Digiloikka and the ‘new normal’

When I was hired as Digiloikka project manager for the USP Master’s Programme, I was expecting to pilot a remote course, taking digitalisation and pedagogy into account, and offer ‘a meaningful alternative’ to the physical classroom for our international students.

Meanwhile, the world changed and with it, university education around the world and at the University of Helsinki. What was a meaningful alternative to be piloted and slowly implemented became an urgent need to be accomplished as efficiently as possible, under the threat of a pandemic. The international intake in Master’s Programmes also had a significant impact on the way to plan our courses: some students might not be allowed into Finland, due to temporary restrictions, or have decided themselves to postpone moving here. How to teach to a multidisciplinary and multi-sited group of international students?

Moreover, an urban studies and planning course requires going out, exploring, observing and analysing the urban as it unfolds itself in streets, construction sites, housing estates, and public and commercial spaces. How to do that remotely? What if a student feels suddenly unsafe or is unable to go out, because in a quarantine?

Discussing with the Master’s programme director and with its lecturers and students in a series of Digiloikka coffee breaks I organized in the spring, we decided to focus our digital skills onto the USP-301 Introduction to Urban Studies and Planning; in our plan, we had envisioned the possibility to work on an existing course.

USP-301 is the first course that our students take. It is a 10 ECTS intro course, which consists of twelve long meetings (9:00 – 16:00), each organised by a different lecturer of the Master. In its physical envisioning, the course had a lot of classroom work in groups in the fantastic Urbarium facility on the ground floor of Porthania and excursions around the metropolitan area. My main preoccupation has been how to translate all that into the remote environment.

I worked with the various lecturers involved in the course, first collectively, then individually, to help them frame their day according to some basic ideas. Through a previous survey, I knew that among them, I would have had experts in digital learning next to true beginners and my main challenge has been how to ‘talk’ to all of them. It doesn’t come as a surprise that we are using Zoom for lecturing and some of the group activities. It is definitely the best instrument to work in a synchronic way, that is, live, with the students present on the other side of the screen. Moreover, Zoom allows recording the sessions that can be later shared with students who were not present.

When designing course assignments, I advised the lecturers to keep in mind that the students don’t know each other and different scenarios are possible, including the one where they never meet face to face, for the whole duration of the course. Therefore I developed assignments, which they can all perceive as adequate and make them feel at ease, despite the exceptional situation. I divided possible assignments into three categories:

  • Individual assignments such as readings, writing a short essay, going out and taking pictures, which are always useful learning moments
  • Interactive assignments such as online discussions in Moodle forum, individual activity peer-reviews, blog posts, video or audio replies (new Moodle feature!) are all asynchronous activities, which might help them develop trust and get a sense of the classroom
  • Group assignments such as posters, presentations, problem-solving activities, which are a great way to work together towards common goals

Important is of course to offer students a platform for this. Moodle itself has plenty of embedded assignment/activities, moreover, we have been experimenting with Thinglink and Flinga with very positive results.

Combining live and asynchronous activities in the course has been a must, so that students that are not in Finland or/and are sick can rely on the lectures, without having to be present. Starting and closing the day a live interaction is a good idea, for instance introducing the day in the beginning and making a ‘wrap up’ and get feedback in the end. In the first lecture, we also had the chance to work with a video-lecture recorded for us by Meg Holden, Director and Professor of the Urban Studies Program at Simon Fraser University. This shows that remote learning and digitalisation has also had a positive impact on international collaboration and on implementing guest lecturing.

The course has just started, I will write a post about this in a few weeks, once it has finished and I collected some feedback from the students.

Materiaalien tuottamista ja Innoopeli-palkinto

Farmasian digiloikka on edennyt taas huimaa vauhtia ja digiloikkaprojektin loppu lähestyy (pelottavan) nopeaa. Olemme tehneet paljon opetusvideoita, joiden kuvaaminen ja editoiminen ovat olleet aikaa vievää. Lisäksi olemme suunnitelleet vielä viimeisiä sisältöjä, varsinkin lääkevalmistuksen moduuliin. Vaikka olemme saaneet paljon aikaan, tulee kevät olemaan myös työntäyteinen, jotta saamme kaiken suunnitellun toteutettua.

 

Moduuleihin 1 ja 2 tulevia interaktiivisia asiantuntijaluentoja sekä potilastapauksia on kuvattu sekä HUS Apteekilla että eri osastoilla sairaalassa. Olemme päässeet tekemään yhteistyötä monien asiantuntevien farmasistien kanssa mm. syöpäosastolla, teho-osastolla sekä neurologian osastolla. Saamamme apu on ollut tärkeää, emmekä olisi pystyneet toteuttamaan sisältöjä läheskään näin hyvin ilman HUS Apteekin asiantuntijoita. Kiitos heille!

 

Moduuli 3 tiimoilta pääsimme tutustumaan ja kuvaamaan Jorvin sairaalan uusiin lääkevalmistustiloihin ennen niiden käyttöönottoa. Oli hienoa päästä näkemään, millaiset uudet lääkevalmistustilat ovat ja saimme kuvata paljon hyödyllistä opetussisältöä kurssiamme varten. Tämän lisäksi moduuli 3:en on suunniteltu eri lääkemuotoihin keskittyviä lääkevalmistusvideoita, joiden kuvaaminen on tarkoitusaloittaa pikimmiten.

Digiloikkaajia tutustumassa Jorvin sairaalan uusiin lääkevalmistustiloihin.

 

Nyt myös VR-pelin ensimmäinen vaihe on valmis ja siitä tuli erittäin hieno! Alkuperäiset suunnitelmamme muuttuivat hieman ja kolme tietojenkäsittelytieteen opiskelijoista jatkoivat tammikuun aikana tämän VR-pelin ensimmäisen vaiheen viimeistelyä, että kaikki viimeisetkin bugit saatiin korjattua. Pelin toinen vaihe tullaan näillä näkymin toteuttamaan toukokuussa alkavalla OHTU-kurssilla uusien opiskelijoiden kanssa.

 

Esittelimme aikaansaannoksiamme ja koko digiloikkaprojektia 6.3. järjestetyssä Farmasian tiedekunnan opetuksen kehittämispäivässä ja esitystä ennen meillä olikin edessä yllätys. Koko digiloikkatiimimme palkittiin vuoden 2019 Farmasian tiedekunnan Innoopeli-palkinnolla! Tuntuu mahtavalta saada tunnustusta tekemästämme työstä.

Osa digiloikkatiimistä vastaanottamassa Innoopeli-palkintoa.

Innoopeli-palkinnon diplomi

 

Edessä on vielä loppurutistus kuluvan kevään aikana ennen digiloikkaprojektin päättymistä. Tehtävää on vieä paljon, mutta meillä on niin osaava ja innokas tiimi, että saamme varmasti kaiken tehtyä!

Än, yy, tee… Digipedagogiikka nyt!

Kasvatustieteellisen tiedekunnan Digipedagogiikka nyt! -hanke potkaistiin käyntiin kick-off -tilaisuudessa Minervatorilla 30.1. Tilaisuus toi yhteen hankeryhmän asiantuntijat ensimmäistä kertaa. Tapaamisen alussa pysähdyimme digitalisaation perimmäisten kysymysten ja vaikutusten äärelle. Pohdimme digitalisaation näyttäytymistä omassa elämässämme ja arjessamme sekä sen mukanaan tuomia muutoksia. Muutosta tarkastelimme muun muassa muistelemalla aiemmin käyttämiämme teknologisia sovelluksia ja niihin liittyviä käyttökokemuksiamme. Muistatko sinä mitä teknologiaa käytit aamulla ensimmäiseksi kymmenen vuotta sitten?

Toimintaperiaatteena yhteiskehittäminen
Hankeryhmän opettajat ja opiskelijat valittiin mukaan avoimen haun kautta. Haun yhteydessä kysyttiin muun muassa hakijoiden tarpeita, toiveita ja osaamista digipedagogiseen kehittämiseen liittyen. Näitä tietoja hyödynnettiin myös Kick off-tapaamisessa. Yhteiskehittäminen käynnistettiin tutustumalla toisten ajatuksiin kehittämisen kohteista, toiveista ja tarpeista sekä jo olemassa olevasta osaamisesta. Esiin nostettiin muun muassa digitaalisten välineiden käytön lisääminen osana opiskelijoiden opintopolkua, tiedonalan ja monitieteisyyden luonteen mukaisen teknologian käyttö sekä digitaalisuuden huomioiva työajansuunnittelun kehittäminen.

Odotukset opetuksen digitalisoitumisesta ovat korkeat tai ainakin toiveet sen suhteen, sillä erilaisia toiveita tuli esille runsaasti. Keskusteluissa nousivat esille esimerkiksi pelillistäminen, sulautuva opetus (blended learning), VR:n (virtual reality) ja AR:n (augmented reality) käyttö, tekoälyn mahdollisuudet oppimispolkujen yksilöllistämisessä, fyysisten opetustilojen- ja ympäristöjen kehittäminen digipedagogiikan näkökulmasta remontin yhteydessä, tuen saaminen omaan kehitystyöhön sekä toiveet pedagogisen osaamisen kehittämiselle yhteistyössä muiden kanssa.

Digipedagogiikalla koetaan myös olevan potentiaalia ratkaista erilaisia tarpeita, kuten vahvistaa opiskelijoiden digitaalisia valmiuksia opetusharjoittelua ja työelämää varten sekä tuoda joustavuutta fyysisen läsnäolon vaatimuksiin. Aikataulullisten haasteiden ratkaisemisen lisäksi ymmärrystä oppimisen paikallisuudesta haastettiin voisiko yliopistossa oppiminen tapahtua myös muualla kuin yliopiston tiloissa? Myös digitalisaation mahdollisuuksien tutkiminen ja uusien käyttäjärajapintojen löytäminen tuotiin keskusteluissa vahvasti esille. Nykyinen osaaminen koettiin hyvin vaihtelevaksi ja eritasoiseksi.

Seuraa Digipedagogiikka nyt!-hanketta #digipedanyt
Digipedagogiikka nyt! -hankkeen taustalla oleva visio, yhteiskehittämisen merkityksellisyydestä kasvatustieteellisen tiedekunnan digiloikan edistämisessä, varmasti konkretisoitui kaikille tilaisuuteen osallistuneille. Digipedagogisia opetuskokeiluja ja kehitystyötä voi seurata täältä blogista ja keskusteluun voi osallistua tägäämällä (merkkaamalla sosiaalisessa mediassa hashtagin) #digipedanyt.

Hanketerveisin,
Milla Häkkinen ja Tiina Korhonen

Digital Intercultural Encounters (DICE) project launch

DICE 2

Chinese lunar New Year in Helsinki 2020 c) Tiina Airaksinen

On January 24th  Helsinki hosted a celebration for the Chinese lunar New Year. The year 2020 is the year of the rat. The celebration included everything from festive food, to plays and dancing dragons and lions.

The Chinese New Year also market the launch of the Digital Intercultural Encounters, or DICE for short. DICe is a Digital leap project 2020-2021. We represent the Master’s program in Intercultural Encounters and our project provides digital teaching for the students of the master’s program.

Kansalaostpri filled with lights c) Tiina Airaksinen

We decided to launch our project during the lunar New Year, because it coincides with a part of our project. Our project will produce an interactive educational game, which has the player delve into two Asian annual festivals. Professor Xenia Zeiler is the creative head of this part of our project. One of these festivals happens to be the Chinese lunar New Year. We decided to take advantage of the festivities in Helsinki and collect photographic material that can be used in the game.

The idea is that the student can move around in the game and interact with different parts of their surroundings. These interactions will give the student information on the festival itself, as well as the wider cultural aspects and traditions that are associated with the festival.

DICE 3

The Year of the rat c) Tiina Airaksinen

The second part of our project focusses on a MOOC course for the students of the Intercultural Encounters (ICE) Master’s Program. The theme of the course is Migration. Our aim is to design a course that has a practical work life focus and allows the students to apply the theoretical knowledge ad expertise that they learn during their studies into practice. The MOOC course is planned for the academic year 2021.

INTRODUCING THE URBAN STUDIES AND PLANNING (USP) DIGILOIKKA PROJECT

The international Master’s Programme in Urban Studies and Planning is a joint programme of the University of Helsinki and the Aalto University aiming at solving complex urban challenges. It offers several degree options to apply for, which in the University of Helsinki include MA (Faculty of Arts), MSc (Faculty of Biological and Environmental Sciences), MSc (Faculty of Science) and M.Soc.Sc (Faculty of Social Sciences).

The Programme relies on a multidisciplinary team of professors and lecturers, with various pedagogical approaches and levels of expertise. The USP digiloikka project will enhance the development of digital solutions in teaching and at the same time will build upon international cooperation. In practice, our project is aiming at the co-creation of a pilot 5-10 ECTS course in urban studies, to be possibly implemented through the collaboration with one to three other international universities. It is of uttermost importance for us to increase the Master’s Programme visibility and international appeal. We have several possibilities on offer about how to implement the course, ranging from working on an already existing one and transferring it onto the web to creating a new one altogether, on the basis of what is missing from our multidisciplinary curriculum.

We were deeply impressed by the Digiloikka kick-off meeting for the 2020 projects, which took place on January 31. There we could see presentations from last year’s round of applications and this provided plenty of food-for-thought. Moreover, it revealed how individual disciplines understand and use digitalization in very different ways. Our project will be inspired by all these possible applications, in the context of a multidisciplinary Master’s Programme.

We are eager to work on the creation of a digital platform, to test the chances of learning about urbanization in an online environment, and to turn this into a pedagogically sound instrument to fuel non-digital and multi-sited learning activities.

We are relying on one hand on the expertise of our teaching community, which spans several disciplines across two leading universities and on the collaboration of students. Nevertheless, to accomplish the project, we also need to even out the digital expertise of lecturers via dedicated training and workshops. A key collaboration in this will be with the University of Helsinki Centre for University Teaching and Learning.

Giacomo Bottà, USP digiloikka project manager

giacomo.botta@helsinki.fi

 

Data Analysis with Python – Autumn 2019 final report

The course was organized as planned first time in period IV of Spring 2019 and second time as non-scheduled self-study version in Summer/Autumn 2019. Progress of the course has been reported in my previous blog until last Autumn. This blog will give the final results after the completion of the non-scheduled version in December.

By the time of writing the previous blog, only 18 students had graduated from the course, but there were many heading for the December project deadline. Another update is that we added a new project option on fossil data analysis to complement the previous ones on biological sequence analysis and medical regression analysis.

In the end, 75 students completed this self-study version, receiving 5 ECTS mark from the Open University. The final statistics of the course assignments are as follows: 781 students finished at least one assignment in the TMC system, 421 proceeded to part 2, 303 to part 3, 239 to part 4, 207 to part 5, and 164 to part 6. 138 students passed all parts of the TMC assignments (at least 80% done on each part) and received a certificate of having conducted the 4 ECTS massive open online part of the course. That is, nearly half of those who passed the TMC assignments also conducted the project and exam to receive the official study credits.

Feedback was gathered through the Open University questionnaire (see summary statistics in the course page / feedback section). There were plenty of constructive comments pointing places for improvement and quite a few students reported that they were very satisfied with the course content, mentioning they learned a lot.

We are having a scheduled version of the course again in Period IV, 2020. After this the plan is to have the course offered only as a non-scheduled self-study version. Hopefully, we find new resources (especially a committed teacher) to update and maintain the course material.

 

 

Opetusvideoita ja virtuaalitodellisuutta

Digiloikkaprojektimme on edennyt taas huimasti ja nyt olisi vuosikatsauksen aika. Varsinkin opetusvideoiden suunnittelu ja käsikirjoitus on edennyt paljon jokaisen moduulin osalta. Ensimmäiseen moduuliin olemme suunnitelleet lyhyitä asiantuntijaluentoja sairaala-apteekin tehtävistä ja tietoiskuja sairaalassa toteutettavien lääkehoitojen erityispiirteistä. Olemme olleet jo yhteydessä osaan asiantuntijoista ja videoiden kuvaaminen olisi tarkoitus aloittaa vuoden alusta. Toiseen moduuliin olemme käsikirjoittaneet videoitavia potilastapauksia yleisimmistä kliinisen farmasian palveluista. Käytimme niiden pohjana osastofarmaseuttien antamia tyypillisimpiä potilastapausesimerkkejä. Kolmanteen moduuliin on myös käsikirjoitettu erilaisia videoita eri lääkemuotojen valmistusprosesseista. 

 

Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden projektityönä tekemä VR-alue on edistynyt hyvin, ja siitä on saatu aikaan interaktiivinen peli, jossa opiskelijan laboratoriotyöskentelytaitoja mitataan. Olemme päässeet itsekin testaamaan peliä, ja yllätyimme, miten todentuntuinen ympäristö on, ja miten virtuaalitodellisuuteen uppoutuu. Projekti on nyt loppusuoralla, ja se valmistuu ensi viikolla. Projektin aikana saatiin valmiiksi pelin ensimmäinen vaihe, ja kevätlukukauden aikana kaksi tietojenkäsittelytieteen opiskelijaa jatkavat pelin toisen vaiheen tekemistä. 

VR-pelin testausta Kumpulassa.

Tässä tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden projektin puolivälissä tekemä esittelyvideo  

Uusia digitaalisia opetusmenetelmiä on testattu syyslukukauden aikana perusopetuksen opintojaksoilla. Opiskelijat ovat päässeet testaamaan esimerkiksi Thinglinkillä tehtyä virtuaaliapteekkia sekä Keelen yliopiston virtuaalipotilasta. Tällä hetkellä aseptiikan labratyökurssilla on testissä Sciarin AR-lasit, joiden kautta opiskelija näkee työohjeet. Tarkoituksena on tutkia, estävätkö AR-lasit opiskelijoiden tekemiä virheitä labratyöskentelyn aikana ja tukevatko ne oppimista. 

Vuodenvaihteessa tapahtuu myös henkilöstömuutoksia Ilonan loikatessa muihin tehtäviin ja Vilman loikatessa Ilonan paikalle. Kiitos Ilonalle kuluneesta kaudesta ja tervetuloa mukaan Vilma!  

Hyvää joulun odotusta kaikille!

Kemian kandiohjelman digiloikka: vuosi kääntyy loppua kohti

Kemian kandiohjelman digiloikassa viimeiset viikot ovat olleet hiljaisia. Saimme kesällä ensimmäisen satsin opetusvideoita valmiiksi ja nämä on jo otettu opetuskäyttöön kandivaiheen labraopetuksessa. Kvalitatiivisen analyysin ja reaktio-opin työohjeen muokkaaminen hypertekstiresurssiksi on myös saatu valmiiksi. Kjell Knapas ja Jukka Puumi esittelevät hypertekstiresurssin opiskelijoille ja opettajille seminaarissa 27.11. klo 14-16 (Chemicum A129).

Lukiolaisille suunnatun MOOC-kurssin suhteen olemme kokeneet hieman takapakkia. Henkilö, joka kurssia kehitti, ei ehtinyt enää panostamaan työhön opiskelukiireiden takia ja joudumme etsimään korvaajan hänen tilalleen. Kurssissa on vielä tehtävää ja aiomme esim. kuvata opetusvideoita havainnollistamaan kemiassa tärkeiden mittausmenetelmien käyttöä (mm. NMR ja IR) tutkimuksessa. Saamme toivottavasti uuden henkilön rekrytoitua pian ja työt pääsevät jatkumaan!

Vuoden vaihteen jälkeen aiomme myös jatkaa opetusvideoiden kuvaamista kandivaiheen labratyökursseja varten. Nyt aiomme tuottaa videoita fysikaalisen kemian laboratoriokurssille. Aiemmat opetusvideomme ovat keskittyneet lähinnä työtapojen ja mittauslaitteiden esittelyyn. Fysikaalisen kemian töiden tapauksessa ideana on sekä esitellä mittausmenetelmiä, että havainnollistaa töiden taustalla olevaa teoriaa. Aiemmat videomme ovat olleet laboratoriossa ”näyteltyjä”, mutta fysikaalisen kemian videoihin aiomme lisätä runsaasti animaatioita, joilla työssä tapahtuvat ilmiöt (esim. spektroskooppiset siirtymät) saadaan havainnollistettua.

Syksyisiä suunnitelmia opintoihin

Syksy on kulunut digiloikkan osalta yhteistyötahoja tavaten ja heidän toiveitaan ja reunaehtojaan kuunnellen.Vähiten on alkanut muotoutumaan kuva toiveista ja odotuksista, joiden puitteissa kurssit tulisi toteuttaa. Lisäksi kaikkien kurssien suunnittelu on alkanut. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, näin ainakin toivotaan.

Yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman digiloikka-hankkeeseen kuuluu kolme 5 opintopisteen kokonaisuutta: Globaali taloudellinen muutos, Näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan sekä Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Kaikki kolme kurssia toteutetaan Moodle-pohjaisina verkkokursseina, mutta niiden toteutustavan eroavat muuten suuresti toisistaan. Kaksi ensimmäistä on tarkoitus rakentaa yhdessä pääaineopiskelijoille tarjotun läsnäolokurssin yhteydessä, viimeisen suunnittelu on lähtenyt kurssin kirjavaatimuksista.

Kaikissa kolmessa kurssissa pyritään hyödyntämään verkko-opetusta. Globaali taloudellinen muutos -kurssin osalta tavoitteena on koulutusohjelman puitteissa uudenlainen, interaktiivinen ja monipuolinen kurssi, joka rakentuu lyhyille, alle vartin mittaisille luento pitchauksille, joihin on upotettu toiminnallisuutta. Kurssisuoritukseen kuuluu myös luentoihin liittyvät tehtävät, sekä väittelynomaiset videoinnit. Näkökulmia Suomen sosiaalihistoriaan puolestaan rakentuu Helsingin kaupungin kuva-arkistojen käyttämiseen historiallisen tiedonmuodostuksen lähteenä. Kolmannessa, Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia kurssissa suoritus rakentuu tarinallisen projektikirjoittamisen avulla.

Tutustumiskurssista vielä

Näiden lisäksi digiloikkahankkeeseen kuuluu myös lukiolaisillekin suunnatun koulutusohjelman yhteisen yhden opintopisteen tutustumiskurssin suunnittelua. Kurssi on tarkoitus Moociin ja automatisoida niin, että se ei jatkossa sido opettajaresursseja, vaan mahdollistaa esimerkiksi lukiolaisten tutustumisen koulutusohjelman pääaineisiin, sekä tapaan, jolla yliopistossa opiskellaan.

MIXED REALITY HUB: A look to the negotiation skills – course

3.10.2019  Jani Holopainen & Antti Lähtevänoja

Mixed Reality Hub, a multidisciplinary research group from the University of Helsinki, is conducting two courses, which will teach students negotiation skills: tropical forest management and general negotiation skills. Courses are funded by the Digiloikka-program (University of Helsinki), Metsäkoulutus ry and Metsämiesten säätiö.

Especially the general negotiation skills -course fits well to various disciplines, as well as for supplement education. Many of the existing virtual courses lack pedagogic aspects, methods and meaningful content. Regarding previous research, these things are some of the biggest barriers for making virtual courses useful. This particular problem is one of the challenges Mixed Reality Hub started to solve. With many years of experience from the field and with an iterative research & development -approach, a whole new concept of virtual course is made. This article will give an insight to the methods used to conduct the courses.

Mooc, VR and training in practice
VR-course has three components: MOOC Massive Open Online Course)-phase, VR (Virtual Reality)-phase and training in practice -phase. Lue loppuun