Kesällä tapahtunutta logopedian digiloikkahankkeessa

Ensi lukuvuodesta lähtien logopedian opiskelijat pääsevät hyödyntämään digiloikan tuomia uudistuksia; uusia opetusvideoita (osahanke Pupotti), monikielisyyttä käsittelevää yhteiskurssia amerikkalaisen yliopiston opiskelijoiden kanssa (osahanke Lopotti) sekä chatbotin vastauksia koskien tieteellisen tekstin lähdeviittauksia (osahanke Aipotti). Kesällä olemme keskittyneet ensisijaisesti chatbottiin, joten kurkistetaanpamiten sen kehittämistyö on edennyt.

Kesäkuussa toteutimme Lähteeksi nimeämämme chatbotin ensimmäisen testikierroksen. Tätä ennen olimme kuitenkin käyneet läpi useamman työvaiheen, joita sitoi yhteen soveltamamme design-based research -malli. Sille ominaisesti chatbottia kehitetään iteratiivisesti toistamalla työvaiheita ja parantelemalla tuotetta testausten myötä sekä pitämällä käytännön toimijat – opiskelijat ja opettajat – mukana prosessissa.

Lähde-chatbotilta voi kysyä lähdeviittauksista ja lähdeluettelosta.

Aloitimme keräämällä opiskelijoilta ja opettajilta tyypillisiä kysymyksiä liittyen tieteelliseen kirjoittamiseen. Seuraavaksi loimme chatbotille sisältökategoriat ja ohjelmoimme sen tunnistamaan sanoja ja ilmauksia. Samalla käsikirjoitimme chatbotille dialogia, jonka luomisessa noudatimme Grincen keskustelun periaatteita: määrän, laadun, yhtenäisyyden sekä tavan osalta. Käsi kädessä kirjoittamisen kanssa rakensimme dialogin teknistä toteutusta ja testasimme sen toimivuutta testiympäristössä.

Kehitystyössä tekninen, pedagoginen, viestinnällinen ja sisällöllinen suunnittelu limittyivät kaikki tiiviisti toisiinsa, jotta Lähde antaisi paikkansapitäviä vastauksia sekä toimisi pedagogisesti ja viestinnällisesti tarkoituksenmukaisesti. Ongelmanratkaisua edellytti erityisesti sen oivaltaminen, miten kaiken tämän toteuttaminen mahdollistettaisiin teknisesti.

Testausten edetessä rajasimme Lähteen osaamisalueen tieteellisen tekstin lähdeviittauksiin sekä lähdeluetteloon. Prosessin aikana havaitsimme myös, että lähdeviittauksia ja lähdeluetteloa koskevissa ohjeistuksissa on eroja. Vastausten laatimiseksi tulemme tarvitsemaan näihin logopedian koulutusohjelman yhteisiä linjauksia.

Käynnistimme ensimmäisen iteraation, kun Lähde osasi vastata 146 siihen mennessä kerättyyn kysymykseen. Iteraation tavoitteena oli kerätä Lähteelle lisää kysymyksiä sekä erilaisia tapoja ilmaista niitä. Ennen testausta loimme Lähteelle sivuston, johon laadimme chatbotin käyttöohjeet sekä ulkoasun. Ensimmäinen iteraatio tuotti 33 uutta kysymystä sekä uusia ilmaisuja kymmenelle vanhalle kysymykselle. Kesän edetessä olemme kirjoittaneet vastauksia uusille kysymyksille sekä luoneet dialogia edelleen. Toinen iteraatio on vuorossa alkusyksystä.

Puheanalyysin perusteet -opetusvideoiden sarja Microsoft Streamissä.

Lähteen kehittämistyön lisäksi keskityimme kesällä myös puheanalyysin perusteiden opetusvideoiden tuottamiseen yhteistyössä fonetiikan tutkijoiden Katri Hiovainin ja Atte Asikaisen kanssa. Opetusvideoiden suunnittelu ja toteutus perustuvat tutkittuun tietoon siitä, miten oppimista voidaan tukea multimediaoppimateriaalin avulla. Seitsemästä videosta koostuva opetusvideoiden sarja on viety Microsoft Streamiin.

Syksyllä digihanke keskittyy Lopotti-osahankkeen monikielisyys- ja monikulttuurisuus -kurssin suunnitteluun, opetusvideopankin viimeistelyyn sekä Lähde-chatbotin pilotointiin.

Video-oppia tositarpeeseen

Edellisessä koulutuksessamme maaliskuun alkupuolella suunnittelimme tulevia opetusvideoitamme. Silloin kehittelin hypoteettista videota, jota käyttäisin opettaessani suomen murteita. Enpä arvannut, että joutuisin tositoimiin jo ennen seuraavaa koulutuskertaa. Koronavirus pakotti nimittäin etätöihin Lappeenrantaan ja keksimään nopeasti, miten opettaisin esimerkiksi juuri suomen kielen variaatiota verkossa mahdollisimman havainnollisesti.

Ensimmäisestä koulutuskerrasta oli jäänyt mieleen ohjelmisto nimeltä Screencast-O-Matic (SOM), jolla videoita voi käytännössä tehdä. Erityisesti arvostin tietoa siitä, että videoon saa helposti liitettyä PowerPoint-esityksen tai voi kaapata ruudulta muuta haluamaansa tietoa. Kun siirryimme etäopetukseen, totesin, etten ehdi odottaa videokoulutukseen asti, vaan ohjelma on otettava auttavasti haltuun omatoimisesti. Helpdeskin havainnollisten ohjeiden kautta se onnistui, vaikka kieltämättä se oli työlästä ja vei suunnilleen kokonaisen työpäivän.

Hanna Lappalainen opetusvideoita valmistelemassa.

Niinpä kun opiskelimme SOM:n käyttöä pääsiäisviikolla, minulla oli jo tuntumaa ohjelmasta. Olin tehnyt sillä – yritysten ja erehdysten kautta – kahdeksan lyhyttä opetusvideota. Näin mielessä oli joitakin kysymyksiä, joihin halusin saada vastauksen. Omissa videoissani olin tehnyt sellaisen ratkaisun, että pääosassa olivat Powerpoint-diat, mutta oma puhuva pääni näkyi pienenä oikeassa reunassa. Minua kiinnosti, miten voisin saman videon sisällä vaihdella näkymää: toisaalta poistaa välillä kameran kuvan, toisaalta käyttää pelkästään kameranäkymää esimerkiksi esitelläkseni jotain kirjaa.

Koulutuksessa sain vastauksia näihin kysymyksiin, mutta opin myös paljon uutta. Tähän mennessä en ollut uskaltanut editoida videoitani ollenkaan, vaan olin aloittanut aina alusta, jos jokin meni pahasti pieleen, ja päättänyt sietää pieniä takelteluja.  Nyt sain hyviä vinkkejä siihen, miten videon voi tehdä pätkissä etukäteiskäsikirjoituksen avulla ja miten sitä voi leikata. Varsin helposti videoon saa myös lisättyä erilaisia elementtejä, kuten valokuvia, tekstejä tai katkelmia muista videoista. Myös esimerkiksi äänenvoimakkuutta voi säädellä jälkikäteen.

Koulutus sujui asiantuntevien kouluttajien (Mikael Kivelä, Esko Kuittinen & Kristian Lindqvist) johdolla jouhevasti Zoomissa. On helpottavaa tietää, että koulutusvideoon voi halutessaan vielä palata ja on monta kollegaa, jotka ovat olleet kuulleet samat vinkit. Yhdessä voimme varmasti kehitellä toimivia videoita opiskelijoiden iloksi. Itse yritän heti testata oppeja käytännössä.

Hanna Lappalainen

Kuulumisia Logopotin alkumetreiltä

Helsingin yliopiston digiloikkahankkeen rahoittama logopedian maisteriohjelman Logopotti on saatu hyvään vauhtiin. Vallitseva tilanne on kiihdyttänyt digiloikkaa monin kerroin, kun kaikki opetus on kertahypyllä muutettu etäopetukseksi. Samalla se on vienyt Logopotin uusien ratkaisujen löytöretkelle, sillä kaikkea ei poikkeustilan myötä ole ollut mahdollista toteuttaa, kuten alun perin oli suunniteltu. Palataan kuitenkin vielä hetkeksi projektin alkumetreille.

Logopotin työryhmä etäpalaverissa 31.3.2020. Ylhäällä vasemmalta Seija ja Satu, alhaalla vasemmalta Tanja ja Katariina.

Kokonaistavoitteenamme Logopotissa on luoda logopedian opetuksen käyttöön digitaalisia ratkaisuja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla vastaisivat opiskelijoiden tarpeisiin ja tukisivat heidän oppimistaan ja ammatillista kehittymistään. Samalla tavoitteena on kehittää opettajien digipedagogista osaamista. Suunnitelmissa on luoda digitaalinen videoaineistopankki, kehittää tekoälyyn perustuva pedagoginen assistentti sekä luoda digitaalinen kurssialusta, joka mahdollistaa opintojakson toteuttamisen yhteistyössä yhdysvaltalaisen yliopiston, Molloy Collegen kanssa.

Liikkeelle Logopotissa lähdettiin koko kehittämistyön ytimestä – opiskelijoiden tarpeista. Kyselyjen avulla kartoitimme opiskelijoiden tarpeita digitaalisuutta hyödyntävästä opetuksesta. Kysyimme opiskelijoilta muun muassa sitä, millaiset digitaaliset oppimateriaalit ja tehtävät tukisivat parhaiten heidän oppimistaan ja millaisissa teemoissa opetusvideoista koettaisiin olevan eniten hyötyä omalle ammatilliselle kehittymiselle. Käynnistimme myös opiskelijajäsenen haun hankkeen ohjausryhmään ja otimme opiskelijoita mukaan ensimmäisten opetusvideoiden tuottamiseen.

Pitkin matkaa olemme selvittäneet tietoturva- ja tekijänoikeusasioita. Olemme tehneet digiloikan sopimuspohjia hyödyntäen ja lakimiestä Pirjo Kontkasta konsultoiden tekijänoikeuksia koskevat käyttöoikeussopimukset logopedian käyttöön. Yhteistyössä tietoturva-asiantuntijoiden kanssa olemme selvitelleet opetusvideoiden tietoturvallista käyttöä verkko-opetuksessa, mitä jatketaan edelleen erityisesti sensitiivisten aineistojen osalta. Tietoturvaan ja muihin teknisiin ratkaisuihin olemme saaneet tukea Petteri Hemmilältä.

Videoaineistopankin ensimmäiseksi kolmeksi videoksi suunnittelimme ultraäänitutoriaalit puheen tuottamisen kuvantamisesta. Videoiden suunnitteluun saimme tukea Esko Kuittiselta ja digipedagogista tukea Saara Repolta. Ehdimme tehdä käsikirjoitukset valmiiksi ja sopia videokuvaukset järjestelyineen, kunnes poikkeustilan myötä ne siirtyivät tulevaisuuteen. Nyt selvityksen alla on, olisiko yhteistyötahoilla jo olemassa olevaa videoaineistoa, jota saisimme hyödyntää opetuksessa. Lisäksi omista olemassa olevista videoaineistoista olemme editoineet opetuskäyttöön soveltuvia videoita ja suunnitelleet niille tehtäväkokonaisuuden Moodleen.

Suunnitteluvierailu New Yorkiin siirtyi myös tältä keväältä syksyyn. Sillä välin yhteyttä Molloy Collegen kollegoihin pidetään etäyhteyksin. Samoin kuin meillä, Molloy Collegessakin siirretään parhaillaan kaikki opetus verkkoon. Ensi vuoden toukokuun lopussa pidettävän, maisteriopintoihin kuuluvan monikielisyys- ja monikulttuurisuuskurssin suunnittelu aloitetaan jo tämän kevään aikana. Tavoitteena on toteuttaa monin tavoin interaktiivinen kurssi, jossa suomalaiset ja amerikkalaiset opiskelijat kommunikoivat keskenään ja työstävät pienryhmissä erilaisia teemoja, kuten erilaisiin kulttuureihin liittyviä kysymyksiä, kulttuurisensitiivisyyttä sekä monikielisen asiakkaan ja hänen kulttuuritaustansa kohtaamista. Yhteistyökumppanina Molloy Collegessa on apulaisprofessori Hia Datta.

Tekoälyyn perustuvan pedagogisen chatbot-assistentin luominen on edellyttänyt paljon teknistä selvitystyötä yhdessä tietotekniikka-asiantuntijoiden, kuten tietotekniikkakeskuksen Petteri Hemmilän ja Tommi Ekholmin sekä IBM:n sovellusarkkitehti Sara Elo Deanin kanssa. Digipedagogista tukea olemme puolestaan saaneet Kielikeskuksen pedagogiselta asiantuntijalta Janne Niinivaaralta. Selvityksen pohjalta valitsimme chatbotin alustaksi IBM:n Watson assistentin, jonka integroimme Word Perfect -alustalle. Chatbotin dialogin rakentamista varten olemme tehneet sekä tiedonhakua että keränneet opiskelijoilta aineistoa ja kysymyksiä, joihin chatbotin tulisi osata vastata. Seuraavaksi alkaakin chatbotin dialogin suunnitteleminen ja käsikirjoitus sekä chatbotin ympäristönä toimivan verkkokurssin luominen.

Videot osaksi opetusta

Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma (SUKU) aloitti digiloikkansa tammikuussa 2020. Puolentoista vuoden aikana on tavoitteena kehittää ohjelman opettajien digiosaamista ja jakaa hyviä käytäntöjä. Hankerahoituksen avulla digiosaamisen kehittämiseen on opettajilla nyt aikaa, sillä ohjelman yliopistonlehtorit ja yliopisto-opettajat voivat työsuunnitelmissaan varata 40 tuntia koulutukseen osallistumiseen. Ohjelman opetustarjonta ei vähene, kun saadulla rahoituksella palkataan tuntiopettajia opettamaan joitakin kursseja.

Ohjelman opettajista suurin osa opettaa suomen kieltä, lisäksi mukana on Suomen kielen ja kulttuurin sekä suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opettajia. Yliopistonlehtoreita ja yliopisto-opettajia ohjelmassa on yhteensä 25, mutta digiloikan anti on avoinna myös ohjelman professoreille.

Hankkeen opettajille on jo kertynyt monipuolista digiosaamista. Kaikki käyttävät Moodlea, mutta sieltäkin löydettiin hankkeen tammikuisessa avaustapaamisessa ominaisuuksia, jotka eivät ole jokaiselle tuttuja. Esiin nousivat muun muassa verkkotentti, arviointityökalut ja pelillistäminen. Moodlen HP5 on käytössä eritoten kielitaito-opettajilla (esim. viro, suomi vieraana kielenä), ja nyt pohdittiin, millä tavoin sitä voisi hyödyntää muunkinlaisilla kursseilla.

Moodlen ohella Examinarium, blogin käyttö opetuksessa, aktivointityökalut (Flinga, Presemo ja muut) ja etäopetuksen mahdollisuudet tulivat keskusteluissa esiin.  Näihin kaikkiin tartutaankin hankkeen aikana, ja väylinä ovat ensisijaisesti osallistuminen opetusteknologiakeskuksen (tilaus)koulutuksiin ja saadun opin ja kokemusten jakaminen yhteisissä tapaamisissa ja Moodle-alueella.

Ensimmäiseksi koulutuksen kohteeksi nousi kuitenkin yksimielisesti videoiden käyttö opetuksessa. Joillakin opettajilla on jo jonkin verran kokemusta videoiden käytöstä, mutta likikään kaikki eivät ole videoita itse tehneet. Nyt halutaan oppia käsikirjoittamaan ja editoimaan videoita, jotka voivat olla vaikkapa kurssien tervetulovideoita tai sisältövideoita. Tärkeää on myös voida tarjota videoita suoritusmuodoiksi opiskelijoille niin, että opettajana pystyy riittävässä määrin auttamaan opiskelijaa myös teknologisissa kysymyksissä tai ainakin ohjaamaan avun lähteille. Kevään aikana onkin tavoitteena järjestää ainakin kaksi koulutusta näistä teemoista. Kaikki eivät osallistu kaikkeen, vaan aiemman osaamisen ja kiinnostuksen perusteella kukin valitsee itselle mielekkäimmän kurssin. Saatuja oppeja jaetaan sitten aina tarpeen mukaan muille.

Tästä se lähtee, SUKU-ohjelman digiloikka! Innostuneesti ja uteliaasti lähdemme liikkeelle, ja kenties seuraavaan blogikirjoitukseen voimme tuoda tervehdyksen jo videona.

Terhi Ainiala

Kuulumisia MAST-digiloikka projektista

Matematiikan ja tilastotieteen maisteriohjelman (MAST) digiloikka kuulumisia loppukeväältä sekä kesän ajalta, keskittyen erityisesti inversio-ongelmien kurssien parissa esiin tulleisiin asioihin.

Inversio-ongelmien kaksi kurssia olivat viime syksynä pilotoinnissa MOOC-kursseina ja tämän projektin tarkoituksena on luoda lisää materiaalia sekä eri tyyppisiä automaattisesti tarkastettavia tehtäviä kursseille. Koska kyse on matematiikasta sekä koodaamisesta, tarvitsimme lisäosia auttamaan uusien tehtävien luonnissa. Nämä molemmat lisäosat lisäävät Moodle-tentin kysymystyyppejä, jolloin myös matemaattisemman sisällön tai koodin tarkastaminen onnistuu automaattisesti.

Matemaattisen kaavojen tarkastamiseen on olemassa lisäosa STACK ja koodin ajamiseen CodeRunner. STACK löytyi jo projektin alkaessa Helsingin yliopiston moodle.helsinki.fi-palvelimelta, mutta koska tarkoituksemme on tuottaa MOOC-kursseja, joten alkoi selvitys näiden molempien lisäosien lisäämiseksi mooc.helsinki.fi-palvelimelle. Loppukeväästä alkoi olla selvää, että tämä ei ainakaan vielä tule olemaan mahdollista, joten seuraavaksi selvityksen kohteeksi tuli CodeRunner-lisäosan lisääminen normaalille moodle-palvelimelle. Elokuun puolessa välissä lisäosa saatiin testaukseen testipalvelimelle, joten toivottavasti tässä kohta puolin pääsemme kunnolla testaamaan tehtävien luomista uuden lisäosan kanssa.

Kurssien siirto avoimelta MOOC-palvelimelta suomalaisen kirjautumisen vaativan järjestelmän taakse nosti myös kysymyksen miten saamme japanilaiset yliopistolaiset tai muista yliopistoista tuleville ihmisille tunnukset järjestelmään. Tätä selvitimme yhdessä avoimen yliopiston sekä opetuspalveluiden kanssa loppukeväästä. Koska kurssimme kuitenkin on tarkoitus pöyriä nyt syksyllä jossain mielessä toisena pilottina uusien tehtävien osalta, siirrämme kurssit nyt moodlen puolelle ja testaamme kurssien etäopiskelumahdollisuutta Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden kanssa kansainvälisemmän testiryhmän sijaan, koska muuten kansainvälisten opiskelijoiden saaminen kurssille olisi pitänyt saada hoidettua jo aiemmin ja koska toinen, meille tärkeämpi, lisäosa on vasta testivaiheessa, siirrämme kansainvälistä testiä hieman myöhemmäksi, ja testaamme ensi tehtävien luomista sekä niiden tekemistä hieman rajoitetummalla opiskelijajoukolla.

Alkukevään jälkeen aikaa on kulunut siis paljon selvityksiin ja vasta nyt tässä kurssien alkamisvaiheessa pääsemme toivottavasti myös tekemään oikeasti tehtäviä sekä saamaan niistä tarvittavan palautteen.

Moodlen sekä MOOC palvelimien valinnan lisäksi mietimme mahdollisuutta pöyrittää kurssia kokonaan omalla moodle-pohjaisella palvelimella, mutta emme päätyneet vielä tähän, koska silloin tarvitaan tietysti palvelimen ylläpito, vaikka se ratkaisisi MOOCin ongelmat lisäosien asentamisesta sekä mahdollisesti moodlen kirjautumisesta ja/tai tunnistautumisesta aiheutuvat ongelmat.

Kevään ja kesän aikana olemme myös hankkineet lisää kokemusta tehtävien laadinnasta, luentojen videoinnista sekä hankkineet piirrustuspöydän korvaamaan matematiikassa yleisesti käytettyä liitutaulua erityisesti videoin laadun parantamiseksi. Tätä varten piirrustuspöytää oli tarkoitus testata intesiivikurssilla nyt elokuussa, mutta jo nopean testauksen jälkeen osoittautui, että piirrustuspöydän käyttö liitutaulun sijaisena vaatii hieman enemmän harjoittelua kuin olimme alunperin ajatelleet, joten intensiivikurssi videoitiin kuvaamalla luennoitsijaa, tämän kalvoja sekä taulua tarpeen mukaan.

Seuraavaksi projektissa on edessä CodeRunner-testien saaminen päätteeseen, CodeRunner-ohjeistuksen kirjoittamisen kanssa avustamista sekä paljon tehtävien laadintaa ja palautteen keräämistä syksyn kursseilta, mahdollisesti miettien myös lisää luentojen videointiin liittyviä kysymyksiä.

Lue loppuun

Invitation: ROUTE final event 14.5.

Would you be keen on hearing what another Digiloikka-project has been doing eg. regarding portfolios, blogs, videos or e-thesis?

ECGS Digiloikka, the ROUTE-project (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS MSc programme), is coming to an end and we will host a final event Tuesday 14.5. 9-12. at Soc&Kom Festsalen, Snellmaninkatu 12, Helsinki. Lue loppuun

The power of allowing oneself to try

Risk money – riskiraha, there’s a word that doesn’t come up often in a university context!

But yet here we are, all of us leading Digiloikka-projects with a blessing that we are allowed to try, take risks and perhaps in the midst of everything, realize that a particular maneuver was a great trial but was followed by an error.

I am happy to say that in our Digiloikka, the ROUTE-project, major setbacks have not occurred, albeit there is always something to learn from your actions. I am more than excited to report that staff and students of ECGS have been eager to seize the opportunities provided by the Digiloikka funding. In the past months we have seen our students emerge themselves into twitter training, organize a streamed and recorded event, the ECGSustainability NOW,  and take their first steps in clarifying their aims and skills through portfoliowork. Our staff and students have also eagerly taken into use the new study planning tool SISU and attended multiple live-streamed sessions both as a part of courses and new Personal Study Planning activities. Currently we have recruited two student teams, one working on establishing a Sustainability Science blog together with HELSUS and the student network Resilience, and the other planning and executing videos of our Master’s programme.

The level of enthusiasm and involvement has been heartwarming and inspiring. And I dare say one of the main things behind these successes has been the knowledge that we are allowed to try, as individuals and as a community. We do not have to master everything at once and the first version can be a mere idea of something. The first time we do a portfolio we are still trying to grasp the idea and figure out the best ways of doing it all. When we stream a lecture for the first time, it might mean that the sound ends up being slightly off or we do not always remember where the camera is.

Or we might nail it on the first go.

Allowing oneself to try and risking that it will not be perfect from the get-go, does not that we program ourselves for failure, but rather that we acknowledge that there is a first time for everything. And that, indeed, it is better to try and have a mediocre or even poor first result than to never step out of your comfort zone.

With this being said, I hope that we all dare to make the most of this unique possibility. And if you ever wish to share what you are doing or get a glimpse on what has been going on in our project, don’t hesitate to be in touch! I’d be more than happy to share, what I consider, our success points, as well as things that have not gone according to plan A (or even B).

Digiloikkamerkintöjä kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmasta

Marko Alamäki opastaa Svetlana Probirskajaa, Päivi Pasasta ja Julia Ekmania Moodlen saloihin. Kuvan etualalla myhäilee Ritva Hartama-Heinonen.

Moodle-työpaja 5.3.2018

Väliviikolla maisteriohjelman henkilökunnan jäsenistä 11 kokoontui saamaan lisäoppia Moodlen käytöstä Marko Alamäen opastuksessa. Maisteriohjelman opettajista kaikki käyttävät Moodlea, mutta monelle ei jää käytännössä aikaa opiskella hienostuneimpia tehtävämuotoja. Siksi tällaiset käytännön kokeilut yhdessä ovat kaikkein tehokkaimpia oppimistilanteita. Marko oli etukäteen tutustunut maisteriohjelman opettajien omiin kurssialueisiin, joten hän tiesi, millaisia tarpeita meillä on. Lue loppuun

FAQs of ECGS ROUTE

As I meet new people through my work as the project coordinator of the ROUTE-project (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS Master’s Programme), there are some questions that come up quite often. Here I have gathered some of the main ones, in order to clear some of the misconceptions regarding our project.

What are you really aiming to achieve with the ROUTE project?

The ultimate aim of the project could be summarized in the following quote from one of our steering group members: “Making students and staff feel at home in ECGS Master’s Programme”. Lue loppuun

Avoimen yliopiston kasvatustieteen perusopintojen digiloikka

1) Erja Rusanen & Taina Lehtinen, Avoin yliopisto

Avoimen yliopiston Kasvatustieteen perusopintojen Kohti tutkivat työtapaa (5 op) verkkokurssille valmistettiin 12 videotallennetta vuoden 2017 kesällä metodologian peruskäsitteistä (~4-10 min) + yksi kurssin orientaatiotallenne (~13 min). Videot tehtiin PowerPoint ohjelmalla (pohjat), jotka työstettiin luentotallenteeksi OBS-ohjelmalla. OBS-ohjelman käyttöön saimme lyhyen teknisen tuen (molemmat tekijät 4-5 ohjauskertaa). Teimme tallenteet osittain virkatyönä. Tallenteissa pyrittiin nostamaan tiivistetysti olennaiset asiat radiopuhetyyliin. Lue loppuun