Määräaikainen osoitteenmuutos Zoomiin

Taukoviikon jälkeisenä maanantaina kevään suunnitelmat vaikuttivat vielä kohtalaisen vakailta, kun virus ei ollut vielä tummentanut horisonttiamme. Loppuviikosta epävarmuuden ilmapiiri alkoi levitä. Mikä kaikki peruuntuu ja miten pitkäksi aikaa? Mitä nyt oikein tapahtuu? Ensin opettajat peruivat lähiopetuksen seuraavalta viikolta, kun varovaista toiveikkuutta oli vielä ilmassa. Viikonlopun jälkeen uusi viestitulva – nyt koko kevään lähiopetus on peruttu.

Alkoi näyttää siltä, että edessä olisi lukuisia tunteja yksinäistä puurtamista, luennon korvaavia tehtäviä, tapaamisia Zoomissa, poikkeusjärjestelyitä eikä pääsyä kirjastoon. Kalenterin pyyhkiytyessä menoista tyhjäksi piti arkirutiinit rakentaa itse ja niistä piti pitää kiinni itse. Kalenterin täytteeksi jäivät vain muutamat Zoom-luennot. Olen tietoteknisesti taitava, mutta suhtaudun tiettyihin asioihin hyvinkin suurella varauksella. Tästä lähtökohdasta onkin pienoinen yllätys, että Zoomista tuli kevään henkireikäni. Oli lähes mystistä, miten luentosalin tunnelma välittyi tietokoneen ruudun kautta työpisteeseeni keittiönpöytäni ääreen. Katkeransuloista tästä kaikesta kuitenkin teki se, miten nopeasti tunnelma katosi – yhdellä klikkauksella.

Siirtyminen Zoomiin ja etäopetukseen toi mukanaan arvaamattoman ongelman. Yhtäkkiä pienimmätkin asiat, jotka olisi voinut nopeasti kysyä ennen luentoa tai sen jälkeen, vaativat sähköpostin lähettämisen. Toisaalta, jos luennolla heräsi jokin kysymys, joka jäi askarruttamaan mieltä, ei sitäkään välttämättä voinut nopeasti varmistaa. Jälleen edessä olisi sähköpostin lähettäminen. Etäopetus ei tarjonnut myöskään mahdollisuutta luennon jälkeen puida asioita lounaan ääressä muiden opiskelijoiden kanssa.

Onnekseni myös virtuaalisia kahvipöytäkeskusteluja pitkin kevättä käytiin. Luonnollisestikin vakituinen puheenaihe oli etäopetus. Monen ajatukset sivusivat omiani. Luennot Zoomissa koettiin poikkeuksetta onnistuneiksi. Etenkin pienryhmät, joissa osallistujat olivat tuttuja, tuntuivat lähes samalta kuin luennot. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, etteivät pelkät diat olleet riittäviä. Se, millainen kontakti opettajaan oli, ei ollut niinkään merkityksellistä kuin se, että kontakti, jossa opettajan näki tai kuuli, oli olemassa. Moodle-keskustelujen huonoksi puoleksi koettiin se, ettei niissä luonnollista keskustelua synny vaan keskustelu jää yksipuoliseksi argumentoinniksi. Täydellisen tuomion sai Moodlen-chat, joka on jo käyttöliittymänsä puolesta erittäin kömpelö.

Ainakin opiskelijoiden näkökulmasta Zoomiin luennon siirtäminen vaikutti kohtalaisen vaivattomalta. Zoom-luentojen lisäksi hyvänä koettiin myös erilaiset videotaltioinnit ja podcastit. Niiden eteneminen luentodiojen kanssa samaan tahtiin tarjosi miellyttävän oppimiskokemuksen. Hyvää näissä erilaisissa tallenteissa oli myös se, että niihin pystyi palaamaan omien tarpeidensa mukaan.

Zoom-luentojen lisäksi minulle erityisen positiiviseksi kokemukseksi tästä keväästä jäi Moodlessa toteutettu aikarajallinen tentti. Olen kokenut kotitenttien ongelmaksi niihin jumiin jäämiseen. Tenttisalitentit taas ovat fyysisesti raskaita ja toisinaan hieman ahdistaviakin tilanteita. Moodlen aikarajallinen tentti oli kuitenkin ihanteellinen, sillä siihen ei ollut mahdollista jäädä jumiin ja tekstin tuottaminen ja editoiminen oli huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Näitä tekisin mielelläni lisää!

Yhteenvetona voinee leikkisästi todeta, että digi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Suurin opetus tässä kaikessa lienee se, ettei mikään digiympäristö tai etäopetuksen muoto voi korvata yhteisöä ja siinä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Yhteisöllä on valtava merkitys sekä oppimisessa että asiantuntijaksi kasvamisessa. Vuorovaikutus on merkittävässä osassa siinä, että saa varmuutta omasta osaamisestaan, erityisesti silloin kun valmistuu alalta, josta ei saa ammattinimikettä.

 

Iina Kärkkäinen

Kirjoittaja on suomen kielen maisteriopiskelija

Launching the Nordic Studies Online digi-loikka project

The Nordic Studies Online as a part of the digi-loikka project aims to create a digital learning platform about the Nordics. This project is a joint-initiative of several scholars from the University of Helsinki (Department of Cultures/Centre for Nordic Studies), University of Gdansk (Scandinavian Studies) and Aarhus University (Department of History), and also cooperates with the ReNEW research hub and with the online platform, nordics.info.

First NSO project meeting in Helsinki, 10 January 2020 (photo Maja Chacińska)

The NSO project was officially launched during the first project meeting in Helsinki on 10 January 2020. During this meeting we discussed possible forms, aims and objectives of our project and agreed to divide the project into two parts. The first aim is to develop a smaller scale, “pilot”, version of our MOOC course “The Nordics: Narratives and Practices of a Region”, which we will test with our BA and MA students at the University of Helsinki, University of Gdansk and University of Aarhus. This pilot course will enable us, the organisers, to learn how to use the MOOC platform and how to design and manage a smaller version of a MOOC course. We will collect feedback from our students, which will help us to further develop and improve our course accordingly. The pilot course will be launched in September 2020. The second aim is to develop a version of this MOOC course, which will be open for anyone who wishes to participate. This course will be aimed not only for BA and MA students, but also for professionals who would like to learn more about the Nordic working culture and anyone who is interested in the Nordics and themes such as Nordic cooperation, Nordic exceptionalism, Nordic cultures and societies. We will launch this course in September 2021.

The first meeting was followed by Digi-leap MOOC ABC workshop. This training was organised by the Educational Technology Services at the University of Helsinki and led by Sanna-Katja Parikka. During the workshop we discussed the MOOC platform, development of a course structure and types of assessments. The practical part of the workshop focused on designing the first draft of the MOOC course structure. We have been working on the course structure since this training and currently our course consists of 9 modules.

The project Technical Assistant, Jana Lainto, attended also the Moodle basic training in Viikki campus on 10 March 2020. This workshop introduced the most important tools for constructing a moodle course. Attending of the second training, Moodle & MOOC Clinic, is scheduled for 1 June 2020.

The scheduling of our second meeting, which was supposed to take place in spring 2020 in Aarhus, was bit challenging. The NSO team consists of 8 international scholars from different universities with different schedules and it was difficult to find a suitable date for everyone. In the end we planned the second meeting and training for 29-30 April 2020. Due to the corona virus outbreak, we unfortunately are not able to meet in Aarhus, however, we will proceed with this meeting and training online via a Zoom call during the same time as was previously scheduled.

Jana Lainto

Kuulumisia Logopotin alkumetreiltä

Helsingin yliopiston digiloikkahankkeen rahoittama logopedian maisteriohjelman Logopotti on saatu hyvään vauhtiin. Vallitseva tilanne on kiihdyttänyt digiloikkaa monin kerroin, kun kaikki opetus on kertahypyllä muutettu etäopetukseksi. Samalla se on vienyt Logopotin uusien ratkaisujen löytöretkelle, sillä kaikkea ei poikkeustilan myötä ole ollut mahdollista toteuttaa, kuten alun perin oli suunniteltu. Palataan kuitenkin vielä hetkeksi projektin alkumetreille.

Logopotin työryhmä etäpalaverissa 31.3.2020. Ylhäällä vasemmalta Seija ja Satu, alhaalla vasemmalta Tanja ja Katariina.

Kokonaistavoitteenamme Logopotissa on luoda logopedian opetuksen käyttöön digitaalisia ratkaisuja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla vastaisivat opiskelijoiden tarpeisiin ja tukisivat heidän oppimistaan ja ammatillista kehittymistään. Samalla tavoitteena on kehittää opettajien digipedagogista osaamista. Suunnitelmissa on luoda digitaalinen videoaineistopankki, kehittää tekoälyyn perustuva pedagoginen assistentti sekä luoda digitaalinen kurssialusta, joka mahdollistaa opintojakson toteuttamisen yhteistyössä yhdysvaltalaisen yliopiston, Molloy Collegen kanssa.

Liikkeelle Logopotissa lähdettiin koko kehittämistyön ytimestä – opiskelijoiden tarpeista. Kyselyjen avulla kartoitimme opiskelijoiden tarpeita digitaalisuutta hyödyntävästä opetuksesta. Kysyimme opiskelijoilta muun muassa sitä, millaiset digitaaliset oppimateriaalit ja tehtävät tukisivat parhaiten heidän oppimistaan ja millaisissa teemoissa opetusvideoista koettaisiin olevan eniten hyötyä omalle ammatilliselle kehittymiselle. Käynnistimme myös opiskelijajäsenen haun hankkeen ohjausryhmään ja otimme opiskelijoita mukaan ensimmäisten opetusvideoiden tuottamiseen.

Pitkin matkaa olemme selvittäneet tietoturva- ja tekijänoikeusasioita. Olemme tehneet digiloikan sopimuspohjia hyödyntäen ja lakimiestä Pirjo Kontkasta konsultoiden tekijänoikeuksia koskevat käyttöoikeussopimukset logopedian käyttöön. Yhteistyössä tietoturva-asiantuntijoiden kanssa olemme selvitelleet opetusvideoiden tietoturvallista käyttöä verkko-opetuksessa, mitä jatketaan edelleen erityisesti sensitiivisten aineistojen osalta. Tietoturvaan ja muihin teknisiin ratkaisuihin olemme saaneet tukea Petteri Hemmilältä.

Videoaineistopankin ensimmäiseksi kolmeksi videoksi suunnittelimme ultraäänitutoriaalit puheen tuottamisen kuvantamisesta. Videoiden suunnitteluun saimme tukea Esko Kuittiselta ja digipedagogista tukea Saara Repolta. Ehdimme tehdä käsikirjoitukset valmiiksi ja sopia videokuvaukset järjestelyineen, kunnes poikkeustilan myötä ne siirtyivät tulevaisuuteen. Nyt selvityksen alla on, olisiko yhteistyötahoilla jo olemassa olevaa videoaineistoa, jota saisimme hyödyntää opetuksessa. Lisäksi omista olemassa olevista videoaineistoista olemme editoineet opetuskäyttöön soveltuvia videoita ja suunnitelleet niille tehtäväkokonaisuuden Moodleen.

Suunnitteluvierailu New Yorkiin siirtyi myös tältä keväältä syksyyn. Sillä välin yhteyttä Molloy Collegen kollegoihin pidetään etäyhteyksin. Samoin kuin meillä, Molloy Collegessakin siirretään parhaillaan kaikki opetus verkkoon. Ensi vuoden toukokuun lopussa pidettävän, maisteriopintoihin kuuluvan monikielisyys- ja monikulttuurisuuskurssin suunnittelu aloitetaan jo tämän kevään aikana. Tavoitteena on toteuttaa monin tavoin interaktiivinen kurssi, jossa suomalaiset ja amerikkalaiset opiskelijat kommunikoivat keskenään ja työstävät pienryhmissä erilaisia teemoja, kuten erilaisiin kulttuureihin liittyviä kysymyksiä, kulttuurisensitiivisyyttä sekä monikielisen asiakkaan ja hänen kulttuuritaustansa kohtaamista. Yhteistyökumppanina Molloy Collegessa on apulaisprofessori Hia Datta.

Tekoälyyn perustuvan pedagogisen chatbot-assistentin luominen on edellyttänyt paljon teknistä selvitystyötä yhdessä tietotekniikka-asiantuntijoiden, kuten tietotekniikkakeskuksen Petteri Hemmilän ja Tommi Ekholmin sekä IBM:n sovellusarkkitehti Sara Elo Deanin kanssa. Digipedagogista tukea olemme puolestaan saaneet Kielikeskuksen pedagogiselta asiantuntijalta Janne Niinivaaralta. Selvityksen pohjalta valitsimme chatbotin alustaksi IBM:n Watson assistentin, jonka integroimme Word Perfect -alustalle. Chatbotin dialogin rakentamista varten olemme tehneet sekä tiedonhakua että keränneet opiskelijoilta aineistoa ja kysymyksiä, joihin chatbotin tulisi osata vastata. Seuraavaksi alkaakin chatbotin dialogin suunnitteleminen ja käsikirjoitus sekä chatbotin ympäristönä toimivan verkkokurssin luominen.

Creating a MOOC on Mediatized Culture in Asia

During the summer and autumn 2019 the planning and preparations began for the MOOC on the theme of mediatized culture in Asia. The MOOC is designed to be part of the ALKU degree programme and will be available in UH Moodle, and additionally some of the material will be completely open access to view for anyone interested in the theme. We estimate that the course will start to run in 2020.

The MOOC focuses on mediatized culture in Asia. Asia is currently one of the most dynamic, rapidly evolving and diverse regions in the world. On a global scale, Asia’s impact particularly on the economy, high-tech research, information technology, and the arts and entertainment industry, is growing fast. Mediatization, originally a term used in Media and Communication studies, can be defined as a metaprocess, which shapes modern societies, along with other sociocultural processes such as globalization and individualization. The concept of mediatization covers various things, including the changing media environments, an increase of different media, the changing functions of old media, and new and increasing functions of digital media (Krotz 2008). The course covers various aspects of mediatization through case studies on digital culture in different Asian nations.

Currently, we are liaising with international lecturers, experts in the field of digital culture in Asia, who will contribute towards this MOOC in the form of lectures including videos and/or open access articles. Even though the platform for the MOOC will be UH Moodle, the plan is to make this educational material open access, so that for example the international experts who contribute to this course will be able to make use of them, too.

Hanna Mannila, PhD Candidate, Digiloikka Technical Assistant

Xenia Zeiler, Associate Professor, South Asian Studies, Department of Cultures

Podcasting Module for ALKU’s Digiloikka Project

Although the podcasting module of ALKU’s digiloikka project will only be rolled out as a course in the spring, the actual podcast series accompanying the course has now been completed.

The series consists of 6 episodes, guiding students through the process of building their own podcast, from coming up with a central concept, over shaping their academic ideas into a more audience-friendly narrative, to including other experts in their work. Throughout the series, students can hear a number of seasoned journalists and podcasters of work, giving them access to a broad range of voices in the field – and thus a diverse toolbox, full of different perspectives.

We had to rethink some of the conceptual tenets of this module in order to make room for all these different aspects of our speakers’ expertise (we eventually opted for a multilingual solution, having speakers in both Finnish and English for the series to accommodate different aspects of ’popularization’), but the project was essentially completed as planned, without any unpleasant surprises. To the contrary, we ended up with a more inspiring, and above all more ’open access’ result than we had originally planned: since all expert participants in the series were in fact quite keen to make their episode public, the podcasting course will be available beyond Moodle as well. The technical guides and assignments accompanying the series will only be made available for University of Helsinki -teachers for now, but expansion of this course into a real MOOC could be envisioned in the future, after piloting the course.

(https://www.youtube.com/watch?v=ZMS9nKqvhx8)

Josephine Hoegaerts, Associate Professor, European Area and Cultural Studies

Lotta Vuorio, Digiloikka Technical Assistant

Joulu-KOUKKU

Vuoden 2019 aikana tehty suunnitelmallinen kehitystyö ja antoisa yhteistyö useiden elintarviketieteiden opettajien kesken mahdollisti digitaalisen, Moodlea hyödyntävän itseopiskelumateriaalin pilottiversion julkaisemisen loppusyksystä Elintarviketiede ja –teknologia yliopistossa -kurssilla (ETK-010). Edellisen ETK-KOUKKU-blogin jälkeen päähuomio digiloikkaprojektissa keskittyi kerättyjen ETK-010-aineistojen viimeistelyyn ja kurssimateriaalin muokkaukseen 1. vuoden opiskelijoita toivottavasti kiinnostavaan muotoon. Vaikka aivan kaikkea aineistoa ei vielä saatu julkaisukelpoiseksi, niin jokaisen pääotsikon (elintarvikkeet, ainesosat ja reaktiot, prosessointi, ravitsemus, ruokajärjestelmä, opiskelu ja ammatit) alle saatiin informatiivista materiaalia tutustuttavaksi. Aineiston muokkaus ja julkaisu veivät yllättävän paljon aikaa, minkä vuoksi elintarviketieteiden kandiohjelman digiloikkaprojektin toinen tärkeä osa-alue eli laajempi digitaitojen yhteisöllinen kehittäminen jäi selkeästi vähemmälle huomiolle loppusyksyn aikana, vaikka yksittäisiä kohennuksia digitaitoihin on varmasti saavutettukin. Yhteistyö maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Ruoka-MOOC-hankkeen kanssa on myös jatkunut.

ETK-010-kurssin itseopiskelumateriaalin käyttöliittymäksi valikoitui kuvapohjainen liittymä (ks. kuva alla), josta kurssimateriaaliin siirrytään sisällön pääotsikoiden kautta. Varsinainen kurssimateriaali Moodlessa järjestettiin ”kirjamuotoon”, jossa päälukujen johdantosivulta on selkeä näkymä luvun sisältöön mahdollistaen sujuvan siirtymisen suoraan haluttuun kohtaan lukua.  Lukujen sisältä on mahdollista hypätä ulkoisten linkkien kautta lisätiedon tarkasteluun Moodle-alueen ulkopuolelle tai sisäisten linkkien kautta alueen sisällä havaitsemaan materiaalin sisäisiä kytköksiä. Toinen periaatteellinen ratkaisu oli, että Moodlen H5P:tä pyrittiin hyödyntämään lukijaa aktivoivalla ja materiaalin pääkohtia korostavalla tavalla. Pilottiversioon sisällytettiin ehkä liiankin monipuolisesti erilaisia H5P-ratkaisuja, mutta päätöksen tavoitteena oli/on saada ETK-010:n opiskelijoilta ETK-KOUKKUn jatkosuunnittelua suuntaavaa palautetta vastaavien interaktiivisten sisältöjen toimivuudesta. Kolmatta tärkeää ETK-010:n Moodle-alueen elementtiä eli omaa videomateriaalia on kuvattu yhteistyössä Ruoka-MOOC:n kanssa. Videot ovat tällä hetkellä editoitavana eivätkä siten valitettavasti ehtineet mukaan ETK-010:n pilottiversioon.

Tällä hetkellä ETK-KOUKKU-hankkeen projektitiimi odottaa jännittyneenä itseopiskelumateriaalin vastaanottoa ja kurssilaisten palautetta. Kurssilaisilta tiedustellaan näkemyksiä mm. kurssin ulkoasusta ja asiasisällöstä. Lisäksi kerätään 5-portaisella asteikolla teknisempää palautetta koskien verkkotekstien pituutta ja selkeyttä, navigoinnin helppoutta kurssimateriaalin sisällä ja interaktiivisen aineiston hyödyllisyyttä asian oppimiselle. Kurssilaisten palautetta pidetään erittäin arvokkaana jatkosuunnittelua ohjaavana elementtinä KOUKKU-projektissa.

Aiemmissa KOUKKU-blogeissa projektin etenemistä on havainnollistettu vertailemalla sitä pituushyppysuoritukseen yleisurheilukentällä. Projektin edetessä kielikuvaa on ehkä tarpeellista täsmentää toisen ”horisontaalihypyn” eli kolmiloikan suuntaan: kolmiloikkaajalla on ponnistuksen jälkeen käytössään kolme erilaista ”loikkaa” – kinkka, loikka ja hyppy – ennen hypyn lopullisen pituuden saavuttamista. Siirtyminen 3-loikkavertaukseen on perusteltua siksi, että KOUKKU-projektissa on selkeästi tarvetta usealle välietapille/”digiloikalle” ennen valmista lopputulosta. Nyt julkaistu pilottiversio vastannee 3-loikan kinkkaa. Loikka-vaihe rakentuu onnistuneen kinkan varaan ja sisältää loppumateriaalin keräämistä ja digitoimista Moodleen sekä olemassa olevan aineiston parantamista ”pilotista” kerättyyn palautteeseen perustuen. Projektin päättävän hyppy-vaiheen aikana materiaalia voidaan vielä korjata aiemmista loikista saatua kokemusta ja tietoa hyödyntämällä ja viimeistellä aineisto yhteisöllisesti mahdollisimman antoisaan lopputulokseen.

KOUKKU-projektin tiimiläiset toivottavat jo tässä vaiheessa vuotta rauhallista joulunaikaa ja innovatiivista Uutta Vuotta kaikille blogin lukijoille!

Elektronisten laboratoriopäiväkirjojen ensimmäinen loikka

Hankkeen tavoitteen oli opettaa opiskelijat elektronisen laboratoriopäiväkirjan (ELN) käyttämiseen. Maisteriohjelmassa suuri osa kursseista on laboratoriokursseja, jotka valmistavat myös pro gradu –työn käytännön toteuttamiseen. Toisena tavoitteena oli tuottaa digitaalista oppimateriaalia opetuksen tueksi erityisesti maisteriohjelmassa, jossa opiskelijat tulevat hyvin erilaisilla taustoilla ja jossa kuitenkin edellytetään tiettyjen perustekniikkojen osaamista laboratoriossa.

Koko budjetti oli suunniteltu käytettäväksi laitteistojen hankkimiseen ja laitteiksi oli suunniteltu Apple iPad pro –laitteita. Projektin vastuuhenkilö vaihtui kesken kauden ja samalla päätettiin hankkia iPadien sijaan kannettavia tietokoneita. Koneeksi valikoitui kosketusnäytöllinen Lenovon X390 YOGA tietokone, jossa pyörivät yliopistolaisten käytössä olevat ohjelmistot ja jota voidaan käyttää monipuolisesti opetuksessa, myös laskentatehtäviin. Koneen omalla kynällä voi piirtää, mikä laboratoriomuistiinpanojen tekemisessä on erinomainen ominaisuus. Samat koneet käyvät myös opetukseen, jossa esim. geenikonstruktien ja kaavojen kirjoittaminen käsin niin että ne tallentuvat, onnistuu.  Koneita hankittiin 19 kpl. Koneista osa (6 kpl) varustettiin Linux-käyttöjärjestelmällä koska totesimme että opiskelijoiden käyttöön tarvittiin koneita, joissa on riittävästi laskentakapasiteettia ja joissa toimii Linux. Tallaisia koneita tarvitaan erityisesti maisteriohjelman bioinformatiikkakursseilla. Koneet saatiin marraskuun alussa 2019.

Elektroninen laboratoriopäiväkirja  -projektissa lähdetään liikkeelle saatavilla olevista ilmaisohjelmista.  Ilmaisohjelmista esim Benchling tai Scinote ovat mahdollisia. Seuraava vaihe on tutustua Benchling –ohjelmiston toimintaan tutkimusryhmässä, jossa tämä ohjemisto on käytössä.  Nyt jo on käynyt ilmi että useat saatavilla olevat elektroniset laboratoriopäiväkirjat (ELN) on suunniteltu rutiinilaboratorioiden käyttöön. Haastattelimme myös tutkijaa, joka oli rakentanut itselleen elektronisen laboratoriopäiväkirjan yliopiston käytössä olevilla ohjelmilla. Hänen mukaansa ELN sopii hyvin laboratorioon, jossa tehtävät toistuvat päivittäin ja työssä käytetään paljon samoja menetelmiä. Kaupallisilla toimijoilla, kuten esim. Perkin Elmerillä on myös 30 päivän ilmaiskäyttöön saatava Signals notebook – ohjelma, joka on projektissa testikäytössä.

Alkuvaiheessa Lenovon kannettavat tietokoneet ovat käytössä niillä opettajille, jota ovat kaivanneet opetukseensa työvälinettä, jolla pystyy laboratoriokurssin vaihtuvissa tilanteissa piirtämään kaavioita, konstrukteja ym. ja muuttamaan niitä tulosten perusteella ja tallettamaan eri versiot. Opettajat testaavat koneiden soveltuvuutta myös kurssilaisten piirtotehtäviin (mikroskooppikuvat, kaaviot, konstruktit jne).

Opetuksessa on jo osottautunut että piirto-ohjelmalla ja digitaalisella kynällä varustettu kone on mainio työkalu sekä laboratoriotöiden esittelyyn että biokemian ja geenitekniikan kokeiden eri vaiheiden kuvaamiseen, kun pelkkä teksti tai piirto-ohjelma osoittautuu hitaaksi ja jäykäksi. Näin aikaansaatuja kuvia on helppo liittää digitaaliseen opetusmateriaaliin. Samalla mahdollisuus visualisoida monimutkainen opetettava asia paranee. Opiskelijakäyttöön koneet pääsevät seuraavalla biokemian laboratoriokurssilla.

 

Steep learning curve at the AGERE online course – for the teachers

’Thank you for giving me this wonderful opportunity’

’Videon kuvaaminen oli tosi hieno ja opettavainen kokemus!’

These were typical comments from teachers who had made their first teaching videos as a part of the AGERE-013 Qualitative research methods for agricultural, environmental and resource economics. Most of us did not have earlier experience for making the teaching videos, hence learning how to do them was really inspiring. In addition, planning and implementing the course has been good possibility to develop our pedagogical competences. The videos were made and edited in studio in co-operation with Unigrafia. This was a good solution, as none of us did have technical skills needed and we wanted to have good quality videos.

Course is full online course, so there is no contact teaching or physical meetings with the students. The Moodle area is used as platform for the course.  A many of us did not have experience of online courses, the pedagogical practices required special attention. We agreed about the practical guidelines of writing the manuscripts together. When videos were made, we used teleprompter device in the lectures, which helped a lot. Lecture videos are a little similar to TV news: the main points are told on the short videos (3 – 13 min). In addition other materials such as literature, power point slides, video clips (e.g. roleplay of different semi-structural interview situations), are provided for the students. Löfström et al. (2010) stress that that the chosen teaching methods should support the achievement of the teaching objectives, not vice versa. We have tried to use this principle on implementation of the course.

This course consists weekly tasks. We have tried to create interaction between the participants and the teachers, despite the fact that everything is in online. This has been done via the tasks that activate students to co-operate with each other, for instance some tasks are done as group work. On the other hand, some tasks are made individually, we don’t want to burden our students with too much group work.  Everyone had to introduce themselves, students did that on the discussion forum and the teachers on Moodle page. We found that the latter is good idea also for courses that are not online.

After the course ends in December, we will collect anonymous feedback from students. In addition, we will arrange a couple of group interviews to get feedback especially from the pedagogical practices. These interviews will be recorded and transcribed for the purposes of future development of this course. In the spring we will improve the course based on feedback and make some more videos and make needed changes. For instance, this year students made short expert interviews during the course. The idea was good and works with small group, but in the future with larger group, it will be difficult to carry out. In the new programme period 2020 -2023 the course will be offered each year as online course as a part of our curriculum.

Reference:

Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A.  & Nevgi A. (2010). Laadukkaasti verkossa: Raportit ja selvitykset verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 71, Raportit ja selvitykset. 112 s. Verkossa:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

 

Syksyisiä suunnitelmia opintoihin

Syksy on kulunut digiloikkan osalta yhteistyötahoja tavaten ja heidän toiveitaan ja reunaehtojaan kuunnellen.Vähiten on alkanut muotoutumaan kuva toiveista ja odotuksista, joiden puitteissa kurssit tulisi toteuttaa. Lisäksi kaikkien kurssien suunnittelu on alkanut. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, näin ainakin toivotaan.

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman digiloikka-hankkeeseen kuuluu kolme 5 opintopisteen kokonaisuutta: Globaali taloudellinen muutos, Näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan sekä Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Kaikki kolme kurssia toteutetaan Moodle-pohjaisina verkkokursseina, mutta niiden toteutustavan eroavat muuten suuresti toisistaan. Kaksi ensimmäistä on tarkoitus rakentaa yhdessä pääaineopiskelijoille tarjotun läsnäolokurssin yhteydessä, viimeisen suunnittelu on lähtenyt kurssin kirjavaatimuksista.

Kaikissa kolmessa kurssissa pyritään hyödyntämään verkko-opetusta. Globaali taloudellinen muutos -kurssin osalta tavoitteena on koulutusohjelman puitteissa uudenlainen, interaktiivinen ja monipuolinen kurssi, joka rakentuu lyhyille, alle vartin mittaisille luento pitchauksille, joihin on upotettu toiminnallisuutta. Kurssisuoritukseen kuuluu myös luentoihin liittyvät tehtävät, sekä väittelynomaiset videoinnit. Näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan puolestaan rakentuu Helsingin kaupungin kuva-arkistojen käyttämiseen historiallisen tiedonmuodostuksen lähteenä. Kolmannessa, Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia kurssissa suoritus rakentuu tarinallisen projektikirjoittamisen avulla.

Tutustumiskurssista vielä

Näiden lisäksi digiloikkahankkeeseen kuuluu myös lukiolaisillekin suunnatun koulutusohjelman yhteisen yhden opintopisteen tutustumiskurssin suunnittelua. Kurssi on tarkoitus Moociin ja automatisoida niin, että se ei jatkossa sido opettajaresursseja, vaan mahdollistaa esimerkiksi lukiolaisten tutustumisen koulutusohjelman pääaineisiin, sekä tapaan, jolla yliopistossa opiskellaan.

MIXED REALITY HUB: A look to the negotiation skills – course

3.10.2019  Jani Holopainen & Antti Lähtevänoja

Mixed Reality Hub, a multidisciplinary research group from the University of Helsinki, is conducting two courses, which will teach students negotiation skills: tropical forest management and general negotiation skills. Courses are funded by the Digiloikka-program (University of Helsinki), Metsäkoulutus ry and Metsämiesten säätiö.

Especially the general negotiation skills -course fits well to various disciplines, as well as for supplement education. Many of the existing virtual courses lack pedagogic aspects, methods and meaningful content. Regarding previous research, these things are some of the biggest barriers for making virtual courses useful. This particular problem is one of the challenges Mixed Reality Hub started to solve. With many years of experience from the field and with an iterative research & development -approach, a whole new concept of virtual course is made. This article will give an insight to the methods used to conduct the courses.

Mooc, VR and training in practice
VR-course has three components: MOOC Massive Open Online Course)-phase, VR (Virtual Reality)-phase and training in practice -phase. Lue loppuun