Kohti parempaa opiskelua

Kehitimme tutkimusperustaisesti WELLS-projektissa (WELLS – Promoting students’ well-being and life-long learning in university context) interventiokurssin tukemaan opiskelijoiden hyvinvointi- ja opiskelutaitoja. Kohti parempaa opiskelua -kurssi on tarkoitettu kaikille niille opiskelijoille, jotka haluavat kehittää omaa oppimistaan työskentelyään, harjoitella erilaisia keinoja, jotka auttavat voimaan ja opiskelemaan paremmin sekä oppia tärkeitä työelämässä tarvittavia taitoja.

Kehitimme ja uudistimme kurssia viime vuonna Digiloikan rahoituksella. Uudistimme kurssin Moodle-alueen täysin, sekä loimme uudenlaisen visuaalisen ilmeen, joka palvelee myös pedagogisia tarkoituksia. Kurssialueen visuaalisuuden keskiössä esteettisyyden lisäksi on ajatus siitä, että se toimii muistia tukevana työkaluna, sillä kuvat esimerkiksi helpottavat hahmottamaan missä kohdassa kurssialuetta on nähnyt jotakin tiettyä informaatiota. Lisäksi loimme kurssille paljon uutta sisältöä tekstien, videoiden ja äänitysten muodoissa sekä kehitimme ja valitsimme uusia tehtäviä ja tehtävätyyppejä.

Kuvakaappaus kurssialueen etusivulta. Jokaiselle viikolle on etusivulla oma johdantovideo, jossa käydään lyhyesti läpi viikon teema.

H5P-lisäosan avulla on mahdollista luoda interaktiivisia HTML5-sisältöjä Moodleen. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kyselyt ja interaktiiviset videot. Kokeilimme käyttää H5P-työkalulla luotuja vuorovaikutteisia verkkosisältöjä ja tehtäviä kurssialueella, mutta kohtasimme niiden kanssa haasteita. H5P-lisäosalla luotujen tehtävien kanssa ongelmaksi muodostui se, että opiskelijoiden vastaukset eivät tallentuneet minnekään. Jouduimme pikaisesti luomaan uudet tehtävätyypit, jotta opiskelijoiden vastaukset saatiin talteen. Luovuimme muista H5P-sisällöistä, mutta jatkoimme kuitenkin interaktiivisten videoiden käyttämistä, sillä ne todettiin hyväksi keinoksi aktivoida opiskelijoita ja niistä ei tarvinnut saada dataa talteen.

Uudistetun kurssin ensimmäinen toteutus järjestettiin vuoden 2020 toisessa periodissa ja toinen kolmannessa periodissa. Vuoden 2020 lukuvuoden kursseille ilmoittautui yhteensä 714 opiskelijaa, joista 359 oli toisessa periodissa ja 358 kolmannessa. Tällä hetkellä teemme kurssista englanninkielistä käännöstä, jotta jatkossa kurssi voi tavoittaa opiskelijoita entistä laajemmin.

Kurssilla tehdään erilaisia psykologien kehittämiä arvioita omasta hyvinvoinnista. Kurssin lopussa tehdään uusi arvio, jossa kyselyiden pistemääriä verrataan kurssin alussa saatuihin pistemääriin.

Olemme tutkineet opiskelijoiden hyvinvointia, opiskelutaitoja ja niiden tukemista kurssilla kerätyn aineiston avulla. Psykologinen joustavuus on tärkeä teema kurssilla ja tutkimuksessamme. Kurssimme avulla yliopisto on onnistunut vaikuttamaan opiskelijoiden hyvinvointiin myös korona-aikana. Kurssien aikana tehty tutkimus, osallistujamäärät ja osallistuneilta opiskelijoilta saadut palautteet ovat osoittaneet, että tämän tyyppisellä hyvinvointikurssilla voidaan vaikuttaa positiivisesti opiskelijoiden elämään ja opintojen sujuvuuteen.

Projektia johtavat pedagogiset yliopistonlehtorit Henna Asikainen sekä Nina Katajavuori.

Testejä ja tutkielmapohjia

Toimin marraskuusta maaliskuuhun Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelman Digiloikka-hankkeen harjoittelijana, ja pääsin harjoittelujaksoni aikana etäolosuhteista huolimatta oppimaan paljon uusia asioita siitä, millaista on työskentely yliopiston projektissa.

Pääpainonani oli avustaa kielenhuollon testi- ja kysymyspankkialueella, jonne on syntynyt mainio määrä kysymyksiä ja testejä suomen kielenhuollon suosituksista. Näiden avulla suomen kielen opiskelijat pystyvät testaamaan omaa osaamistaan. Tein kysymyspankkiin itsekin muutamia kokoavia tehtäviä, mutta pääpainona työssäni oli olemassa olevien testien tarkistaminen ja niistä löytyvien virheiden korjaaminen. Koska testejä on olemassa reilu tuhat, meni tässä yllättävänkin paljon aikaa. Tällä hetkellä testit alkavat olla siinä kunnossa, että niitä pystytään käyttämään jo erilaisiin tarkoituksiin: joko opetuksen osana esimerkiksi lopputentteinä tai opiskelijoiden itsenäiseen harjoitteluun.

Kysymyspankin lisäksi olin mukana suunnittelemassa ja rakentamassa Tutkiva suomen kielen opiskelija -verkkosivua, jonne on tarkoituksena luoda ohjeita suomen kielen ja muiden lähialojen opiskelijoiden hyödynnettäväksi. Tällä hetkellä valmiina on tutkielman mallipohja, joka avataan yleisön käyttöön pikapuoliin. Muutakin sisältöä on tulossa, esimerkiksi ohjeet erilaisista tekstilajeista ja seminaarityöskentelystä.

On ollut jotenkin kiehtovaa huomata, kuinka ajankohtaiseksi digiloikkaaminen on vuoden aikana muuttunutkaan. Vuosi sitten kaikki tuntuivat olevan enemmän tai vähemmän hukassa digialustoiden kanssa, mutta nykyään etäpalaverit onnistuvat vaikka puhelimella. Niinpä onkin ensiarvoisen tärkeää, että digiloikkaa tehdään virallisesti myös yliopiston puolelta, jolloin opiskelijoiden saatavilla on materiaaleja ja mahdollisuuksia oppia ja työskennellä kotoa käsin. Eikä näistä materiaaleista varmaan haittaakaan ole silloin, kun päästään jälleen palaamaan lähiopetukseen ja -työskentelyyn.

Olli Tamminen

Digiloikka and the ‘new normal’

When I was hired as Digiloikka project manager for the USP Master’s Programme, I was expecting to pilot a remote course, taking digitalisation and pedagogy into account, and offer ‘a meaningful alternative’ to the physical classroom for our international students.

Meanwhile, the world changed and with it, university education around the world and at the University of Helsinki. What was a meaningful alternative to be piloted and slowly implemented became an urgent need to be accomplished as efficiently as possible, under the threat of a pandemic. The international intake in Master’s Programmes also had a significant impact on the way to plan our courses: some students might not be allowed into Finland, due to temporary restrictions, or have decided themselves to postpone moving here. How to teach to a multidisciplinary and multi-sited group of international students?

Moreover, an urban studies and planning course requires going out, exploring, observing and analysing the urban as it unfolds itself in streets, construction sites, housing estates, and public and commercial spaces. How to do that remotely? What if a student feels suddenly unsafe or is unable to go out, because in a quarantine?

Discussing with the Master’s programme director and with its lecturers and students in a series of Digiloikka coffee breaks I organized in the spring, we decided to focus our digital skills onto the USP-301 Introduction to Urban Studies and Planning; in our plan, we had envisioned the possibility to work on an existing course.

USP-301 is the first course that our students take. It is a 10 ECTS intro course, which consists of twelve long meetings (9:00 – 16:00), each organised by a different lecturer of the Master. In its physical envisioning, the course had a lot of classroom work in groups in the fantastic Urbarium facility on the ground floor of Porthania and excursions around the metropolitan area. My main preoccupation has been how to translate all that into the remote environment.

I worked with the various lecturers involved in the course, first collectively, then individually, to help them frame their day according to some basic ideas. Through a previous survey, I knew that among them, I would have had experts in digital learning next to true beginners and my main challenge has been how to ‘talk’ to all of them. It doesn’t come as a surprise that we are using Zoom for lecturing and some of the group activities. It is definitely the best instrument to work in a synchronic way, that is, live, with the students present on the other side of the screen. Moreover, Zoom allows recording the sessions that can be later shared with students who were not present.

When designing course assignments, I advised the lecturers to keep in mind that the students don’t know each other and different scenarios are possible, including the one where they never meet face to face, for the whole duration of the course. Therefore I developed assignments, which they can all perceive as adequate and make them feel at ease, despite the exceptional situation. I divided possible assignments into three categories:

  • Individual assignments such as readings, writing a short essay, going out and taking pictures, which are always useful learning moments
  • Interactive assignments such as online discussions in Moodle forum, individual activity peer-reviews, blog posts, video or audio replies (new Moodle feature!) are all asynchronous activities, which might help them develop trust and get a sense of the classroom
  • Group assignments such as posters, presentations, problem-solving activities, which are a great way to work together towards common goals

Important is of course to offer students a platform for this. Moodle itself has plenty of embedded assignment/activities, moreover, we have been experimenting with Thinglink and Flinga with very positive results.

Combining live and asynchronous activities in the course has been a must, so that students that are not in Finland or/and are sick can rely on the lectures, without having to be present. Starting and closing the day a live interaction is a good idea, for instance introducing the day in the beginning and making a ‘wrap up’ and get feedback in the end. In the first lecture, we also had the chance to work with a video-lecture recorded for us by Meg Holden, Director and Professor of the Urban Studies Program at Simon Fraser University. This shows that remote learning and digitalisation has also had a positive impact on international collaboration and on implementing guest lecturing.

The course has just started, I will write a post about this in a few weeks, once it has finished and I collected some feedback from the students.

Harjoittelu etänä

Kun sain helmikuussa tietää päässeeni harjoitteluun digiloikkaprojektiin, ajattelin viettäväni kesän päärakennuksen neloskerroksessa, joka oli minulle aiemmin vain paikka, jonne professorit katoavat luentojen jälkeen. Toisin kävi: kahden kuukauden harjoittelun aikana olen piipahtanut tuossa kerroksessa vain kerran hakemassa yhden kirjan.

Projektissa teen Moodlen kysymyspankkiin tehtäviä, joita opettajat voivat myöhemmin käyttää kielenhuollon kursseilla. Sitä varten olen harjoitellut erilaisten tehtävätyyppien tekemistä ja kahlannut Kielitoimiston ohjepankkia edestakaisin. Harjoitteluni onkin ollut vaivatonta toteuttaa kotoa käsin, onhan se kuitenkin pääosin itsenäistä työskentelyä kielioppisääntöjen ja Moodlen kanssa. Työmatkoihin ei mene aikaa, ja voin kuunnella musiikkia niin kovalla kuin haluan – toisaalta keittiön ruokapöytä ei välttämättä ole se ideaalisin työpiste ergonomian kannalta.

Harjoittelun alkuaika oli tietysti totuttelua, eikä vastapäätä ollut vieruskaveria, jolta kysyä apua, ellen sitten lähettänyt sähköpostia. Tällaiselle WhatsApp-sukupolven edustajalle sähköpostin käyttäminen lähes päivittäisessä yhteydenpidossa tuntui aluksi yllättävän hassulta. Pähkäilin, pitääkö loppuun aina laittaa ”terveisin”, vaikka lähettäisi päivän aikana monta viestiä samalle henkilölle? Voiko käyttää hymiöitä? Voiko kirjoittaa puhekieltä vai pitääkö verbit taivuttaa aina subjektin mukaan?

Menneiden viikkojen aikana olen löytänyt vastauksen kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin ja vakiinnuttanut omat rutiinini kotityöpäiviin. Sen lisäksi olen löytänyt suomen kieliopista ja oikeinkirjoitusohjeista mitä monimutkaisimpia pieniä yksityiskohtia, jotka ovat saaneet minut epäilemään, osaanko äidinkieltäni ollenkaan. Vai tiedätkö sinä, milloin voi sanoa kolme rumpalia ovat ja milloin kolme rumpalia on? Vastauksen voit katsoa täältä!

Sonja Vasile

Määräaikainen osoitteenmuutos Zoomiin

Taukoviikon jälkeisenä maanantaina kevään suunnitelmat vaikuttivat vielä kohtalaisen vakailta, kun virus ei ollut vielä tummentanut horisonttiamme. Loppuviikosta epävarmuuden ilmapiiri alkoi levitä. Mikä kaikki peruuntuu ja miten pitkäksi aikaa? Mitä nyt oikein tapahtuu? Ensin opettajat peruivat lähiopetuksen seuraavalta viikolta, kun varovaista toiveikkuutta oli vielä ilmassa. Viikonlopun jälkeen uusi viestitulva – nyt koko kevään lähiopetus on peruttu.

Alkoi näyttää siltä, että edessä olisi lukuisia tunteja yksinäistä puurtamista, luennon korvaavia tehtäviä, tapaamisia Zoomissa, poikkeusjärjestelyitä eikä pääsyä kirjastoon. Kalenterin pyyhkiytyessä menoista tyhjäksi piti arkirutiinit rakentaa itse ja niistä piti pitää kiinni itse. Kalenterin täytteeksi jäivät vain muutamat Zoom-luennot. Olen tietoteknisesti taitava, mutta suhtaudun tiettyihin asioihin hyvinkin suurella varauksella. Tästä lähtökohdasta onkin pienoinen yllätys, että Zoomista tuli kevään henkireikäni. Oli lähes mystistä, miten luentosalin tunnelma välittyi tietokoneen ruudun kautta työpisteeseeni keittiönpöytäni ääreen. Katkeransuloista tästä kaikesta kuitenkin teki se, miten nopeasti tunnelma katosi – yhdellä klikkauksella.

Siirtyminen Zoomiin ja etäopetukseen toi mukanaan arvaamattoman ongelman. Yhtäkkiä pienimmätkin asiat, jotka olisi voinut nopeasti kysyä ennen luentoa tai sen jälkeen, vaativat sähköpostin lähettämisen. Toisaalta, jos luennolla heräsi jokin kysymys, joka jäi askarruttamaan mieltä, ei sitäkään välttämättä voinut nopeasti varmistaa. Jälleen edessä olisi sähköpostin lähettäminen. Etäopetus ei tarjonnut myöskään mahdollisuutta luennon jälkeen puida asioita lounaan ääressä muiden opiskelijoiden kanssa.

Onnekseni myös virtuaalisia kahvipöytäkeskusteluja pitkin kevättä käytiin. Luonnollisestikin vakituinen puheenaihe oli etäopetus. Monen ajatukset sivusivat omiani. Luennot Zoomissa koettiin poikkeuksetta onnistuneiksi. Etenkin pienryhmät, joissa osallistujat olivat tuttuja, tuntuivat lähes samalta kuin luennot. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, etteivät pelkät diat olleet riittäviä. Se, millainen kontakti opettajaan oli, ei ollut niinkään merkityksellistä kuin se, että kontakti, jossa opettajan näki tai kuuli, oli olemassa. Moodle-keskustelujen huonoksi puoleksi koettiin se, ettei niissä luonnollista keskustelua synny vaan keskustelu jää yksipuoliseksi argumentoinniksi. Täydellisen tuomion sai Moodlen-chat, joka on jo käyttöliittymänsä puolesta erittäin kömpelö.

Ainakin opiskelijoiden näkökulmasta Zoomiin luennon siirtäminen vaikutti kohtalaisen vaivattomalta. Zoom-luentojen lisäksi hyvänä koettiin myös erilaiset videotaltioinnit ja podcastit. Niiden eteneminen luentodiojen kanssa samaan tahtiin tarjosi miellyttävän oppimiskokemuksen. Hyvää näissä erilaisissa tallenteissa oli myös se, että niihin pystyi palaamaan omien tarpeidensa mukaan.

Zoom-luentojen lisäksi minulle erityisen positiiviseksi kokemukseksi tästä keväästä jäi Moodlessa toteutettu aikarajallinen tentti. Olen kokenut kotitenttien ongelmaksi niihin jumiin jäämiseen. Tenttisalitentit taas ovat fyysisesti raskaita ja toisinaan hieman ahdistaviakin tilanteita. Moodlen aikarajallinen tentti oli kuitenkin ihanteellinen, sillä siihen ei ollut mahdollista jäädä jumiin ja tekstin tuottaminen ja editoiminen oli huomattavasti helpompaa ja nopeampaa. Näitä tekisin mielelläni lisää!

Yhteenvetona voinee leikkisästi todeta, että digi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Suurin opetus tässä kaikessa lienee se, ettei mikään digiympäristö tai etäopetuksen muoto voi korvata yhteisöä ja siinä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Yhteisöllä on valtava merkitys sekä oppimisessa että asiantuntijaksi kasvamisessa. Vuorovaikutus on merkittävässä osassa siinä, että saa varmuutta omasta osaamisestaan, erityisesti silloin kun valmistuu alalta, josta ei saa ammattinimikettä.

 

Iina Kärkkäinen

Kirjoittaja on suomen kielen maisteriopiskelija

MAST-digiloikan syksyn kuulumisia

Matematiikan ja tilastotieteen maisteriohjelman (MAST) digiloikka kuulumisia syksyltä!

Syksyn aikana inversio-ongelmien kurssien puolella tehtiin molemmille kursseille muokattu toteutus edellisen vuoden palautteen perusteella sekä mietittiin kurssin rakenteita uudestaan.

Syksyn kurssien toteutuksessa tehtiin muutos yliopiston MOOC-palvelimelta Moodle-palvelimelle valmistautuessa lisäosien käyttöönottoon. Syksyn kurssin luennoitsijoiden kanssa muokkasimme hieman luentojärjestystä erilaiseksi, ja kehitimme uusia tehtäviä käyttäen lähinnä Moodlen tentin kysymystyyppiä aukkotehtävät, koska sen avulla saa tehtyä avoimia kysymyksiä, kysyttyä numeroarvoja tai tehtyä monivalintoja saman tehtävän sisällä, jolloin tehtävät etenevät opiskelijan täyttäessä tehtävää samalla kun etenee tehtävänannossa eteenpäin.

Tätä kirjoittaessa ensimmäisen kurssin tulokset on julkaistu ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kurssin ei edennyt liian nopeasti sekä kurssin tehtävät koettiin hyvin hyödyllisiksi. Koska ensimmäinen kurssimme keskittyy erittäin paljon itse ohjelmointiin ja teoreettinen osuus on hieman pienempi, tämä saattaa näkyä opiskelijoiden toiveessa saada hieman lisää tarkemmin teoriaa kurssille. Kurssijaosta johtuen, inversio-ongelmien toinen kurssi on enemmän teoreettisempi. Sovelluskohteet ovat inversiomatematiikan tärkein asia, ja kurssimme käsittelevät sovelluskohteita kohtalaisen monipuolisesti. Opiskelijoiden vastaukset hajosivat tässä kysymyksessä eniten, osa olisi halunnut lisää ja osa oli sitä mieltä, että niitä oli tarpeeksi.

Koska kurssin tehtävät on nyt toteuttu kokonaan Moodlen automaattisten tarkastusten avulla, oli tärkeää kysyä miten opiskelijat kokivat arvioinnin oikeudenmukaisuudesta. Meidän onneksemme tehtävien arvostelu koettiin hyvin oikeudenmukaiseksi tai jossain määrin oikeudenmukaiseksi ja vain kaksi opiskelijaa oli hiukan erimieltä. Kurssilla oli käytössä yksi palautus per harjoitusviikko. ”Tentin” eli harjoituksen asetuksista on valittu ”mukautetuva tentti ja kysymykset”, jolloin opiskelijat saavat jokaisessa tehtävässä nappulan ”lukitsen vastaukseni”, jonka jälkeen he saavat palautetta antamistaan vastauksista. Jos kaikki vastaukset eivät menneet oikein heti ensimmäisellä kertaa, seuraavalla vastauskerralla oli mahdollisuus saada 90% tehtävän maksimipisteistä. Tällä haluttiin ehkäistä vastausten täyttä arpomista, mutta kuitenkin kannustaa siihen, että kaiken ei tarvitse olla heti oikein, vaan oppimista voi tapahtua vielä tehtävän tekemisen jälkeen.

Ensimmäiselle kurssille oli asetettu kolme tavoitetta, ja kysyimme palautteessa opiskelijoiden omaa mielipidettään siitä, miten hyvin he olivat saavuttaneet juuri nämä kolme tavoitetta. Ensimmäisessä tavoiteessa yksi opiskelija ei ollut mielestään täysin saavuttanut tavoitetta, mutta kaikki muut olivat ainakin suhteellisen tyytyväisiä omaan suoritukseensa. Kaksi muuta tavoitetta sai vastauksia pelkästään kategorioista olen samaa mieltä tai olen täysin samaa mieltä; suurin osa täysin samaa mieltä kategoriassa. Kurssin järjestäjinä olimme erittäin tyytyväisiä siihen, että opiskelijat kokivat oppivansa niitä asioita, joita koitimme heille opettaa.

Eniten palautetta avoimissa vastauksissa tuli lukuarvojen kopioinnin liiallisesta määrästä kurssilla ja toivottiin automaattista koodin tarkastusta kurssille kuten ohjelmoinnin opetuksessa. Eli, lisäosalle on myös opiskelijoiden pyyntö, mutta valitettavasti lisäosa ei vielä syksyn toteutuksiin ehtinyt.

Lisäosaa päästään toivottavasti siis testaamaan opiskelijoiden kanssa ensi syksyn kursseilla, ja inversio-ongelmien digiloikan puolesta kevään aikana päästään toivottavasti jo testaamaan tehtävien tekemistä sekä miettimään hiukan lisää kurssin sisäistä ajankäyttöä sekä sitä, mitkä tehtävät kannattaa muuttaa automaattisen koodin tarkastuksen puolelle ja missä tehtävissä saataisiin lisää tulosten arviointiin perustuvia tehtäviä.

Kevään suunnitelmat projektin osalta ovat siis:

  • Lisäosan käyttöönotto ja tehtävien muokkaaminen siihen sopivaksi
  • Kurssin aikataulujen miettiminen opiskelijapalautteen perusteella
  • Turhauttavaksi koettujen tehtävien vähentäminen
  • Kolmannen kurssin suunnittelu

Coderunner-lisäosan tultua pidämme myös siihen liittyvän tutoriaalisession kevään aikana, kunhan se on saatu julkaistua palvelimelle sekä testattua sen toimintaa omien tehtäviemme kautta.

Steep learning curve at the AGERE online course – for the teachers

’Thank you for giving me this wonderful opportunity’

’Videon kuvaaminen oli tosi hieno ja opettavainen kokemus!’

These were typical comments from teachers who had made their first teaching videos as a part of the AGERE-013 Qualitative research methods for agricultural, environmental and resource economics. Most of us did not have earlier experience for making the teaching videos, hence learning how to do them was really inspiring. In addition, planning and implementing the course has been good possibility to develop our pedagogical competences. The videos were made and edited in studio in co-operation with Unigrafia. This was a good solution, as none of us did have technical skills needed and we wanted to have good quality videos.

Course is full online course, so there is no contact teaching or physical meetings with the students. The Moodle area is used as platform for the course.  A many of us did not have experience of online courses, the pedagogical practices required special attention. We agreed about the practical guidelines of writing the manuscripts together. When videos were made, we used teleprompter device in the lectures, which helped a lot. Lecture videos are a little similar to TV news: the main points are told on the short videos (3 – 13 min). In addition other materials such as literature, power point slides, video clips (e.g. roleplay of different semi-structural interview situations), are provided for the students. Löfström et al. (2010) stress that that the chosen teaching methods should support the achievement of the teaching objectives, not vice versa. We have tried to use this principle on implementation of the course.

This course consists weekly tasks. We have tried to create interaction between the participants and the teachers, despite the fact that everything is in online. This has been done via the tasks that activate students to co-operate with each other, for instance some tasks are done as group work. On the other hand, some tasks are made individually, we don’t want to burden our students with too much group work.  Everyone had to introduce themselves, students did that on the discussion forum and the teachers on Moodle page. We found that the latter is good idea also for courses that are not online.

After the course ends in December, we will collect anonymous feedback from students. In addition, we will arrange a couple of group interviews to get feedback especially from the pedagogical practices. These interviews will be recorded and transcribed for the purposes of future development of this course. In the spring we will improve the course based on feedback and make some more videos and make needed changes. For instance, this year students made short expert interviews during the course. The idea was good and works with small group, but in the future with larger group, it will be difficult to carry out. In the new programme period 2020 -2023 the course will be offered each year as online course as a part of our curriculum.

Reference:

Löfström, E., Kanerva, K., Tuuttila, L., Lehtinen, A.  & Nevgi A. (2010). Laadukkaasti verkossa: Raportit ja selvitykset verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 71, Raportit ja selvitykset. 112 s. Verkossa:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

 

Syksyisiä suunnitelmia opintoihin

Syksy on kulunut digiloikkan osalta yhteistyötahoja tavaten ja heidän toiveitaan ja reunaehtojaan kuunnellen.Vähiten on alkanut muotoutumaan kuva toiveista ja odotuksista, joiden puitteissa kurssit tulisi toteuttaa. Lisäksi kaikkien kurssien suunnittelu on alkanut. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, näin ainakin toivotaan.

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman digiloikka-hankkeeseen kuuluu kolme 5 opintopisteen kokonaisuutta: Globaali taloudellinen muutos, Näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan sekä Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Kaikki kolme kurssia toteutetaan Moodle-pohjaisina verkkokursseina, mutta niiden toteutustavan eroavat muuten suuresti toisistaan. Kaksi ensimmäistä on tarkoitus rakentaa yhdessä pääaineopiskelijoille tarjotun läsnäolokurssin yhteydessä, viimeisen suunnittelu on lähtenyt kurssin kirjavaatimuksista.

Kaikissa kolmessa kurssissa pyritään hyödyntämään verkko-opetusta. Globaali taloudellinen muutos -kurssin osalta tavoitteena on koulutusohjelman puitteissa uudenlainen, interaktiivinen ja monipuolinen kurssi, joka rakentuu lyhyille, alle vartin mittaisille luento pitchauksille, joihin on upotettu toiminnallisuutta. Kurssisuoritukseen kuuluu myös luentoihin liittyvät tehtävät, sekä väittelynomaiset videoinnit. Näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan puolestaan rakentuu Helsingin kaupungin kuva-arkistojen käyttämiseen historiallisen tiedonmuodostuksen lähteenä. Kolmannessa, Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia kurssissa suoritus rakentuu tarinallisen projektikirjoittamisen avulla.

Tutustumiskurssista vielä

Näiden lisäksi digiloikkahankkeeseen kuuluu myös lukiolaisillekin suunnatun koulutusohjelman yhteisen yhden opintopisteen tutustumiskurssin suunnittelua. Kurssi on tarkoitus Moociin ja automatisoida niin, että se ei jatkossa sido opettajaresursseja, vaan mahdollistaa esimerkiksi lukiolaisten tutustumisen koulutusohjelman pääaineisiin, sekä tapaan, jolla yliopistossa opiskellaan.

Yhteistyössä on voimaa – kokemuksia verkkokurssin suunnittelusta

Maatalous-, ympäristö- ja luonnonvaraekonomian maisteriohjelmassa (AGERE) suurin osa maisterintutkielmista tehdään kvantitatiivisilla menetelmillä, ja niiden opetukseen on panostettu. Ohjelman kurssitarjonnassa ei ole toistaiseksi ollut laadullisten menetelmien kurssia. Näiden menetelmien ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää työelämän näkökulmasta. Opiskelijapalautteen perusteella verkko-opetukseen toivottiin lisäystä ja niin syntyi idea kurssista ”Qualitative methods in Agricultural, Environmental and Resource Economics”, joka on osa AGERE-DIGILEAP hanketta.

ABC-työpajalla alkuun
Kurssin varsinaisen sisällön suunnittelu aloitettiin keväällä 2019 ABC- työpajan avulla. Kurssista haluttiin sellainen, että se ei mene minkään olemassa olevan kurssin sisältöjen kanssa päällekkäin, vaan osaltaan voisi tukea ja täydentää opetusta. Mukana suunnittelussa on opettajia useammasta eri ohjelmasta ja oppiaineesta. Tavoite on, että kurssin käytyään opiskelija 1) tunnistaa erilaisia yleisiä laadullisen tutkimuksen menetelmiä, 2) pystyy arviomaan, mikä menetelmä sopii minkälaiseen tutkimusongelmaan ja 3) tunnistaa, millaista on hyvä laadullinen tutkimus. Lisäksi kurssi tukee opiskelijan valmiuksia soveltaa näitä menetelmiä myöhemmin. Ajatuksena on myös, että kun perustaidot saadaan tällä kurssilla, osaston muut laadullisen tutkimuksen kurssit voivat mennä syvemmälle aiheeseen. Lue loppuun

Kuulumisia MAST-digiloikka projektista

Matematiikan ja tilastotieteen maisteriohjelman (MAST) digiloikka kuulumisia loppukeväältä sekä kesän ajalta, keskittyen erityisesti inversio-ongelmien kurssien parissa esiin tulleisiin asioihin.

Inversio-ongelmien kaksi kurssia olivat viime syksynä pilotoinnissa MOOC-kursseina ja tämän projektin tarkoituksena on luoda lisää materiaalia sekä eri tyyppisiä automaattisesti tarkastettavia tehtäviä kursseille. Koska kyse on matematiikasta sekä koodaamisesta, tarvitsimme lisäosia auttamaan uusien tehtävien luonnissa. Nämä molemmat lisäosat lisäävät Moodle-tentin kysymystyyppejä, jolloin myös matemaattisemman sisällön tai koodin tarkastaminen onnistuu automaattisesti.

Matemaattisen kaavojen tarkastamiseen on olemassa lisäosa STACK ja koodin ajamiseen CodeRunner. STACK löytyi jo projektin alkaessa Helsingin yliopiston moodle.helsinki.fi-palvelimelta, mutta koska tarkoituksemme on tuottaa MOOC-kursseja, joten alkoi selvitys näiden molempien lisäosien lisäämiseksi mooc.helsinki.fi-palvelimelle. Loppukeväästä alkoi olla selvää, että tämä ei ainakaan vielä tule olemaan mahdollista, joten seuraavaksi selvityksen kohteeksi tuli CodeRunner-lisäosan lisääminen normaalille moodle-palvelimelle. Elokuun puolessa välissä lisäosa saatiin testaukseen testipalvelimelle, joten toivottavasti tässä kohta puolin pääsemme kunnolla testaamaan tehtävien luomista uuden lisäosan kanssa.

Kurssien siirto avoimelta MOOC-palvelimelta suomalaisen kirjautumisen vaativan järjestelmän taakse nosti myös kysymyksen miten saamme japanilaiset yliopistolaiset tai muista yliopistoista tuleville ihmisille tunnukset järjestelmään. Tätä selvitimme yhdessä avoimen yliopiston sekä opetuspalveluiden kanssa loppukeväästä. Koska kurssimme kuitenkin on tarkoitus pöyriä nyt syksyllä jossain mielessä toisena pilottina uusien tehtävien osalta, siirrämme kurssit nyt moodlen puolelle ja testaamme kurssien etäopiskelumahdollisuutta Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kanssa kansainvälisemmän testiryhmän sijaan, koska muuten kansainvälisten opiskelijoiden saaminen kurssille olisi pitänyt saada hoidettua jo aiemmin ja koska toinen, meille tärkeämpi, lisäosa on vasta testivaiheessa, siirrämme kansainvälistä testiä hieman myöhemmäksi, ja testaamme ensi tehtävien luomista sekä niiden tekemistä hieman rajoitetummalla opiskelijajoukolla.

Alkukevään jälkeen aikaa on kulunut siis paljon selvityksiin ja vasta nyt tässä kurssien alkamisvaiheessa pääsemme toivottavasti myös tekemään oikeasti tehtäviä sekä saamaan niistä tarvittavan palautteen.

Moodlen sekä MOOC palvelimien valinnan lisäksi mietimme mahdollisuutta pöyrittää kurssia kokonaan omalla moodle-pohjaisella palvelimella, mutta emme päätyneet vielä tähän, koska silloin tarvitaan tietysti palvelimen ylläpito, vaikka se ratkaisisi MOOCin ongelmat lisäosien asentamisesta sekä mahdollisesti moodlen kirjautumisesta ja/tai tunnistautumisesta aiheutuvat ongelmat.

Kevään ja kesän aikana olemme myös hankkineet lisää kokemusta tehtävien laadinnasta, luentojen videoinnista sekä hankkineet piirrustuspöydän korvaamaan matematiikassa yleisesti käytettyä liitutaulua erityisesti videoin laadun parantamiseksi. Tätä varten piirrustuspöytää oli tarkoitus testata intesiivikurssilla nyt elokuussa, mutta jo nopean testauksen jälkeen osoittautui, että piirrustuspöydän käyttö liitutaulun sijaisena vaatii hieman enemmän harjoittelua kuin olimme alunperin ajatelleet, joten intensiivikurssi videoitiin kuvaamalla luennoitsijaa, tämän kalvoja sekä taulua tarpeen mukaan.

Seuraavaksi projektissa on edessä CodeRunner-testien saaminen päätteeseen, CodeRunner-ohjeistuksen kirjoittamisen kanssa avustamista sekä paljon tehtävien laadintaa ja palautteen keräämistä syksyn kursseilta, mahdollisesti miettien myös lisää luentojen videointiin liittyviä kysymyksiä.

Lue loppuun