MAST-digiloikan syksyn kuulumisia

Matematiikan ja tilastotieteen maisteriohjelman (MAST) digiloikka kuulumisia syksyltä!

Syksyn aikana inversio-ongelmien kurssien puolella tehtiin molemmille kursseille muokattu toteutus edellisen vuoden palautteen perusteella sekä mietittiin kurssin rakenteita uudestaan.

Syksyn kurssien toteutuksessa tehtiin muutos yliopiston MOOC-palvelimelta Moodle-palvelimelle valmistautuessa lisäosien käyttöönottoon. Syksyn kurssin luennoitsijoiden kanssa muokkasimme hieman luentojärjestystä erilaiseksi, ja kehitimme uusia tehtäviä käyttäen lähinnä Moodlen tentin kysymystyyppiä aukkotehtävät, koska sen avulla saa tehtyä avoimia kysymyksiä, kysyttyä numeroarvoja tai tehtyä monivalintoja saman tehtävän sisällä, jolloin tehtävät etenevät opiskelijan täyttäessä tehtävää samalla kun etenee tehtävänannossa eteenpäin.

Tätä kirjoittaessa ensimmäisen kurssin tulokset on julkaistu ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kurssin ei edennyt liian nopeasti sekä kurssin tehtävät koettiin hyvin hyödyllisiksi. Koska ensimmäinen kurssimme keskittyy erittäin paljon itse ohjelmointiin ja teoreettinen osuus on hieman pienempi, tämä saattaa näkyä opiskelijoiden toiveessa saada hieman lisää tarkemmin teoriaa kurssille. Kurssijaosta johtuen, inversio-ongelmien toinen kurssi on enemmän teoreettisempi. Sovelluskohteet ovat inversiomatematiikan tärkein asia, ja kurssimme käsittelevät sovelluskohteita kohtalaisen monipuolisesti. Opiskelijoiden vastaukset hajosivat tässä kysymyksessä eniten, osa olisi halunnut lisää ja osa oli sitä mieltä, että niitä oli tarpeeksi.

Koska kurssin tehtävät on nyt toteuttu kokonaan Moodlen automaattisten tarkastusten avulla, oli tärkeää kysyä miten opiskelijat kokivat arvioinnin oikeudenmukaisuudesta. Meidän onneksemme tehtävien arvostelu koettiin hyvin oikeudenmukaiseksi tai jossain määrin oikeudenmukaiseksi ja vain kaksi opiskelijaa oli hiukan erimieltä. Kurssilla oli käytössä yksi palautus per harjoitusviikko. ”Tentin” eli harjoituksen asetuksista on valittu ”mukautetuva tentti ja kysymykset”, jolloin opiskelijat saavat jokaisessa tehtävässä nappulan ”lukitsen vastaukseni”, jonka jälkeen he saavat palautetta antamistaan vastauksista. Jos kaikki vastaukset eivät menneet oikein heti ensimmäisellä kertaa, seuraavalla vastauskerralla oli mahdollisuus saada 90% tehtävän maksimipisteistä. Tällä haluttiin ehkäistä vastausten täyttä arpomista, mutta kuitenkin kannustaa siihen, että kaiken ei tarvitse olla heti oikein, vaan oppimista voi tapahtua vielä tehtävän tekemisen jälkeen.

Ensimmäiselle kurssille oli asetettu kolme tavoitetta, ja kysyimme palautteessa opiskelijoiden omaa mielipidettään siitä, miten hyvin he olivat saavuttaneet juuri nämä kolme tavoitetta. Ensimmäisessä tavoiteessa yksi opiskelija ei ollut mielestään täysin saavuttanut tavoitetta, mutta kaikki muut olivat ainakin suhteellisen tyytyväisiä omaan suoritukseensa. Kaksi muuta tavoitetta sai vastauksia pelkästään kategorioista olen samaa mieltä tai olen täysin samaa mieltä; suurin osa täysin samaa mieltä kategoriassa. Kurssin järjestäjinä olimme erittäin tyytyväisiä siihen, että opiskelijat kokivat oppivansa niitä asioita, joita koitimme heille opettaa.

Eniten palautetta avoimissa vastauksissa tuli lukuarvojen kopioinnin liiallisesta määrästä kurssilla ja toivottiin automaattista koodin tarkastusta kurssille kuten ohjelmoinnin opetuksessa. Eli, lisäosalle on myös opiskelijoiden pyyntö, mutta valitettavasti lisäosa ei vielä syksyn toteutuksiin ehtinyt.

Lisäosaa päästään toivottavasti siis testaamaan opiskelijoiden kanssa ensi syksyn kursseilla, ja inversio-ongelmien digiloikan puolesta kevään aikana päästään toivottavasti jo testaamaan tehtävien tekemistä sekä miettimään hiukan lisää kurssin sisäistä ajankäyttöä sekä sitä, mitkä tehtävät kannattaa muuttaa automaattisen koodin tarkastuksen puolelle ja missä tehtävissä saataisiin lisää tulosten arviointiin perustuvia tehtäviä.

Kevään suunnitelmat projektin osalta ovat siis:

  • Lisäosan käyttöönotto ja tehtävien muokkaaminen siihen sopivaksi
  • Kurssin aikataulujen miettiminen opiskelijapalautteen perusteella
  • Turhauttavaksi koettujen tehtävien vähentäminen
  • Kolmannen kurssin suunnittelu

Coderunner-lisäosan tultua pidämme myös siihen liittyvän tutoriaalisession kevään aikana, kunhan se on saatu julkaistua palvelimelle sekä testattua sen toimintaa omien tehtäviemme kautta.

Steep learning curve at the AGERE online course – for the teachers

’Thank you for giving me this wonderful opportunity’

’Videon kuvaaminen oli tosi hieno ja opettavainen kokemus!’

These were typical comments from teachers who had made their first teaching videos as a part of the AGERE-013 Qualitative research methods for agricultural, environmental and resource economics. Most of us did not have earlier experience for making the teaching videos, hence learning how to do them was really inspiring. In addition, planning and implementing the course has been good possibility to develop our pedagogical competences. The videos were made and edited in studio in co-operation with Unigrafia. This was a good solution, as none of us did have technical skills needed and we wanted to have good quality videos.

Course is full online course, so there is no contact teaching or physical meetings with the students. The Moodle area is used as platform for the course.  A many of us did not have experience of online courses, the pedagogical practices required special attention. We agreed about the practical guidelines of writing the manuscripts together. When videos were made, we used teleprompter device in the lectures, which helped a lot. Lecture videos are a little similar to TV news: the main points are told on the short videos (3 – 13 min). In addition other materials such as literature, power point slides, video clips (e.g. roleplay of different semi-structural interview situations), are provided for the students. Löfström et al. (2010) stress that that the chosen teaching methods should support the achievement of the teaching objectives, not vice versa. We have tried to use this principle on implementation of the course.

This course consists weekly tasks. We have tried to create interaction between the participants and the teachers, despite the fact that everything is in online. This has been done via the tasks that activate students to co-operate with each other, for instance some tasks are done as group work. On the other hand, some tasks are made individually, we don’t want to burden our students with too much group work.  Everyone had to introduce themselves, students did that on the discussion forum and the teachers on Moodle page. We found that the latter is good idea also for courses that are not online.

After the course ends in December, we will collect anonymous feedback from students. In addition, we will arrange a couple of group interviews to get feedback especially from the pedagogical practices. These interviews will be recorded and transcribed for the purposes of future development of this course. In the spring we will improve the course based on feedback and make some more videos and make needed changes. For instance, this year students made short expert interviews during the course. The idea was good and works with small group, but in the future with larger group, it will be difficult to carry out. In the new programme period 2020 -2023 the course will be offered each year as online course as a part of our curriculum.

Reference:

Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A.  & Nevgi A. (2010). Laadukkaasti verkossa: Raportit ja selvitykset verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 71, Raportit ja selvitykset. 112 s. Verkossa:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

 

Syksyisiä suunnitelmia opintoihin

Syksy on kulunut digiloikkan osalta yhteistyötahoja tavaten ja heidän toiveitaan ja reunaehtojaan kuunnellen.Vähiten on alkanut muotoutumaan kuva toiveista ja odotuksista, joiden puitteissa kurssit tulisi toteuttaa. Lisäksi kaikkien kurssien suunnittelu on alkanut. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, näin ainakin toivotaan.

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman digiloikka-hankkeeseen kuuluu kolme 5 opintopisteen kokonaisuutta: Globaali taloudellinen muutos, Näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan sekä Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Kaikki kolme kurssia toteutetaan Moodle-pohjaisina verkkokursseina, mutta niiden toteutustavan eroavat muuten suuresti toisistaan. Kaksi ensimmäistä on tarkoitus rakentaa yhdessä pääaineopiskelijoille tarjotun läsnäolokurssin yhteydessä, viimeisen suunnittelu on lähtenyt kurssin kirjavaatimuksista.

Kaikissa kolmessa kurssissa pyritään hyödyntämään verkko-opetusta. Globaali taloudellinen muutos -kurssin osalta tavoitteena on koulutusohjelman puitteissa uudenlainen, interaktiivinen ja monipuolinen kurssi, joka rakentuu lyhyille, alle vartin mittaisille luento pitchauksille, joihin on upotettu toiminnallisuutta. Kurssisuoritukseen kuuluu myös luentoihin liittyvät tehtävät, sekä väittelynomaiset videoinnit. Näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan puolestaan rakentuu Helsingin kaupungin kuva-arkistojen käyttämiseen historiallisen tiedonmuodostuksen lähteenä. Kolmannessa, Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia kurssissa suoritus rakentuu tarinallisen projektikirjoittamisen avulla.

Tutustumiskurssista vielä

Näiden lisäksi digiloikkahankkeeseen kuuluu myös lukiolaisillekin suunnatun koulutusohjelman yhteisen yhden opintopisteen tutustumiskurssin suunnittelua. Kurssi on tarkoitus Moociin ja automatisoida niin, että se ei jatkossa sido opettajaresursseja, vaan mahdollistaa esimerkiksi lukiolaisten tutustumisen koulutusohjelman pääaineisiin, sekä tapaan, jolla yliopistossa opiskellaan.

Yhteistyössä on voimaa – kokemuksia verkkokurssin suunnittelusta

Maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian maisteriohjelmassa (AGERE) suurin osa maisterintutkielmista tehdään kvantitatiivisilla menetelmillä, ja niiden opetukseen on panostettu. Ohjelman kurssitarjonnassa ei ole toistaiseksi ollut laadullisten menetelmien kurssia. Näiden menetelmien ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää työelämän näkökulmasta. Opiskelijapalautteen perusteella verkko-opetukseen toivottiin lisäystä ja niin syntyi idea kurssista ”Qualitative methods in Agricultural, Environmental and Resource Economics”, joka on osa AGERE-DIGILEAP hanketta.

ABC-työpajalla alkuun
Kurssin varsinaisen sisällön suunnittelu aloitettiin keväällä 2019 ABC- työpajan avulla. Kurssista haluttiin sellainen, että se ei mene minkään olemassa olevan kurssin sisältöjen kanssa päällekkäin, vaan osaltaan voisi tukea ja täydentää opetusta. Mukana suunnittelussa on opettajia useammasta eri ohjelmasta ja oppiaineesta. Tavoite on, että kurssin käytyään opiskelija 1) tunnistaa erilaisia yleisiä laadullisen tutkimuksen menetelmiä, 2) pystyy arviomaan, mikä menetelmä sopii minkälaiseen tutkimusongelmaan ja 3) tunnistaa, millaista on hyvä laadullinen tutkimus. Lisäksi kurssi tukee opiskelijan valmiuksia soveltaa näitä menetelmiä myöhemmin. Ajatuksena on myös, että kun perustaidot saadaan tällä kurssilla, osaston muut laadullisen tutkimuksen kurssit voivat mennä syvemmälle aiheeseen. Lue loppuun

Kuulumisia MAST-digiloikka projektista

Matematiikan ja tilastotieteen maisteriohjelman (MAST) digiloikka kuulumisia loppukeväältä sekä kesän ajalta, keskittyen erityisesti inversio-ongelmien kurssien parissa esiin tulleisiin asioihin.

Inversio-ongelmien kaksi kurssia olivat viime syksynä pilotoinnissa MOOC-kursseina ja tämän projektin tarkoituksena on luoda lisää materiaalia sekä eri tyyppisiä automaattisesti tarkastettavia tehtäviä kursseille. Koska kyse on matematiikasta sekä koodaamisesta, tarvitsimme lisäosia auttamaan uusien tehtävien luonnissa. Nämä molemmat lisäosat lisäävät Moodle-tentin kysymystyyppejä, jolloin myös matemaattisemman sisällön tai koodin tarkastaminen onnistuu automaattisesti.

Matemaattisen kaavojen tarkastamiseen on olemassa lisäosa STACK ja koodin ajamiseen CodeRunner. STACK löytyi jo projektin alkaessa Helsingin yliopiston moodle.helsinki.fi-palvelimelta, mutta koska tarkoituksemme on tuottaa MOOC-kursseja, joten alkoi selvitys näiden molempien lisäosien lisäämiseksi mooc.helsinki.fi-palvelimelle. Loppukeväästä alkoi olla selvää, että tämä ei ainakaan vielä tule olemaan mahdollista, joten seuraavaksi selvityksen kohteeksi tuli CodeRunner-lisäosan lisääminen normaalille moodle-palvelimelle. Elokuun puolessa välissä lisäosa saatiin testaukseen testipalvelimelle, joten toivottavasti tässä kohta puolin pääsemme kunnolla testaamaan tehtävien luomista uuden lisäosan kanssa.

Kurssien siirto avoimelta MOOC-palvelimelta suomalaisen kirjautumisen vaativan järjestelmän taakse nosti myös kysymyksen miten saamme japanilaiset yliopistolaiset tai muista yliopistoista tuleville ihmisille tunnukset järjestelmään. Tätä selvitimme yhdessä avoimen yliopiston sekä opetuspalveluiden kanssa loppukeväästä. Koska kurssimme kuitenkin on tarkoitus pöyriä nyt syksyllä jossain mielessä toisena pilottina uusien tehtävien osalta, siirrämme kurssit nyt moodlen puolelle ja testaamme kurssien etäopiskelumahdollisuutta Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kanssa kansainvälisemmän testiryhmän sijaan, koska muuten kansainvälisten opiskelijoiden saaminen kurssille olisi pitänyt saada hoidettua jo aiemmin ja koska toinen, meille tärkeämpi, lisäosa on vasta testivaiheessa, siirrämme kansainvälistä testiä hieman myöhemmäksi, ja testaamme ensi tehtävien luomista sekä niiden tekemistä hieman rajoitetummalla opiskelijajoukolla.

Alkukevään jälkeen aikaa on kulunut siis paljon selvityksiin ja vasta nyt tässä kurssien alkamisvaiheessa pääsemme toivottavasti myös tekemään oikeasti tehtäviä sekä saamaan niistä tarvittavan palautteen.

Moodlen sekä MOOC palvelimien valinnan lisäksi mietimme mahdollisuutta pöyrittää kurssia kokonaan omalla moodle-pohjaisella palvelimella, mutta emme päätyneet vielä tähän, koska silloin tarvitaan tietysti palvelimen ylläpito, vaikka se ratkaisisi MOOCin ongelmat lisäosien asentamisesta sekä mahdollisesti moodlen kirjautumisesta ja/tai tunnistautumisesta aiheutuvat ongelmat.

Kevään ja kesän aikana olemme myös hankkineet lisää kokemusta tehtävien laadinnasta, luentojen videoinnista sekä hankkineet piirrustuspöydän korvaamaan matematiikassa yleisesti käytettyä liitutaulua erityisesti videoin laadun parantamiseksi. Tätä varten piirrustuspöytää oli tarkoitus testata intesiivikurssilla nyt elokuussa, mutta jo nopean testauksen jälkeen osoittautui, että piirrustuspöydän käyttö liitutaulun sijaisena vaatii hieman enemmän harjoittelua kuin olimme alunperin ajatelleet, joten intensiivikurssi videoitiin kuvaamalla luennoitsijaa, tämän kalvoja sekä taulua tarpeen mukaan.

Seuraavaksi projektissa on edessä CodeRunner-testien saaminen päätteeseen, CodeRunner-ohjeistuksen kirjoittamisen kanssa avustamista sekä paljon tehtävien laadintaa ja palautteen keräämistä syksyn kursseilta, mahdollisesti miettien myös lisää luentojen videointiin liittyviä kysymyksiä.

Lue loppuun

The end – and just the beginning

We are closing in on our Digiloikka, or as we call it, the ROUTE-project (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS Master’s Programme). This has been a journey that began with this project, but has certainly not been a dead-end.

Thanks to the project and to its active steering group many things have already taken shape in ECGS MSc programme and many more are still evolving. Right from the start we acknowledged that the project was not about finalizing one polished product, but about taking a look at the processes of a new multidisciplinary programme that spans multiple faculties and campuses. What does it mean that we have an intake of 90 students a year, all coming from different backgrounds, each choosing their own path in ECGS? How do we take into account the different backgrounds and histories of our staff? Lue loppuun

3 asiaa mietittäväksi ennen portfoliotyöskentelyn aloittamista

Mitä hyötyjä portfoliotyöskentelyllä on ja kuinka portfolion keräämistä voidaan edesauttaa koulutusohjelmissa? Kuinka portfoliotyöskentely kannattaa aloittaa ja kuinka koulutusohjelmat voivat siihen kannustaa? Mikäli koulutusohjelmassa herää kiinnostus portofliotyöskentelyä kohtaan, kannattaa aloittaa ainakin näillä kolmella kysymyksellä. 

 

Miksi ja kenelle? Portfolio ei ole itsetarkoitus vaan sen tulee aina vastata johonkin tavoitteeseen 

Portfolio taipuu moneen. Se voi toimia reflektioalustana, oman osaamisen sanoittajana sekä omien tavoitteiden selkeyttäjänä ja jaksamisen tukijana. Keskeistä on, että ennen portfoliotyön aloittamista selvitetään, mihin tavoitteisiin portfoliolla erityisesti pyritään vastaamaan. 

Ympäristömuutos ja Globaali Kestävyys (ECGS) koulutusohjelmassa lähtökohtana on ollut perusportfolion tekeminen. Perusportfolio toimii opiskelijan henkilökohtaisena työnäytteiden, reflektoivien tekstien ja ajatusten varastona. Tämänkaltainen oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen ovat myös Helsingin yliopiston urapalveluiden peruskenttää ja yliopiston urasuunnittelukurssien keskeinen sisältö on kytkeytynyt juuri itsetuntemukseen. Urasuunnittelun ns. kolmiomallissa itsetuntemus luo pohjan koko urasuunnittelulle ja opiskelijoiden kanssa voidaankin portfolion avulla käydä läpi itsetuntemuksen eri osa-alueita, jotka ovat: 

  1. osaaminen eli ne kysymykset, joihin omissa opinnoissa tarttunut tai jotka opintojen alkuvaiheessa kiinnostavat
  2. erilaiset taidot ja kompetenssit
  3. omaa työskentelyä ja urasuuntautumista ohjaavat tarpeet, toiveet ja motivaatio
  4. oma persoonallisuus ja siihen kytkeytyvät vahvuudet. 

Mikäli opiskelija itse haluaa, voi perusportfolioon kerrytettyä varantoa helposti työstää ja jatkojalostaa näyteportfolioksi, portfolioksi, jonka tarkoituksena on toimia näyteikkunana omaan osaamiseen. Kerättyjen näytteiden ja näytteiden pohjalta tehdyn reflektoinnin pohjalta on helpompi kertoa myös muille, mitä osaa ja haluaa. Itsetuntemuksen merkittävyyttä on korostanut myös kaksi viimeisintä uraseurantaa, joissa vastaajat ovat nostaneet merkittävimmäksi tekijäksi oman työllistyvyyden kannalta juuri kyvyn tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamista. Näyteportfoliossa lukija on aina joku muu, oletettavasti usein työnantaja. 

Henkilökohtaisia portfolioita vertaisarvioimalla tai ryhmäportfoliota tekemällä portfolio-työskentelyä voidaan käyttää myös tapana tutustua toisiin opiskelijoihin. Ryhmäportfolioita opintojen alkutaipaleella työstettäessä ECGS-opiskelijat kysyvät paitsi itseltään, myös toisiltaan: kuka olet, mikä sinua inspiroi, minkälaiseksi asiantuntijaksi olet kasvamassa? Toisen tekemä portfolio on myös oiva peili kunkin omalle osaamiselle ja portfoliolle.

Miten ja mitä? Portfolion muoto määräytyy tavoitteen perusteella  

Portfolioita työstettäessä koulutusohjelmat ovat tehneet erilaisia valintoja liittyen portfolion muotoon; valitaanko yksi yhteinen alusta vai annetaanko opiskelijoiden toteuttaa portfolio itse hyväksi katsomallaan tekniikalla. Kummassakin toteutustavassa on omat hyötynsä ja haasteensa. 

ECGS-koulutusohjelmassa ollaan päädytty vapaaseen muotoon. Opiskelijoille tarjotaan esimerkkejä alustoista ja malleista, joilla portfoliota voi toteuttaa, mutta päätöksen toteutustavasta tekee opiskelija itse. Perusteena tälle on maisteriohjelman luonne; opiskelijoiden taustat vaihtelevat ja osalla aloittavista opiskelijoista on portfoliotaustaa jo esimerkiksi kandiopintojensa vuoksi. Maisteriohjelman rooli nähdään kimmokkeena ja apuna, jotta opiskelija voi jatkaa jo aiemmin työstämäänsä portfoliota tai ottaa ensiaskeleensa portfoliotyöskentelyssä.  

Keskeistä portfolion muotoa pohdittaessa on miettiä miten läheisesti portfolio kytkeytyy oppimispäiväkirjamaiseen työskentelyyn ja tehdäänkö portfoliota ennen kaikkea itselle omaa oppimista dokumentoiden ja perusportfoliota keräten vai onko se jo lähtökohtaisesti tehty julkiseksi tai ainakin puolijulkiseksi dokumentiksi. Valittuun muotoon ja alustaan kytkeytyy myös se, millaiseksi tekstin ja valittujen näytteiden tai visuaalisuden suhde muovautuu. Ensimmäiset havainnot portfoliotyöskentelyssä ovat, että yliopistokoulutus koulii erinomaisesti tekstin tuottamiseen. Sanotun kytkeminen näytteisiin ja näytteiden tulkinta osaamisnäkökulmasta ja laajentaminen yksittäisestä kokemuksesta laajemminkin vaikkapa omaksi keskeisiksi vahvuuksiksi vaatii jatkossa vielä enemmän tukea ja panostamista. Visuaalisuuden aste vaihtelee myös perus- ja näyteportfolion välillä – itselle tehtävän perusportfolion ei tarvitse olla yhtä hiottu kuin osaamista muille esittelevän näyteportfolion. 

Koulutusohjelman tehtävänä on siis pohtia, onko portfolion sisältö tiukasti palasteltu, ajoitettu ja ohjeistettu vai onko se hyvinkin vapaasti, omaa näkökulmaa mahdollistava tuotos. Edellä olevaan pohdintaan liittyy myös kysymys, miten portfoliotyöskentelyä ohjataan. Ja kuka työskentelyä ohjaa? Portfolioita lukevan henkilön työmäärä kasvaa helposti hyvinkin isoksi, joten sitä olisi hyvä jakaa useamman henkilön kesken kuten esimerkiksi kielten kandiohjelmassa on tehty. Myös vertaisarvioinnin hyödyntämistä kannattaa pohtia. Näin opiskelijat myös näkevät eri tapoja kertoa samantyyppisestä osaamisesta ja pääsevät kiinni siihen, mitä lukija portfoliota tutkiessaan pohtii ja mihin tämä mahdollisesti kiinnittää huomiota.  

Milloin? Sisällön keruu alkaa jo opintojen alussa 

HY:n urapalveluissa on pitkään ollut toive, että urasuunnittelu ei olisi vain seitsemän viikon interventio opinnoissa. Interventiomallissa haasteellista on se, että omaan tulevaisuuteen liittyvät kysymykset voivat juuri tuolloin olla vaimeampia tai kokonaan poissa. Interventiomallilla ei välttämättä myöskään pystytä tukemaan opintovalintojen ja –suuntautumisten kytkemistä omiin urasuunnitelmiin ja –toiveisiin. Opintoihin pitkittäin kytkeytyvä portfoliotyöskentely linkittyy tiiviisti siis myös tämäntyyppiseen urasuunnittelutematiikkaan.  Koko opintoaikaan linkittyvä oman osaamisen sanoittaminen ja oppisen, osaamisen, kehittymisen ja asiantuntijaksi kasvamisen reflektointi on portfolion perusjänne.  

Kuinka portfolio-työskentely sitten ajoitetaan yliopisto-opintojen eri vaiheisiin?  

ECGS-maisteriohjelmassa portfoliotyöskentely on linkitetty kaikille pakollisiin kursseihin sekä kursseihin, joiden yhteydessä portfoliotyöskentely on erityisen luontevaa (työharjoittelu, tapahtumajärjestäminen). Lisäksi koulutusohjelmalla on vapaasti käytettävät ECGS Portfolio Moodle-sivut, jotka sisältävät portfoliotyöskentelyn perusteet sekä linkkejä ja vinkkejä portfolion työstämiseen sekä oman osaamisen reflektointiin itsenäisesti. Kielten kandiohjelmassa taas portfolio on ikään kuin sateenvarjo, johon kytkeytyy 11 eri etappia, joihin lukeutuu HowULearnit, hopsit, urasuunnittelu ja oman osaamisen reflektointi.  

Koulutusohjelmien rakenne ja ominaispiirteet sekä opintojen vaihe luovatkin usein erilaisia tarpeita portfolio-työskentelylle. Hy:n Ohjaus keskiössä -tapahtumassa portfoliotyöskentelyä hahmoteltiin kandi-, maisteri- ja tohtoritutkinnon aikajanoille. Osallistujat nimesivät sekä teemoja, jotka vaikuttavat koko portfoliotyöskentelyyn että yksittäisiä sisältöön linkittyviä asioita. Yleisesti työpajassa nostettiin perusportfoliosisällöiksi harjoittelut, kansainvälisen vaihtokokemuksen reflektointi, opinnäytetyöt ja projektikurssit. 

Työpajassa työstetystä portfoliotyöskentelyn aikajanasta erottui lisäksi kaksi tutkinnon ajanjaksoa, jotka molemmat linkittyvät siirtymiin. Portfolioon linkitettiin paljon toimintaa heti ensimmäisessä periodissa ja osallistujat tähdensivät, että näytteiden kerääminen ja portfoliomainen ajattelu pitää saada liikkeelle jo ihan opintojen alussa. Tähän vaiheeseen liittyy myös oman ohjelman ja akateemisen yhteisön jäseneksi tuleminen. Yhteisöön kuuluminen ja asiantuntijaksi kasvaminen on pitkä prosessi, ja siksi siihen on varattava aikaa. Toinen merkittävä vaihe oli opintojen päättyessä, johon kirjattiin jonkinlainen tilinpäätös siitä, mitä opinnoissa on opittu ja mihin matka jatkuu. Tässä vaiheessa myös osa portfolioista muuttuu perusportfoliosta näyteportfolioksi tai työnhaun portfolioksi.   

Portfolio onkin ennen kaikkea elävä arkisto. Näin ollen myös edellä olevia kysymyksiä kannattaa kyssä tasaisin väliajoin, ei ainoastaan koulutusohjelmien vaan portfolion tekijän; Miksi teen, miten teen, milloin teen? Hyvin toteutettuna portfoliotyöskentely auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, joka vuorostaan edesauttaa oman osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä sekä aktiivista kehittämistä – niin opintojen aikana kuin myös työelämään siirryttäessä. Portfoliotyöskentelyssä oleellista ja hyödyllistä on oman toiminnan kehältä poistuminen ja oman toiminnan katsominen ulkoapäin. Laajempien tavoitteiden ja suunnan asettaminen voi auttaa myös itsesäätelyn kehittymisessä. “Minä asetan tavoitteet ja minä vastaan niiden saavuttamisesta.” Toisaalta oma jaksaminen voi parantua, mikäli tenttitulosten tai yksityiskohtaisen tiedon pänttäämisen sijaan opiskelija tekee itselleen selväksi, mitä keskeistä osaa ja ymmärtää – ja toisaalta, mitä keskeistä on vielä hahmottamatta. Ja mihin tämä kaikki mahdollisesti johtaa.  

Leena Itkonen, uraohjauksen asiantuntija

Riina Koivuranta, ECGS ROUTE-projektikoordinaattori

Digiloikkamerkintöjä kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmasta

Marko Alamäki opastaa Svetlana Probirskajaa, Päivi Pasasta ja Julia Ekmania Moodlen saloihin. Kuvan etualalla myhäilee Ritva Hartama-Heinonen.

Moodle-työpaja 5.3.2018

Väliviikolla maisteriohjelman henkilökunnan jäsenistä 11 kokoontui saamaan lisäoppia Moodlen käytöstä Marko Alamäen opastuksessa. Maisteriohjelman opettajista kaikki käyttävät Moodlea, mutta monelle ei jää käytännössä aikaa opiskella hienostuneimpia tehtävämuotoja. Siksi tällaiset käytännön kokeilut yhdessä ovat kaikkein tehokkaimpia oppimistilanteita. Marko oli etukäteen tutustunut maisteriohjelman opettajien omiin kurssialueisiin, joten hän tiesi, millaisia tarpeita meillä on. Lue loppuun

Toukokuun tapahtumista ja vähän alkusyksynkin

Ilmoittautuminen on äskettäin avattu Digiloikkaajat Stagella, vuoden 2017 digiloikka-hankkeiden loppuseminaariin 22.5. klo 12:00-16:00 Tiedekulmassa. Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta mm. tarjoilujen vuoksi seminaariin tulee ilmoittautua viimeistään 13.5. Lisätietoja: https://blogs.helsinki.fi/digiloikka/vuoden-2017-hankkeiden-loppuseminaari/

28.5. klo 9-12 Moodle-miitissä opettajat esittelevät pedagogisia ratkaisujaan Moodlessa ja Moodlen edistyneempiä toimintoja. Ilmoittauminen tähän tilaisuuteen 17.5. mennessä: http://www.helsinki.fi/henkilostokoulutuskalenteri.

Elokuulle puolestaan suunnittelemme tilaisuutta, jossa uudet, vuoden 2018 digiloikka-hankkeet vuorostaan esittäytyvät. Todennäköinen ajankohta on viikon 34 loppupuolella, esim. perjantai 24.8.2018 Tekijänoikeuksiin liittyvä tilaisuus on suunnitteilla samalle viikolle, mutta alkuviikkoon. Yksityiskohdat tarkentuvat; seuraa blogin Tapahtumat-sivua!

Avoimen yliopiston kasvatustieteen perusopintojen digiloikka

1) Erja Rusanen & Taina Lehtinen, Avoin yliopisto

Avoimen yliopiston Kasvatustieteen perusopintojen Kohti tutkivat työtapaa (5 op) verkkokurssille valmistettiin 12 videotallennetta vuoden 2017 kesällä metodologian peruskäsitteistä (~4-10 min) + yksi kurssin orientaatiotallenne (~13 min). Videot tehtiin PowerPoint ohjelmalla (pohjat), jotka työstettiin luentotallenteeksi OBS-ohjelmalla. OBS-ohjelman käyttöön saimme lyhyen teknisen tuen (molemmat tekijät 4-5 ohjauskertaa). Teimme tallenteet osittain virkatyönä. Tallenteissa pyrittiin nostamaan tiivistetysti olennaiset asiat radiopuhetyyliin. Lue loppuun