Määräaikainen osoitteenmuutos Zoomiin

Taukoviikon jälkeisenä maanantaina kevään suunnitelmat vaikuttivat vielä kohtalaisen vakailta, kun virus ei ollut vielä tummentanut horisonttiamme. Loppuviikosta epävarmuuden ilmapiiri alkoi levitä. Mikä kaikki peruuntuu ja miten pitkäksi aikaa? Mitä nyt oikein tapahtuu? Ensin opettajat peruivat lähiopetuksen seuraavalta viikolta, kun varovaista toiveikkuutta oli vielä ilmassa. Viikonlopun jälkeen uusi viestitulva – nyt koko kevään lähiopetus on peruttu.

Alkoi näyttää siltä, että edessä olisi lukuisia tunteja yksinäistä puurtamista, luennon korvaavia tehtäviä, tapaamisia Zoomissa, poikkeusjärjestelyitä eikä pääsyä kirjastoon. Kalenterin pyyhkiytyessä menoista tyhjäksi piti arkirutiinit rakentaa itse ja niistä piti pitää kiinni itse. Kalenterin täytteeksi jäivät vain muutamat Zoom-luennot. Olen tietoteknisesti taitava, mutta suhtaudun tiettyihin asioihin hyvinkin suurella varauksella. Tästä lähtökohdasta onkin pienoinen yllätys, että Zoomista tuli kevään henkireikäni. Oli lähes mystistä, miten luentosalin tunnelma välittyi tietokoneen ruudun kautta työpisteeseeni keittiönpöytäni ääreen. Katkeransuloista tästä kaikesta kuitenkin teki se, miten nopeasti tunnelma katosi – yhdellä klikkauksella.

Siirtyminen Zoomiin ja etäopetukseen toi mukanaan arvaamattoman ongelman. Yhtäkkiä pienimmätkin asiat, jotka olisi voinut nopeasti kysyä ennen luentoa tai sen jälkeen, vaativat sähköpostin lähettämisen. Toisaalta, jos luennolla heräsi jokin kysymys, joka jäi askarruttamaan mieltä, ei sitäkään välttämättä voinut nopeasti varmistaa. Jälleen edessä olisi sähköpostin lähettäminen. Etäopetus ei tarjonnut myöskään mahdollisuutta luennon jälkeen puida asioita lounaan ääressä muiden opiskelijoiden kanssa.

Onnekseni myös virtuaalisia kahvipöytäkeskusteluja pitkin kevättä käytiin. Luonnollisestikin vakituinen puheenaihe oli etäopetus. Monen ajatukset sivusivat omiani. Luennot Zoomissa koettiin poikkeuksetta onnistuneiksi. Etenkin pienryhmät, joissa osallistujat olivat tuttuja, tuntuivat lähes samalta kuin luennot. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, etteivät pelkät diat olleet riittäviä. Se, millainen kontakti opettajaan oli, ei ollut niinkään merkityksellistä kuin se, että kontakti, jossa opettajan näki tai kuuli, oli olemassa. Moodle-keskustelujen huonoksi puoleksi koettiin se, ettei niissä luonnollista keskustelua synny vaan keskustelu jää yksipuoliseksi argumentoinniksi. Täydellisen tuomion sai Moodlen-chat, joka on jo käyttöliittymänsä puolesta erittäin kömpelö.

Ainakin opiskelijoiden näkökulmasta Zoomiin luennon siirtäminen vaikutti kohtalaisen vaivattomalta. Zoom-luentojen lisäksi hyvänä koettiin myös erilaiset videotaltioinnit ja podcastit. Niiden eteneminen luentodiojen kanssa samaan tahtiin tarjosi miellyttävän oppimiskokemuksen. Hyvää näissä erilaisissa tallenteissa oli myös se, että niihin pystyi palaamaan omien tarpeidensa mukaan.

Zoom-luentojen lisäksi minulle erityisen positiiviseksi kokemukseksi tästä keväästä jäi Moodlessa toteutettu aikarajallinen tentti. Olen kokenut kotitenttien ongelmaksi niihin jumiin jäämiseen. Tenttisalitentit taas ovat fyysisesti raskaita ja toisinaan hieman ahdistaviakin tilanteita. Moodlen aikarajallinen tentti oli kuitenkin ihanteellinen, sillä siihen ei ollut mahdollista jäädä jumiin ja tekstin tuottaminen ja editoiminen oli huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Näitä tekisin mielelläni lisää!

Yhteenvetona voinee leikkisästi todeta, että digi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Suurin opetus tässä kaikessa lienee se, ettei mikään digiympäristö tai etäopetuksen muoto voi korvata yhteisöä ja siinä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Yhteisöllä on valtava merkitys sekä oppimisessa että asiantuntijaksi kasvamisessa. Vuorovaikutus on merkittävässä osassa siinä, että saa varmuutta omasta osaamisestaan, erityisesti silloin kun valmistuu alalta, josta ei saa ammattinimikettä.

 

Iina Kärkkäinen

Kirjoittaja on suomen kielen maisteriopiskelija

Kuulumisia MAST-digiloikka projektista

Matematiikan ja tilastotieteen maisteriohjelman (MAST) digiloikka kuulumisia loppukeväältä sekä kesän ajalta, keskittyen erityisesti inversio-ongelmien kurssien parissa esiin tulleisiin asioihin.

Inversio-ongelmien kaksi kurssia olivat viime syksynä pilotoinnissa MOOC-kursseina ja tämän projektin tarkoituksena on luoda lisää materiaalia sekä eri tyyppisiä automaattisesti tarkastettavia tehtäviä kursseille. Koska kyse on matematiikasta sekä koodaamisesta, tarvitsimme lisäosia auttamaan uusien tehtävien luonnissa. Nämä molemmat lisäosat lisäävät Moodle-tentin kysymystyyppejä, jolloin myös matemaattisemman sisällön tai koodin tarkastaminen onnistuu automaattisesti.

Matemaattisen kaavojen tarkastamiseen on olemassa lisäosa STACK ja koodin ajamiseen CodeRunner. STACK löytyi jo projektin alkaessa Helsingin yliopiston moodle.helsinki.fi-palvelimelta, mutta koska tarkoituksemme on tuottaa MOOC-kursseja, joten alkoi selvitys näiden molempien lisäosien lisäämiseksi mooc.helsinki.fi-palvelimelle. Loppukeväästä alkoi olla selvää, että tämä ei ainakaan vielä tule olemaan mahdollista, joten seuraavaksi selvityksen kohteeksi tuli CodeRunner-lisäosan lisääminen normaalille moodle-palvelimelle. Elokuun puolessa välissä lisäosa saatiin testaukseen testipalvelimelle, joten toivottavasti tässä kohta puolin pääsemme kunnolla testaamaan tehtävien luomista uuden lisäosan kanssa.

Kurssien siirto avoimelta MOOC-palvelimelta suomalaisen kirjautumisen vaativan järjestelmän taakse nosti myös kysymyksen miten saamme japanilaiset yliopistolaiset tai muista yliopistoista tuleville ihmisille tunnukset järjestelmään. Tätä selvitimme yhdessä avoimen yliopiston sekä opetuspalveluiden kanssa loppukeväästä. Koska kurssimme kuitenkin on tarkoitus pöyriä nyt syksyllä jossain mielessä toisena pilottina uusien tehtävien osalta, siirrämme kurssit nyt moodlen puolelle ja testaamme kurssien etäopiskelumahdollisuutta Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kanssa kansainvälisemmän testiryhmän sijaan, koska muuten kansainvälisten opiskelijoiden saaminen kurssille olisi pitänyt saada hoidettua jo aiemmin ja koska toinen, meille tärkeämpi, lisäosa on vasta testivaiheessa, siirrämme kansainvälistä testiä hieman myöhemmäksi, ja testaamme ensi tehtävien luomista sekä niiden tekemistä hieman rajoitetummalla opiskelijajoukolla.

Alkukevään jälkeen aikaa on kulunut siis paljon selvityksiin ja vasta nyt tässä kurssien alkamisvaiheessa pääsemme toivottavasti myös tekemään oikeasti tehtäviä sekä saamaan niistä tarvittavan palautteen.

Moodlen sekä MOOC palvelimien valinnan lisäksi mietimme mahdollisuutta pöyrittää kurssia kokonaan omalla moodle-pohjaisella palvelimella, mutta emme päätyneet vielä tähän, koska silloin tarvitaan tietysti palvelimen ylläpito, vaikka se ratkaisisi MOOCin ongelmat lisäosien asentamisesta sekä mahdollisesti moodlen kirjautumisesta ja/tai tunnistautumisesta aiheutuvat ongelmat.

Kevään ja kesän aikana olemme myös hankkineet lisää kokemusta tehtävien laadinnasta, luentojen videoinnista sekä hankkineet piirrustuspöydän korvaamaan matematiikassa yleisesti käytettyä liitutaulua erityisesti videoin laadun parantamiseksi. Tätä varten piirrustuspöytää oli tarkoitus testata intesiivikurssilla nyt elokuussa, mutta jo nopean testauksen jälkeen osoittautui, että piirrustuspöydän käyttö liitutaulun sijaisena vaatii hieman enemmän harjoittelua kuin olimme alunperin ajatelleet, joten intensiivikurssi videoitiin kuvaamalla luennoitsijaa, tämän kalvoja sekä taulua tarpeen mukaan.

Seuraavaksi projektissa on edessä CodeRunner-testien saaminen päätteeseen, CodeRunner-ohjeistuksen kirjoittamisen kanssa avustamista sekä paljon tehtävien laadintaa ja palautteen keräämistä syksyn kursseilta, mahdollisesti miettien myös lisää luentojen videointiin liittyviä kysymyksiä.

Lue loppuun

Etäyhteydet seminaarityöskentelyssä

Kirjoittanut: Heidi Krzywacki

Erilaiset etäyhteyden mahdollistavat laitteet ja ohjelmat ovat hyviä välineitä joustaviin työmuotoihin seminaarityöskentelyssä. Laitteiden avustuksella seminaarityöskentelyyn voi osallistua myös etänä, jos esimerkiksi opiskelija on sairauden tai muun esteen vuoksi estynyt tulemasta paikalle. Yhtä lailla opiskelijaohjauksen mahdollisuudet monipuolistuvat, kun ohjaaja voi olla vuorovaikutteisessa yhteydessä opiskelijoiden kanssa muutenkin kuin tapaamalla kasvotusten samassa paikassa. Etäyhteydet ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta käytännössä toimiva vuorovaikutus vaatii vakaan ja toimivan teknologian takaamaan häiriöttömän yhteistyön. Seminaarin sisällöllistä tarjontaa ja tukea opiskelijoiden prosessiin voi vahvistaa kutsumalla seminaariin vierailijoita, muun muassa pyytämällä puheenvuoroja yksikön ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tällöin joustavat ja tehokkaat teknologiset ratkaisut ovat tärkeitä.

Musiikin digiloikka kasvatustieteellisessä tiedekunnassa

Kirjoittanut Inkeri Ruokonen

Olemme käyttäneet kandiohjelman digiloikkarahaa sekä lastentarhanopettajien että luokanopettajien soiton verkko-opetuksen kehittämisessä maksamalla opiskelijalisenssit verkko-oppimisympäristöihin ja sulauttamalla niitä osaksi musiikin taitojen oppimista.

Kolmen viimeisen vuoden aikana musiikin aineryhmästä on eri syistä poistunut kolme soitonlehtoria ja uusia ei ole tilalle valitettavasti saatu, tuntiopetusta jonkin verran.

Tämän vuoksi olemme ottaneet digiloikkarahoituksen avulla käyttöön jo valmiit musiikinoppimiseen tarkoitetut verkkopohjaiset oppimisympäristöt ja käyttäneet niitä sekä oheisoppimisen tilana että sulautuvasti studiomuotoiseen pienryhmäsoitonopetukseen liittäen. Lue loppuun