Katsaus farmaseuttien lopputöihin

Opiskelijat ovat olleet alusta asti tärkeä osa digiloikkaprojektiamme. Olemme halunneet saada opiskelijoiden näkökulmaa ja mielipiteitä esiin, jotta kehittämämme ja suunnittelemamme opetusmateriaalit vastaisivat opiskelijoiden tarpeisiin.

Aloimmekin lähes heti projektin alkutaipaleella pohtimaan, olisiko digiloikanpohjalta mahdollista toteuttaa erilaisia farmaseuttien lopputöitä. Kehittelimme kolme eri aihetta digiloikkaamme liittyen ja saimme kaikkiin aiheisiin innostuneet ja taitavat opiskelijat: Jaakko Lapinkankaan, Taru Luostarisen sekä Aliisa Niemelän. Jaakko teki lopputyönsä farmasian teknologian opintosuuntaan, kun taas Taru ja Aliisa tekivät lopputyönsä sosiaalifarmasian opintosuuntaan. Nyt annankin puheenvuoron meidän taitaville opiskelijoille, jotka kertovat itse lopputöistään vastaamalla muutamaan kysymykseen.

 

Mikä oli lopputyöaiheesi?

Jaakko: Virtuaalitodellisuuden (VR) hyödyntäminen lääkkeenvalmistuksen opetuksessa.

Taru: Lopputyöaiheeni ”Virtuaalipotilaiden hyödyntäminen kliinisen farmasian opetuksessa: Kirjallisuuskatsaus” tehtiin osana digiloikkaa. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin tietokoneen ruudulta nähtäviä interaktiivisia virtuaalipotilaita, jotka simuloivat mahdollisimman todenmukaisesti kliinisiä, oikeita potilaskohtaamisia. Käytännössä virtuaalipotilasohjelma on kuin ensimmäisen persoonan tietokonepeli.

Esimerkki Keelen yliopiston kehittämästä virtuaalipotilaasta: https://www.keelevp.com/virtual-patient/eidm

Aliisa: Pääsin tekemään farmaseutin lopputyöni osana farmasian tiedekunnan digiloikkaa. Minulle tarjoutui mahdollisuus tutkia lopputyössäni farmasian opiskelijoiden osaamista ja tietotarpeita lääkehoitoprosessista sairaalassa opiskelijoiden omasta näkökulmasta.

Mikä oli lopputyön tavoite ja miten lopputyö toteutettiin?

Jaakko: Päätavoitteena oli pohtia, miten virtuaalitodellisuutta voitaisiin hyödyntää lääkkeenvalmistuksen opetuksessa. Lisäksi pohdittiin virtuaalitodellisuuden soveltamista osaksi etäopiskelua sekä minkälaisia mahdollisuuksia sillä olisi opetuksen monipuolistamisessa.

Lopputyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa etsin lukuisia virtuaalitodellisuutta käsitteleviä artikkeleita mm. Scopus-tietokannasta. Hyödynsin työssäni lisäksi virtuaalitodellisuuslasien valmistajien tarjoamaa informaatiota. Olisin myös päässyt testaamaan virtuaalista laboratorioympäristöä – jonka kehittämisessä lopputyöohjaajanikin työskenteli – mutta vallitsevan koronatilanteen myötä tämä testausmahdollisuus peruuntui.

Farmasian digiloikkaajien ja Tietojenkäsittelytieteiden yhteistyössä toteutetun VR-pelin esittelyvideo: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/bd536ec5-8e73-480c-bfe2-dc716856fa4d

Taru: Tavoitteena oli tutkia virtuaalipotilaiden vaikuttavuutta kliinisen farmasian opetus- ja oppimismenetelmänä oppimisen ja oppimiskokemuksen kautta. Artikkeleja haettiin Medline-tietokannasta systemaattisella haulla vuosilta 2010–2020. Katsauksen tutkimuksista kaksi oli järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia ja kahdeksan itsenäisiä alkuperäistutkimuksia. Osalla tutkimuksista oli oppimisen ja oppimiskokemuksen mittaamisen lisäksi viestinnällisiä tavoitteita. Yksi tutkimuksista oli poikittaistutkimus, jolla saatiin tietoa asenteista ja virtuaalipotilasohjelmien käyttölaajuudesta ja -tavoista Euroopassa.

Aliisa: Halusimme Lääkehoitoprosessi sairaalassa -opintojakson suunnittelun tueksi selvittää sairaalafarmasiaan liittyviä tietotarpeita ja tuoda esiin opiskelijoiden toiveita Lääkehoitoprosessi sairaalassa -opintojakson sisällöistä. Halusimme lisäksi tutkia opiskelijoiden suhtautumista verkko-oppimiseen ja tuoda esiin heidän näkemyksiään opetus- ja arviointimenetelmistä, jotka parhaiten tukisivat oppimista verkossa suoritettavalla opintojaksolla.

Järjestimme aineistonkeruuta varten kaksi avointa ryhmäkeskustelua sairaala-apteekissa farmaseutin tutkintoon kuuluvaa harjoittelua suorittaneille farmasian opiskelijoille, ensimmäisen kesäkuussa 2019 ja toisen tammikuussa 2020. Tutkimukseen osallistui yhteensä 12 farmasian opiskelijaa. Ensimmäistä ryhmäkeskustelua digihankkeen henkilöstöstä olivat järjestämässä Sonja ja Ilona, ja toiseen ryhmäkeskusteluun pääsin itsekin mukaan Sonjan seuraksi. Kiitokset tästä mahdollisuudesta digiloikalle!

Millaisia tuloksia lopputyöstäsi saatiin ja miten niitä voidaan hyödyntää farmasian digiloikassa?

Jaakko: Virtuaalitodellisuus yhdistää ihmisaistit pelilliseen toimintaan, jotka muodostavat oppimistilanteesta mielekkään ja motivoivan. Toisaalta juuri tuo pelillisyys voi kuitenkin viedä keskittymisen pois todellisesta päämäärästä; oppimisesta. Niin ikään eräässä tutkimuksessa virtuaalitodellisuuden käytön mitattiin kuormittavan aivoja liikaa, mikä herätti kysymyksiä virtuaalitodellisuuden vaikutuksesta oppimiseen. Haasteita virtuaalitodellisuuden hyödyntämiselle opiskelussa aiheuttavat mm. VR-lasien aiheuttama pahoinvointi. Lisäksi opiskelijoille hankittavat täydellisen virtuaalielämyksen tarjoavat VR-lasit ovat yhä kalliita. VR-laseja kehitellään koko ajan paremmiksi, ja uusia malleja tulee markkinoille hitaasti mutta varmasti. Uusien mallien myötä aikaisempien VR-lasien hinta usein tippuu ja tarjoaa mahdollisuuden virtuaalitodellisuuden hyödyntämisen yleistymiselle viihde- sekä opetuskäytössä.

Lääkkeenvalmistuksen teoriaosuutta voi opiskella etänä, mutta konkreettisena oppimisympäristönä lääkkeiden valmistuksessa käytetään laboratoriota. Näin ollen laboratoriotyöskentelyä vaativia tehtäviä on erittäin hankala toteuttaa esimerkiksi kotona ilman vaadittavia työvälineitä ja raaka-aineita. Virtuaalitodellisuuslaitteistolla on mahdollista saada aikaan lähes aidot laboratorio-olosuhteet kotona ja harjoitella työtehtävien tekoa lukemattomia kertoja uudestaan minimoimalla esimerkiksi raaka-aineiden hävikki kokonaan.

VR:n aiheuttamat mahdolliset haittavaikutukset käyttäjälle.

Taru: Suureksi osaksi positiiviset tulokset oppimisessa ja oppimiskokemuksessa tukevat digiloikan päämääriä ja tarvetta; tulosten perusteella virtuaalipotilaiden käyttö opetuksessa on perusteltua. Kirjallisuuskatsauksesta saa digiloikkaa varten näkemystä virtuaalipotilaiden ja virtuaalipotilasohjelmien ominaisuuksista. Tuloksia voidaan hyödyntää digiloikan parissa konkreettisesti, kun kehitetään virtuaalipotilasohjelmia; tuloksista saa esimerkiksi viitteitä siitä, millainen virtuaalipotilas on todennäköisesti niin oppimisen kuin opiskelijoiden kokemuksen kannalta suotuisin.

Aliisa: Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat olivat keskusteluissa hyvin aktiivisia, ja keskustelut tuottivat rikkaan aineiston opiskelijoiden sairaalafarmasian osaamisesta, heidän harjoittelussa kohtaamistaan tietotarpeista ja toiveistaan Lääkehoitoprosessi sairaalassa -opintojaksolle. Tutkimus osoitti sen, että Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa todella on tarve yhtenäiselle sairaalafarmasiaan keskittyvälle opintojaksolle, ja että tiedekunnan digiloikka on lähtenyt oikeaan suuntaan ryhtyessään kehittämään digimenetelmiä hyödyntävää sairaalafarmasiaan keskittyvää opintojaksoa. Opiskelijoilta saatiin uusia ideoita opintojakson sisältöihin sekä opetuksen ja arvioinnin keinoihin, ja ideoita on jo nyt hyödynnetty opintojaksoa suunniteltaessa. Oli myös mukavaa huomata, että opiskelijat nostivat keskusteluissa esiin pitkälti samoja lääkehoitoprosessiin ja sairaalafarmasian opetukseen liittyviä tietotarpeita ja toiveita, kuin mitä opintojaksolle oli jo suunniteltukin.

Esittelimme osallistujille opintojaksolle suunniteltua Thinglink -alustaa ja virtuaalitodellisuusteknologiaa, ja ne saivat osallistujilta hyvän vastaanoton. Osallistujat suhtautuivat kaiken kaikkiaan positiivisesti digiteknologian hyödyntämiseen opetuksessa, mikä oli digiloikan kannalta mukava huomata.

Thinglinkkiin tehtyä virtuaaliapteekkia käytettiin stimulusmateriaalina ryhmäkeskusteluissa

 

Tässä oli siis tiivistettynä Farmasian tiedekunnan digiloikkaan liittyvät lopputyöt. Kiitos vielä Jaakolle, Tarulle ja Aliisalle! Teidän lopputöistänne on ollut paljon apua digiloikassamme!

Opetusvideoita ja virtuaalitodellisuutta

Digiloikkaprojektimme on edennyt taas huimasti ja nyt olisi vuosikatsauksen aika. Varsinkin opetusvideoiden suunnittelu ja käsikirjoitus on edennyt paljon jokaisen moduulin osalta. Ensimmäiseen moduuliin olemme suunnitelleet lyhyitä asiantuntijaluentoja sairaala-apteekin tehtävistä ja tietoiskuja sairaalassa toteutettavien lääkehoitojen erityispiirteistä. Olemme olleet jo yhteydessä osaan asiantuntijoista ja videoiden kuvaaminen olisi tarkoitus aloittaa vuoden alusta. Toiseen moduuliin olemme käsikirjoittaneet videoitavia potilastapauksia yleisimmistä kliinisen farmasian palveluista. Käytimme niiden pohjana osastofarmaseuttien antamia tyypillisimpiä potilastapausesimerkkejä. Kolmanteen moduuliin on myös käsikirjoitettu erilaisia videoita eri lääkemuotojen valmistusprosesseista. 

 

Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden projektityönä tekemä VR-alue on edistynyt hyvin, ja siitä on saatu aikaan interaktiivinen peli, jossa opiskelijan laboratoriotyöskentelytaitoja mitataan. Olemme päässeet itsekin testaamaan peliä, ja yllätyimme, miten todentuntuinen ympäristö on, ja miten virtuaalitodellisuuteen uppoutuu. Projekti on nyt loppusuoralla, ja se valmistuu ensi viikolla. Projektin aikana saatiin valmiiksi pelin ensimmäinen vaihe, ja kevätlukukauden aikana kaksi tietojenkäsittelytieteen opiskelijaa jatkavat pelin toisen vaiheen tekemistä. 

VR-pelin testausta Kumpulassa.

Tässä tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden projektin puolivälissä tekemä esittelyvideo  

Uusia digitaalisia opetusmenetelmiä on testattu syyslukukauden aikana perusopetuksen opintojaksoilla. Opiskelijat ovat päässeet testaamaan esimerkiksi Thinglinkillä tehtyä virtuaaliapteekkia sekä Keelen yliopiston virtuaalipotilasta. Tällä hetkellä aseptiikan labratyökurssilla on testissä Sciarin AR-lasit, joiden kautta opiskelija näkee työohjeet. Tarkoituksena on tutkia, estävätkö AR-lasit opiskelijoiden tekemiä virheitä labratyöskentelyn aikana ja tukevatko ne oppimista. 

Vuodenvaihteessa tapahtuu myös henkilöstömuutoksia Ilonan loikatessa muihin tehtäviin ja Vilman loikatessa Ilonan paikalle. Kiitos Ilonalle kuluneesta kaudesta ja tervetuloa mukaan Vilma!  

Hyvää joulun odotusta kaikille!

VR:ään tähtäävä Farmasian digiloikka verkostoituu

Edellisestä tilannekatsauksesta onkin kulunut jo useampi kuukausi ja on taas aika kertoa hieman farmasian digiloikan etenemisestä. Olemme päässeet projektissamme hurjasti eteenpäin ja varsinkin verkostoituminen eri oppialojen sekä yritysten kanssa on ollut vilkasta. Nyt myös kliinisen farmasian osuus on lähtenyt rullaamaan vauhdilla.

Tutustu projektimme etenemiseen blogissamme:

https://blogs.helsinki.fi/sakkinen/

Kuulumisia farmasian digiloikasta

Farmasian digiloikka on lähtenyt mukavasti käyntiin. Projektin tavoitteena on luoda kolmesta moduulista koostuva lääkehoitoprosessi sairaalassa –verkkokurssi, jonka kohderyhmänä ovat sairaalafarmasiasta kiinnostuneet farmaseutti- ja proviisoriopiskelijat.

Nyt, kun olemme todella päässeet työn touhuun, pieni koordinaattorien esittely lienee paikallaan. Ilona on valmistunut vuosi sitten proviisoriksi, ja toiminut yliopistolla aiemmin farmaseuttien muuntokoulutuksen sekä apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutuksen parissa. Nyt aikaa liikenee digiloikkahankkeen lisäksi HUS Apteekin kliinisen opettajan tehtäville. Tämä kaksoisagentin rooli tuleekin toivottavasti hyödyttämään sekä digiloikkahanketta että HUS Apteekkia. Ilona vastaa pääosin 2. moduulista, joka liittyy kliinisen farmasian palveluihin sairaalassa.

Sonja on gradua vaille valmis 5. vuoden proviisoriopiskelija, joka tekee digiloikkahanketta gradutyöskentelyn ohella. Hänen graduaiheensa tukee digiloikkaa, sillä se koskee aseptista käyttökuntoon saattamista, mikä on isossa roolissa moduulissa 3. Moduulia 1 Ilona ja Sonja työstävät yhdessä. Lisäksi suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu joukko eri opintosuuntien opettajia ja asiantuntijoita.

Hurjaa vauhtia ovat edenneet etenkin moduulin 3 suunnitelmat.

Moduulissa 3 suurimmassa roolissa ovat aseptinen työskentely sekä aseptisen käyttökuntoon saattamisen harjoittelu sille tarkoitetulla VR-alueella. VR-alueen lisäksi moduuliin tulee 360-videoita sekä -kuvia muun muassa aseptisesta tilasta ja aseptisesta työskentelytavasta (pukeutuminen, käsienpesu jne.).

Aluksi kartoitimme hieman VR-ympäristön ja 360-videoiden hintaa niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Hintapyyntö kuitenkin yllätti meidät melkoisesti, minkä jälkeen palasimme takaisin maanpinnalle. Tämän jälkeen jouduimme myös hieman yksinkertaistamaan VR-ympäristön sisältöä ja teimme sille pohjaksi kuvakäsikirjoituksen.

Olemme olleet yhteydessä Tietojenkäsittelytieteen osastoon, josta meihin otti yhteyttä projektista kiinnostunut opiskelija. Tällä hetkellä kartoitamme olisiko hänen mahdollista toteuttaa VR-alue (tai osa siitä) osana hänen pro gradu -työtään. Toisena mahdollisuutena on, että opiskelijat tuottaisivat meille VR-alueen ohjelmistotuotantoprojektina. Näiden ideoiden toimivuutta ja toteutusmahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan.

360-videoita ja –kuvia varten olemme hankkineet 360-kameran, joka tuottaa 3D kuvaa. Tällaista kuvaa pystytään myös hyödyntämään VR-ympäristössä. Kameran testaus on parhaillaan käynnissä, jonka jälkeen alamme selvittämään sopivaa editointityökalua.

Aseptista työskentelyä laminaarivirtauskaapissa.

Ilonan aloitettua projektissa 13.3. myös kliinisen farmasian moduulin suunnitteluvaihe on pyörähtänyt reippaasti käyntiin.

Tarkoituksena on kuvata 360-videoiden tai -kuvien avulla potilaan matkaa sairaalassa potilaan saapumisesta aina kotiutumiseen saakka. Matkan varrella päästään seuraamaan erilaisia farmaseutin kliinisiä työtehtäviä sairaalassa. Myös tässä moduulissa olemme perehtyneet mahdollisuuksiin havainnollistaa sairaalaympäristöä 360-videoiden tai –kuvien avulla. Esimerkiksi Thinglink-alustalle voitaisiin upottaa videoita asiantuntijahaastatteluista ja simuloiduista potilastapauksista. Lisäksi moduulissa tullaan luultavasti hyödyntämään virtuaalipotilaita lääkeneuvonnan harjoittelemisen tukena. Oppimisen tukena tulee olemaan myös erillisiä teorialuentoja.

Proviisori suorittamassa kliinistä haastattelua. Lähde: Yliopiston Apteekki

Farmasian digiloikka ponnahti käyntiin

Farmasian digiloikka ponnahti käyntiin aloitustapaamisessa 10.1.2019. Meitä on nyt yhdessä kattava joukko opintosuuntiemme opettajia tekemässä Lääkehoitoprosessi sairaalassa verkko-oppimisympäristöä. Ryhmässämme mukana ovat opiskelijat ja verkostossamme kliinisen lääkehoidon ja lääkkeenvalmistuksen asiantuntijat sairaala-apteekista.

Farmasian digiloikassa teemme Lääkehoitoprosessi sairaalassa Moodlen, joka koostuu moduuleista. Verkkokurssi antaa farmasian opiskelijoille tärkeää asiantuntijaosaamista lääkehoitoon ja lääkkeen valmistukseen. Meille kurssi antaa mainion mahdollisuuden ideoida ja arvioida oppimista tukevia digimenetelmiä & haastamme itseämme innovoimaan digitaalisia oppimisen arviointimenetelmiä. Kokoamme menetelmien digikoria!

Tapaamisessa työstimme konkreettisesti verkkokurssimme moduuleja. Lääkehoitoprosessi sairaalassa ja kliiniset potilastapaukset ovat tärkeä moduulimme. Tässä tulemme tekemään asiantuntijahaastatteluita, videoita ja – virtuaalipotilaita! Toinen suuri teema kehitettävällä verkkokurssillamme on lääkkeenvalmistus sairaalassa. Rakennamme VR-aluetta ja digipalapelejä näiden taitojen harjoittelemiseen.

Lähdemme nyt innolla testaamaan, miten voimme audiovisuaalisuutta, pelioppimista ja virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntäen tukea oppimista! Yhdessä kanssamme ovat pedagoginen ja verkko-opetuksen tuki.