Kemian kandiohjelman digiloikka: työt alkavat toden teolla!

Kemian kandiohjelman digiloikkahanke editstyy hyvää vauhtia! Hankkeen koordinaattori Matias Jääskeläinen aloitti jo maaliskuussa osa-aikaisena ja hän on valmistellut hankkeeseen liittyvien opetusvideoiden kuvauskäytäntöjä.

Ensi viikolla (13.5.) Matias siirtyy kesän ajaksi kokopäivätöihin hankkeelle. Myös loput kesätyöntekijämme (Jukka Puumi, Valtteri Lasonen ja Aarni Nordström) aloittavat ensi viikolla. Jukka kehittää uutta HTML5-pohjaista hypertekstiresurssia korvaamaan epäorgaanisen kemian laboratoriotöiden kvalitatiivisen analyysin ja reaktio-opin työohjeen. Valtteri ja Aarni tulevat kesän aikana kuvaamaan erilaisia opetusvideoita sekä orgaanisen että epäorgaanisen kemian laboratoriotöiden tarpeisiin. Kesällä koordinaattorimme Matias tulee keskittymään uuden lukiolaisille suunnatun MOOC-kurssin kehittämiseen (aiheena kemian rakennetutkimus ja molekyylimallinnus).

Kesään tulee kuulumaan siis hyttysten ja helteiden lisäksi aimo annos kemian digiloikkaa!

Digiloikkaajat Stagella!

Seuraa suoraa verkkolähetystä tästä! Watch live stream of the event!

Aika: keskiviikko 29.5.2019 klo 12:00-16:00
Paikka: Tiedekulman Stage (Yliopistonkatu 4)
Ilmoittautuminen on päättynyt.

Vuoden 2018 digiloikkahankkeiden loppuseminaarissa kuulemme hankkeiden työn tuloksista ja pohdimme, miten projekti on muuttanut opetusta ja oppimista projektiin osallistuvissa koulutusohjelmissa. Seminaari on avoin kaikille opetuksen ja oppimisen digitaalisista mahdollisuuksista kiinnostuneille.

Tapahtuman juontavat digitalisaatiojohtaja Jaakko Kurhila ja kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.

Seminaarin ohjelma: https://blogs.helsinki.fi/digiloikka/ohjelma-29-5-2019/.

Lue loppuun

Invitation: ROUTE final event 14.5.

Would you be keen on hearing what another Digiloikka-project has been doing eg. regarding portfolios, blogs, videos or e-thesis?

ECGS Digiloikka, the ROUTE-project (Reshaping Orientation, Unity and Team-work in ECGS MSc programme), is coming to an end and we will host a final event Tuesday 14.5. 9-12. at Soc&Kom Festsalen, Snellmaninkatu 12, Helsinki. Lue loppuun

Metsätieteiden maisteriohjelman digiloikka: TUTKIMUS VIRTUAALIMETSÄN PALAUTTAVUUDESTA

Kun henkilö keskittyy pitkän aikaa esimerkiksi työhön tai opiskeluun, alkaa keskittymiskyky lopulta väsyä. Tällöin keskittymistä ei pysty enää kohdentamaan meneillään olevaan asiaan. Jotta keskittymiskyky palautuisi taas, tarvitaan palauttava aktiviteetti. Aikaisempien tutkimuksien mukaan tällaisia palauttavia aktiviteetteja voivat olla esimerkiksi metsässä tai kaupungin puistossa kävely: tällöin huomiota eikä keskittymistä tarvitse kohdentaa erityisesti mihinkään, ja keskittymiskyky voi palautua. Lue loppuun

Digiloikka mukana Pedaforumissa kesäkuussa

Digiloikka-projekti on hyväksytty mukaan PedaForum-päiville 5.-6.6.2019. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto tuottavat Pedaforumiin yhteisen symposiumin, jossa vertaillaan näiden yliopistojen opetuksen digitalisaation kehittämishankkeita. HY:n osuudessa tutustutaan myös ensimmäisten hankkeiden vaikuttavuusarvioinnista saatuihin välituloksiin. Ilmoittautuminen Pedaforumiin on käynnissä! https://www.helsinki.fi/fi/konferenssit/pedaforum-2019

Metsätieteen kandiohjelman digikoikka 2017-2018 – Maisteriohjelman digiloikka 2019-2020

Kandiohjelman digiloikkassa toteutettiin virtuaalitodellisuus (Virtual Reality, VR) –alusta, joka mahdollistaa opettajille ja oppilaille itsenäisen VR-sisällön luomisen. Alustan ominaisuuksiin kuuluu 3D-mallien muokkaaminen ja tuominen VR-ympäristöön, VR-nauhoituksien tekeminen, 3D- ja 2D-piirtotyökalut, sekä videoiden katselu VR:ssä. Viimeksi mainittu on suunniteltu sillaksi opettajille VR:ään siirtymiseen: olemassa olevaa videomuotoista oppimateriaalia voidaan hyödyntää myös VR:ssä. VR:ää voidaan kuluttaa sekä VR-laseilla, että tavallisessa videomuodossa. Videomuodossa saadaan näyttäviä animaatioita, vain murto-osalla normaalianimaatiotuotantokustannuksista. Ohessa esimerkkejä VR-nauhoitteista, joita esitetään videoanimaatiomuodossa:

https://www.youtube.com/watch?v=lA8qLCyW-kk

https://www.youtube.com/watch?v=lRe4iG8Fw8I

 

Alusta ja VR-sisällöt on otettu käyttöön useilla eri metsätieteiden kursseilla, esim.:

Metsätieteiden kenttäkurssin ekonomia-osuudessa (ME-013A)

Metsävarojen hallinnan kenttäkurssilla (ME-013C)

Sales Management and Business Models -kurssin (FOR-105)

Principles of Business for Bioscientists (Y210).

 

Lisäksi alustaa on käytetty poikkitieteellisesti eri oppiaineiden kursseilla, kuten biotieteessä, lääketieteessä sekä kasvatustieteissä. Metsätieteen maisteriohjelman digiloikassa (2019-2020), alustan ominaisuuksia tullaan edelleen kehittämään, kuten myös luomaan useita eri kursseja metsätieteisiin, joissa VR on keskeisenä osana taitojen harjoittelua ja teorian soveltamista käytäntöön. Samalla tutkimuksella validoidaan malli virtuaalikurssien järjestämiseksi sekä läpiviemiseksi. Tätä mallia tullaan soveltamaan taas monitieteellisesti, mutta myös eri opetusasteille (2-aste, ammattikorkeat ja yliopistot) sekä opetusvientiin.

Metsätieteen kandiohjelman digiloikkaan (2017-2018) palkattiin projektikoordinaattori sekä teknisen tuen / tutkimuskoordinaattori. Lisäksi palkattiin tutkimusavustajia / digituutoreita yht. kolme henkilöä. Rahoitusta käytettiin myös alustakehitykseen, laitteisto- ja 3D-assettimateriaaliahankintaan, sekä kokouksiin ja matkoihin. Projektiin osallistui myös iso joukko gradutekijöitä ilman palkkausta. Hankkeesta on valmistunut kaksi gradututkielmaa, sekä kolme on tekeillä. Julkaistuja tutkimusartikkeleita on yksi, sekä neljä on teikeillä / julkaisuprosessissa. Tutkimustoiminta on ollut informaatio- ja systeemitieteiden alalla ts. palvelumuotoilututkimusta. Hankkeeseen liitetty tutkimustoiminta on koettu edellytykseksi uusien teknologioiden käyttöönottoon ja toimintamallien luomiseen.

Sekä kandi- että maisteriohjelman digiloikasta on vastannut Helsingin yliopiston Mixed Reality Hub -tutkimusryhmä. Maisteriohjelman digiloikan etenemistä voi seurata Mixed Reality Hubin sivuilta: http://www.helsinki.fi/mrhub/

 

 

 

The power of allowing oneself to try

Risk money – riskiraha, there’s a word that doesn’t come up often in a university context!

But yet here we are, all of us leading Digiloikka-projects with a blessing that we are allowed to try, take risks and perhaps in the midst of everything, realize that a particular maneuver was a great trial but was followed by an error.

I am happy to say that in our Digiloikka, the ROUTE-project, major setbacks have not occurred, albeit there is always something to learn from your actions. I am more than excited to report that staff and students of ECGS have been eager to seize the opportunities provided by the Digiloikka funding. In the past months we have seen our students emerge themselves into twitter training, organize a streamed and recorded event, the ECGSustainability NOW,  and take their first steps in clarifying their aims and skills through portfoliowork. Our staff and students have also eagerly taken into use the new study planning tool SISU and attended multiple live-streamed sessions both as a part of courses and new Personal Study Planning activities. Currently we have recruited two student teams, one working on establishing a Sustainability Science blog together with HELSUS and the student network Resilience, and the other planning and executing videos of our Master’s programme.

The level of enthusiasm and involvement has been heartwarming and inspiring. And I dare say one of the main things behind these successes has been the knowledge that we are allowed to try, as individuals and as a community. We do not have to master everything at once and the first version can be a mere idea of something. The first time we do a portfolio we are still trying to grasp the idea and figure out the best ways of doing it all. When we stream a lecture for the first time, it might mean that the sound ends up being slightly off or we do not always remember where the camera is.

Or we might nail it on the first go.

Allowing oneself to try and risking that it will not be perfect from the get-go, does not that we program ourselves for failure, but rather that we acknowledge that there is a first time for everything. And that, indeed, it is better to try and have a mediocre or even poor first result than to never step out of your comfort zone.

With this being said, I hope that we all dare to make the most of this unique possibility. And if you ever wish to share what you are doing or get a glimpse on what has been going on in our project, don’t hesitate to be in touch! I’d be more than happy to share, what I consider, our success points, as well as things that have not gone according to plan A (or even B).

3 asiaa mietittäväksi ennen portfoliotyöskentelyn aloittamista

Mitä hyötyjä portfoliotyöskentelyllä on ja kuinka portfolion keräämistä voidaan edesauttaa koulutusohjelmissa? Kuinka portfoliotyöskentely kannattaa aloittaa ja kuinka koulutusohjelmat voivat siihen kannustaa? Mikäli koulutusohjelmassa herää kiinnostus portofliotyöskentelyä kohtaan, kannattaa aloittaa ainakin näillä kolmella kysymyksellä. 

 

Miksi ja kenelle? Portfolio ei ole itsetarkoitus vaan sen tulee aina vastata johonkin tavoitteeseen 

Portfolio taipuu moneen. Se voi toimia reflektioalustana, oman osaamisen sanoittajana sekä omien tavoitteiden selkeyttäjänä ja jaksamisen tukijana. Keskeistä on, että ennen portfoliotyön aloittamista selvitetään, mihin tavoitteisiin portfoliolla erityisesti pyritään vastaamaan. 

Ympäristömuutos ja Globaali Kestävyys (ECGS) koulutusohjelmassa lähtökohtana on ollut perusportfolion tekeminen. Perusportfolio toimii opiskelijan henkilökohtaisena työnäytteiden, reflektoivien tekstien ja ajatusten varastona. Tämänkaltainen oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen ovat myös Helsingin yliopiston urapalveluiden peruskenttää ja yliopiston urasuunnittelukurssien keskeinen sisältö on kytkeytynyt juuri itsetuntemukseen. Urasuunnittelun ns. kolmiomallissa itsetuntemus luo pohjan koko urasuunnittelulle ja opiskelijoiden kanssa voidaankin portfolion avulla käydä läpi itsetuntemuksen eri osa-alueita, jotka ovat: 

  1. osaaminen eli ne kysymykset, joihin omissa opinnoissa tarttunut tai jotka opintojen alkuvaiheessa kiinnostavat
  2. erilaiset taidot ja kompetenssit
  3. omaa työskentelyä ja urasuuntautumista ohjaavat tarpeet, toiveet ja motivaatio
  4. oma persoonallisuus ja siihen kytkeytyvät vahvuudet. 

Mikäli opiskelija itse haluaa, voi perusportfolioon kerrytettyä varantoa helposti työstää ja jatkojalostaa näyteportfolioksi, portfolioksi, jonka tarkoituksena on toimia näyteikkunana omaan osaamiseen. Kerättyjen näytteiden ja näytteiden pohjalta tehdyn reflektoinnin pohjalta on helpompi kertoa myös muille, mitä osaa ja haluaa. Itsetuntemuksen merkittävyyttä on korostanut myös kaksi viimeisintä uraseurantaa, joissa vastaajat ovat nostaneet merkittävimmäksi tekijäksi oman työllistyvyyden kannalta juuri kyvyn tunnistaa ja sanoittaa omaa osaamista. Näyteportfoliossa lukija on aina joku muu, oletettavasti usein työnantaja. 

Henkilökohtaisia portfolioita vertaisarvioimalla tai ryhmäportfoliota tekemällä portfolio-työskentelyä voidaan käyttää myös tapana tutustua toisiin opiskelijoihin. Ryhmäportfolioita opintojen alkutaipaleella työstettäessä ECGS-opiskelijat kysyvät paitsi itseltään, myös toisiltaan: kuka olet, mikä sinua inspiroi, minkälaiseksi asiantuntijaksi olet kasvamassa? Toisen tekemä portfolio on myös oiva peili kunkin omalle osaamiselle ja portfoliolle.

Miten ja mitä? Portfolion muoto määräytyy tavoitteen perusteella  

Portfolioita työstettäessä koulutusohjelmat ovat tehneet erilaisia valintoja liittyen portfolion muotoon; valitaanko yksi yhteinen alusta vai annetaanko opiskelijoiden toteuttaa portfolio itse hyväksi katsomallaan tekniikalla. Kummassakin toteutustavassa on omat hyötynsä ja haasteensa. 

ECGS-koulutusohjelmassa ollaan päädytty vapaaseen muotoon. Opiskelijoille tarjotaan esimerkkejä alustoista ja malleista, joilla portfoliota voi toteuttaa, mutta päätöksen toteutustavasta tekee opiskelija itse. Perusteena tälle on maisteriohjelman luonne; opiskelijoiden taustat vaihtelevat ja osalla aloittavista opiskelijoista on portfoliotaustaa jo esimerkiksi kandiopintojensa vuoksi. Maisteriohjelman rooli nähdään kimmokkeena ja apuna, jotta opiskelija voi jatkaa jo aiemmin työstämäänsä portfoliota tai ottaa ensiaskeleensa portfoliotyöskentelyssä.  

Keskeistä portfolion muotoa pohdittaessa on miettiä miten läheisesti portfolio kytkeytyy oppimispäiväkirjamaiseen työskentelyyn ja tehdäänkö portfoliota ennen kaikkea itselle omaa oppimista dokumentoiden ja perusportfoliota keräten vai onko se jo lähtökohtaisesti tehty julkiseksi tai ainakin puolijulkiseksi dokumentiksi. Valittuun muotoon ja alustaan kytkeytyy myös se, millaiseksi tekstin ja valittujen näytteiden tai visuaalisuden suhde muovautuu. Ensimmäiset havainnot portfoliotyöskentelyssä ovat, että yliopistokoulutus koulii erinomaisesti tekstin tuottamiseen. Sanotun kytkeminen näytteisiin ja näytteiden tulkinta osaamisnäkökulmasta ja laajentaminen yksittäisestä kokemuksesta laajemminkin vaikkapa omaksi keskeisiksi vahvuuksiksi vaatii jatkossa vielä enemmän tukea ja panostamista. Visuaalisuuden aste vaihtelee myös perus- ja näyteportfolion välillä – itselle tehtävän perusportfolion ei tarvitse olla yhtä hiottu kuin osaamista muille esittelevän näyteportfolion. 

Koulutusohjelman tehtävänä on siis pohtia, onko portfolion sisältö tiukasti palasteltu, ajoitettu ja ohjeistettu vai onko se hyvinkin vapaasti, omaa näkökulmaa mahdollistava tuotos. Edellä olevaan pohdintaan liittyy myös kysymys, miten portfoliotyöskentelyä ohjataan. Ja kuka työskentelyä ohjaa? Portfolioita lukevan henkilön työmäärä kasvaa helposti hyvinkin isoksi, joten sitä olisi hyvä jakaa useamman henkilön kesken kuten esimerkiksi kielten kandiohjelmassa on tehty. Myös vertaisarvioinnin hyödyntämistä kannattaa pohtia. Näin opiskelijat myös näkevät eri tapoja kertoa samantyyppisestä osaamisesta ja pääsevät kiinni siihen, mitä lukija portfoliota tutkiessaan pohtii ja mihin tämä mahdollisesti kiinnittää huomiota.  

Milloin? Sisällön keruu alkaa jo opintojen alussa 

HY:n urapalveluissa on pitkään ollut toive, että urasuunnittelu ei olisi vain seitsemän viikon interventio opinnoissa. Interventiomallissa haasteellista on se, että omaan tulevaisuuteen liittyvät kysymykset voivat juuri tuolloin olla vaimeampia tai kokonaan poissa. Interventiomallilla ei välttämättä myöskään pystytä tukemaan opintovalintojen ja –suuntautumisten kytkemistä omiin urasuunnitelmiin ja –toiveisiin. Opintoihin pitkittäin kytkeytyvä portfoliotyöskentely linkittyy tiiviisti siis myös tämäntyyppiseen urasuunnittelutematiikkaan.  Koko opintoaikaan linkittyvä oman osaamisen sanoittaminen ja oppisen, osaamisen, kehittymisen ja asiantuntijaksi kasvamisen reflektointi on portfolion perusjänne.  

Kuinka portfolio-työskentely sitten ajoitetaan yliopisto-opintojen eri vaiheisiin?  

ECGS-maisteriohjelmassa portfoliotyöskentely on linkitetty kaikille pakollisiin kursseihin sekä kursseihin, joiden yhteydessä portfoliotyöskentely on erityisen luontevaa (työharjoittelu, tapahtumajärjestäminen). Lisäksi koulutusohjelmalla on vapaasti käytettävät ECGS Portfolio Moodle-sivut, jotka sisältävät portfoliotyöskentelyn perusteet sekä linkkejä ja vinkkejä portfolion työstämiseen sekä oman osaamisen reflektointiin itsenäisesti. Kielten kandiohjelmassa taas portfolio on ikään kuin sateenvarjo, johon kytkeytyy 11 eri etappia, joihin lukeutuu HowULearnit, hopsit, urasuunnittelu ja oman osaamisen reflektointi.  

Koulutusohjelmien rakenne ja ominaispiirteet sekä opintojen vaihe luovatkin usein erilaisia tarpeita portfolio-työskentelylle. Hy:n Ohjaus keskiössä -tapahtumassa portfoliotyöskentelyä hahmoteltiin kandi-, maisteri- ja tohtoritutkinnon aikajanoille. Osallistujat nimesivät sekä teemoja, jotka vaikuttavat koko portfoliotyöskentelyyn että yksittäisiä sisältöön linkittyviä asioita. Yleisesti työpajassa nostettiin perusportfoliosisällöiksi harjoittelut, kansainvälisen vaihtokokemuksen reflektointi, opinnäytetyöt ja projektikurssit. 

Työpajassa työstetystä portfoliotyöskentelyn aikajanasta erottui lisäksi kaksi tutkinnon ajanjaksoa, jotka molemmat linkittyvät siirtymiin. Portfolioon linkitettiin paljon toimintaa heti ensimmäisessä periodissa ja osallistujat tähdensivät, että näytteiden kerääminen ja portfoliomainen ajattelu pitää saada liikkeelle jo ihan opintojen alussa. Tähän vaiheeseen liittyy myös oman ohjelman ja akateemisen yhteisön jäseneksi tuleminen. Yhteisöön kuuluminen ja asiantuntijaksi kasvaminen on pitkä prosessi, ja siksi siihen on varattava aikaa. Toinen merkittävä vaihe oli opintojen päättyessä, johon kirjattiin jonkinlainen tilinpäätös siitä, mitä opinnoissa on opittu ja mihin matka jatkuu. Tässä vaiheessa myös osa portfolioista muuttuu perusportfoliosta näyteportfolioksi tai työnhaun portfolioksi.   

Portfolio onkin ennen kaikkea elävä arkisto. Näin ollen myös edellä olevia kysymyksiä kannattaa kyssä tasaisin väliajoin, ei ainoastaan koulutusohjelmien vaan portfolion tekijän; Miksi teen, miten teen, milloin teen? Hyvin toteutettuna portfoliotyöskentely auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, joka vuorostaan edesauttaa oman osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä sekä aktiivista kehittämistä – niin opintojen aikana kuin myös työelämään siirryttäessä. Portfoliotyöskentelyssä oleellista ja hyödyllistä on oman toiminnan kehältä poistuminen ja oman toiminnan katsominen ulkoapäin. Laajempien tavoitteiden ja suunnan asettaminen voi auttaa myös itsesäätelyn kehittymisessä. “Minä asetan tavoitteet ja minä vastaan niiden saavuttamisesta.” Toisaalta oma jaksaminen voi parantua, mikäli tenttitulosten tai yksityiskohtaisen tiedon pänttäämisen sijaan opiskelija tekee itselleen selväksi, mitä keskeistä osaa ja ymmärtää – ja toisaalta, mitä keskeistä on vielä hahmottamatta. Ja mihin tämä kaikki mahdollisesti johtaa.  

Leena Itkonen, uraohjauksen asiantuntija

Riina Koivuranta, ECGS ROUTE-projektikoordinaattori

Opettaja, osallistu digitaalisen opetus- ja oppimisympäristön kehittämiseen!

Opetus- ja opiskelijapalvelut haluaa kehittää opettajien digitaalista ympäristöä entistäkin käyttäjälähtöisemmin. Kehittämisen tueksi kootaan opettajapaneeli, jonka jäseniksi etsitään nyt opettajia mahdollisimman kattavasti eri kampuksilta. Opettajapaneelin jäsenille voidaan lähettää sähköisiä kyselyjä sekä tiedustella kiinnostusta osallistua haastatteluihin tai työpajoihin. Ryhmän jäseniä voidaan kutsua osallistumaan opetuksen järjestelmien ja prosessien kehittämiseen.

Ilmoittaudu paneeliin täyttämällä e-lomake: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/90100/lomake.html

Paneelin jäsenyys ei velvoita mihinkään, mutta tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa opetukseen liittyvien prosessien ja digitaalisen ympäristön kehittämiseen. Panelistina pääset vaikuttamaan esimerkiksi seuraaviin sovelluksiin: Opetustyön ohjeet, Oodin korvaava uusi SIS-järjestelmä, Kurssisivut, opinnäytteiden arvioinnin ja arkistoinnin digitaalinen tuki, portfoliotoiminnallisuus, UniHow-palautejärjestelmä. Opiskelijoilla on ollut oma paneelinsa vuodesta 2015.

Polishing the PSP process in ECGS

In ECGS digiloikka, the ROUTE-project, our focus is on making clear paths.

Paths that enable our students enjoy their time in ECGS (Environmental Change and Global Sustainability Msc programme) and paths that form clear structures all the way from the very first days of orientation week, to planning and finalizing a Master’s Thesis in ECGS. All this is done with keeping in mind, and taking advantage of, current projects and developments of University of Helsinki. Using new platforms, or improved old-ones, is one of the things we are looking into, and things like SISU, Oodikone and ePortfolio are just some the Steering Groupe of ROUTE has become familiar with.

Despite looking into multiple platforms and finding bunch of cool stuff, everything we do in ROUTE goes Process, not Platform first: making the most of developments regarding digital platforms, but not letting them define us. Behind each potential platform there is a person in the need of doing something. Lue loppuun