaryhmä ideoi ja toteutti digitaalisen Tuu viestintään! -kampanjan. Tavoitteena oli saada viestinnän opintotarjontaan aito digitaalisen viestinnän toteutuscase. Halusimme toteuttaa digitaalisia alumnivideoita ja vaikuttaa niiden kautta viestinnän tieteenalan opintoihin hakeutumiseen.

Tässä työelämäprojektissa emme simuloineet työelämää vaan oikeastaan teimme sitä. Projektiryhmä koottiin kandivaiheen opiskelijoista ja opetusformaattina toimi Työelämäopinnot -opintojakso. Aidon kampanjaryhmän tavoin opiskelijat kantoivat vastuun suunnittelusta, sosiaalisen median sisältöjen toteutuksesta sekä projektin organisoinnista ja johtamisesta. Itse toimin oppimisen ohjaajana sekä tarvittaessa asiantuntijana kanavien suhteen.

Opiskelijoiden tehtävinä olivat mm. videoiden ideointi, kuvausjärjestelyt, yhteydenpito haastateltaviin sekä videoiden editointisuunnitelmat. Videoiden kuvaamisen toteutti Drama Moving Pictures Helsinki Oy. Ammattilaiset hoitivat kuvaukset sekä jakoivat omaa asiantuntijuuttaan aktiivisesti osana projektin tekemistä, esimerkiksi kertomalla mitä leikkaussuunnittelun tavoitteena on ja miten ammattilaiset toteuttavat videohaastattelut. Opiskelijat saivat autenttisen osallistumisen kokemuksen siitä, miten videosisältö syntyy suunnitelmasta jakeluun asti.

Opiskelijat hahmottelivat kampanjan kohdeyleisöä tavoittavat ydinviestit, toteuttivat ne Instagramiin (joka oli kampanjan pääalusta) ja Facebookiin. Videoiden sijaintipaikaksi valittiin jatkojakelun helppouden vuoksi Youtube. Koko kampanjan tukialustaksi sekä raportointialustaksi valittiin WordPress. Nämä kaupalliset alustat valittiin ennen kaikkea niiden yleisyyden ja helpon saatavuuden vuoksi. Aikataulumme toteutukselle oli tiukka, sillä kampanjan ajoitus tähtäsi yhteishaun alkuun. Globaalien alustojen käyttäminen on viestintäammattilaisille arkipäivää – projektissa opiskelijat oppivat, mitä tarkoittaa näiden alustojen käyttö vaikuttamistyössä ja miten tällainen kampanja kootaan.

Orgaanisen sisällön lisäksi opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat maksetun näkyvyyden suunnittelun ja sisällön. Käytännössä tämä tarkoitti mainontaa pääosin Instagramissa ja hiukan Facebookissa. Tässäkin tavoitteena oli ammatillisen osaamisen karttuminen digitaalisen mainonnan kokeilulla. Mahdollisuutemme tavoittaa kohdeyleisö täysin uudella some-tilillä ja olemattomalla aiemmalla näkyvyydellä oli minimaalinen, ellemme olisi panostaneet maksettuun näkyvyyteen.

Kampanjan perusnäkyvyys on nyt toteutettu, samoin maksettu näkyvyys. Käyttäjätili @tuuviestintaan löytyy Instagramista ja Facebookista ja blogisivusto (https://tuuviestintaan.wordpress.com/blog-feed/) kerää yhteen kampanjan videosisällön sekä toteuttajien kokemukset. Orgaanisia postauksia tullaan tekemään vielä 1.4. saakka.

Nyt 12.3. mennessä @tuuviestintaan -tili on saanut 95 Instagram-seuraajaa, ja meillä on ollut vajaa 400 kävijää WordPress-sivustolla. Nämä luvut kuulostavat pieneltä, mutta kun katsomme mitä alle 200 € budjetilla toteutetulla maksetulla näkyvyydellä saatiin Instagramissa aikaan

  • Tavoitetut henkilöt eri mainoksilla yhteensä: 52999
  • Näyttökerrat eri mainoksilla yhteensä: 94496

Voidaan todeta, että näkyvyyttä kohderyhmässä on saatu.

Mitä tämä hanke opetti digitaalisesta viestinnästä? Opiskelijat kokivat, että he ovat saaneet aidon työelämäkokemuksen digitaalisen kampanjan kokonaistoteutuksesta. Opittiin, miten monipuolista osaamista viestinnän toteuttaminen digitaalisessa ympäristössä vaatii ja kuinka paljon tarvitaan erilaisten välineiden hallintaa ja ymmärrystä niistä. Viestintäala on todella kytkeytynyt teknologian kehitykseen ja tarvitsemme tämän kaltaisia oppimismahdollisuuksia, jotka avaavat opiskelijoille viestinnän ammattialan käytäntöjä.

Opiskelijat olivat ryhmänä ihailtavan itseohjautuvia: organisoivat ja tekivät ahkerasti jakamansa työt. Tekemistä oli paljon, ja suuri osa siitä oli tavalla tai toisella uutta kaikille. Ennakkoluulottomasti ryhmä otti eri välineitä haltuun ja kaikkiin teknologisiin haasteisiin löydettiin yhdessä ratkaisu. Ammatillista oppia opiskelijoille tuli ennen kaikkea digitaalisen vaikuttavuuden rakentamisesta tilanteessa, jossa oikeastaan mitään ei ole etukäteen olemassa. Opettamisen näkökulmasta voisin summata, että meillä on nyt paremmat valmiudet ja kokemusta toteuttaa työelämälähtöisiä viestinnän projekteja digitaaliseen ympäristöön.

 

 

Digitaalisten menetelmien wikin rakentaminen

Politiikan ja viestinnän koulutusohjelman digiloikkaan palkattiin meidät, Lasse ja Sofia, opetusavustajiksi auttamaan digiloikan toteutuksessa. Olemme molemmat kyseisen koulutusohjelman maisterivaiheen opiskelijoita, ja meistä oli hienoa päästä kehittämään koulutusohjelmaa ja sen opetusta eteenpäin, etenkin opiskelijoiden näkökulmasta. Etuna on, että koulutusohjelma ja sen opetus ovat meille entuudestaan tuttuja, ja että olemme eri opintosuuntien opiskelijoita. Uskomme, että opetuksen digitalisointi voi tarjota uusia mahdollisuuksia oppimiselle ja tuoda uusia näkökulmia kursseihin.

Syksyn aikana olemme rakentaneet HY-wikiin digitaalisten tutkimusmenetelmien menetelmäpankkia opetuksen tueksi. Nimeksi valittiin Toolkit for Digital Methods eli TDM ja sen kieleksi englanti, jotta se olisi mahdollisimman monen saavutettavissa. Sen lisäksi, että sitä aiotaan käyttää koulutusohjelman menetelmäkurssien opetuksessa, on ideana myös, että sitä voisi käyttää kuka tahansa kyseisistä menetelmistä kiinnostunut yhteiskuntatieteiden opiskelija.

Tavoitteena olisi, että TDM:stä tulisi aktiivisesti kehittyvä sivusto, jota kuka tahansa voi parannella ja laajentaa. Ihan täysin valmis kyseinen sivu ei vielä ole, mutta se tulee olemaan ennen kevätlukukautta siinä kunnossa, että sitä voi käyttää jo opetuksessa. Kun sivustoa on testattu ja opiskelijoilta saadun palauteen perusteella korjattu, on siitä tarkoitus tehdä kunnolla julkinen. Olimme esittelemässä TDM:ää jo Rajapinta ry:n Rajapintapäivillä marraskuussa ja saimme sieltä hyvää kannustavaa palautetta.

TDM:n rakentaminen on ollut kiinnostava ja opettavainen kokemus. Olemme oppineet itse paljon digitaalisista tutkimusmenetelmistä etsiessämme tietoa wikiä varten ja olemme saaneet muulta henkilökunnalta ja tutkijoilta hyviä vinkkejä pitkin syksyä sen eteenpäin viemiseen. Ennen syksyä digitaaliset tutkimusmenetelmät eivät olleet kummallekaan erityisen tuttuja, mutta työn mukana on opittu paljon. Tuntuu hyvältä, kun tietää, että opitusta voi olla hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi gradun kirjoittamisessa. Digitaalisten tutkimusmenetelmien lisäksi olemme oppineet enemmän esimerkiksi tekijänoikeuksista, tutkimusetiikasta, nettisivujen kehittelystä ja kirjallisuuden etsinnästä. Olemme päässeet kehittämään myös koordinointi- ja vuorovaikutustaitoja.

Tutkimusmenetelmäpankin lisäksi olemme aloittaneet auttamisen muiden kurssien opetuksen ja alustojen kehittämisessä, ja TDM:n jälkeen työmme painottunee enemmän tähän. Tehtävänämme on tällä hetkellä esimerkiksi ratkaista, miten eräällä kurssilla opiskelijat voisivat mahdollisimman helposti ja toimivasti tehdä etänä videohaastatteluja kansainvälisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi koitamme digitaalisin menetelmin löytää ratkaisuja esimerkiksi opetuskeskustelujen ja opiskelijoiden välisten osaamiserojen tasaamiseen.

Teksti: Lasse Keinonen & Sofia Tikanmäki

 

 

Politiikan ja viestinnän koulutusohjelman digiloikka alkaa

Politiikan ja viestinnän koulutusohjelmassa opetuksen digitalisoimista kehitetään laajalla rintamalla. Mukana hankkeessa on useita kursseja kandi- ja maisteriohjelmasta sekä kansainvälisestä maisteriohjelmasta (Global Politics and Communication). Opetuksen digitalisoinnin avulla tavoitteena on kehittää opetuksen kansainvälistymistä, opiskelijakeskeisyyttä ja avoimuutta.

Koulutusohjelma on yksi hakupainealoista sekä suosittu sivuaine eli opiskelijamäärät ovat suuria. Digitalisointi avaa joustavia opetusmahdollisuuksia, myös yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa.

Kehittämiskohteemme on fokusoitu neljään alueeseen tai tavoitteeseen.

Ensimmäinen tavoite on yhteiskuntatutkimuksen digitaalisten menetelmien avoin englanninkielinen verkko-materiaali tai oppimisympäristö. Tarve tällaiselle materiaalille on suuri koulutusohjelman menetelmäkursseilla, koska digitaalisuus eli käytännössä netti on muuttanut tutkimusaineistojen luonnetta nopeasti. Aluksi tuotetaan interaktiivisia verkkomateriaaleja, pidemmän ajan tähtäimessä on Moocin tuottaminen.

Toisena tavoitteena on luento- ja ryhmäkurssien kehittäminen opiskelijakeskeisimmiksi käänteisen luokkahuoneen idealla: verkkoympäristössä opiskellaan itsenäisemmin asiakokonaisuuksia ja lähiopetuksessa keskitytään vuorovaikutukseen ja ohjaukseen. Tätä kokeillaan parilla kurssilla.

Kolmanneksi digitaalisilla välineillä kansainvälistetään kursseja. Tämä tarkoittaa kansainvälisten huippututkijoiden luentoja ja haastatteluita (videot, podcastit, Skype) sekä opiskelijoiden yhteistyötä verkossa niin Suomessa kuin ulkomaisissa yliopistoissa.

Neljäntenä kohteena on koulutusohjelman verkkokurssien kehittäminen. Hankkeessa tuotetaan videoita, podcasteja ja kursseista tehdään pedagogisesti entistä parempia.

Hankkeessa on lähdetty liikkeelle luentojen videoinnilla. Ajatuksena on myös järjestää opettajille koulutusta videoluentojen pitämiseen, sillä se on useimmille opettajille uusi asia. Videoiden lisäksi aiomme kokeilla podcasteja, sillä ne ovat monessa mielessä sopivia kursseillemme sekä tietysti edullisempia toteuttaa.

Jatkossa kerromme tässä blogissa yksityiskohtaisempia kokemuksia eri kehittämiskohteista.