Videoklippitehtävä onnistui yli odotusten: 301 opiskelijaa palautti työn

Pari viikkoa sitten elimme jännittäviä hetkiä: yli 70 ryhmän noin 300 opiskelijan tuli palauttaa ryhmän tekemä videoklippi Moodlen työpajaan, jossa he vertaisarvioivat toistensa videoita. Seurasimme viimeisten minuuttien palautuksia kuin urheilukilpailua. Saalis oli huikea: 288 opiskelijaa palautti työn ajallaan HNFB-111 Anatomian ja fysiologian perusteet -kurssilla.

Kun työpajatoiminto oli sulkeutunut, saimme välittömästi muutamia sähköposteja myöhästyneiltä tai niiltä, jotka olivat palauttaneet työn väärään paikkaan. Tälle porukalle teimme uuden työpajan. Lopulta 301 opiskelijaa sai videonsa palautettua ja vertaisarvioinnin tehtyä. Kaikki työn aloittaneet ryhmät pääsivät maaliin.

Ryhmätöiden arviointia Zoomissa
Olemme pitäneet tähän mennessä kaksi palauteluentokertaa, jossa olemme katsoneet ja arvioineet yhdessä opiskelijoiden kanssa videoita. Opiskelijat ovat käyttäneet arvioinneissa Zoomin annotate-toimintoa.

Opiskelijat ovat osallistuneet aktiivisesti palautekerroille. Jokainen ryhmä on kertonut suullisesti oman ryhmänsä työskentelystä ja arvioineet videonsa asiasisältöä. Tämä on elävöittänyt luentoja mukavasti, koska opiskelijat ovat pitäneet kamerat ja mikit päällä. Palautekerrat ovat mahdollistaneet myös kurssin asiasisällön opiskelua ja kertaamista sekä antaneet tilaa kysymyksille.

Yleistuntuma on ollut, että ryhmien etätyöskentely on sujunut hyvin. Videot ovat olleet huolella tehtyjä. Tämä on hienoa, koska valtaosa on ensimmäisen vuoden opiskelijoita eivätkä ryhmäläiset ole tunteneet toisiaan entuudestaan. Jokainen ryhmä saa olla ylpeä omasta tuotoksestaan!

HNFB:n oma suunnittelija aloitti digiloikassa

Olen Katja Hätönen ja aloitin Human Nutrition and Food Related Behavior (HNFB) -maisteriohjelman digiloikan projektisuunnittelijana elokuun alussa. Olen työskennellyt useamman vuoden ravitsemustieteen opettajana Avoimessa yliopistossa, jossa karttui kokemusta Moodlesta ja etäopetuksesta. Antoisana koen sen, että minulla on tuttuja kollegoja niin ravitsemustieteen osaston, Avoimen yliopiston kuin opetusteknologian puolella. Yhteistyössä on voimaa!

Suureellisesti liikkeelle: digiryhmätöitä massakurssilla
Tavoitteenamme on

  • osallistaa opiskelijoita digiaineistojen tuottamiseen ja vertaisarviointiin
  • yhteistyön tiivistäminen Avoimen yliopiston kanssa.

Tavoitteita lähdettiin heti edistämään HNFB-111 Anatomian ja fysiologian -perusteet kurssilla. Kurssille osallistuu noin 320 opiskelijaa, joista Avoimen opiskelijoita on 20. Opiskelijat tekevät ryhmässä videoklipin, joka vertaisarvioidaan Moodlen työpaja-aktiviteetilla. Lisäksi kehitetään itseopiskelutehtäviä ja verkkotenttiä.

Ryhmätyön suunnittelu yhteistyönä
Arvioimme, että ryhmiä tulisi muodostumaan yli 70. Oli selvää, että erilaista osaamista niin verkkopedagogiikassa kuin Moodlen salojen ymmärtämisessä tarvittaisiin. Lähdimme yliopisto-opettaja Eeva Voutilaisen (MMTDK ja Avoin yliopisto) kanssa ideoimaan ja kokeilemaan vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa videon tekoa verkkoympäristössä, arviointitapojen vaihtoehtoja sekä teknisiä mahdollisuuksia; arvokasta tukea ja innostusta saimme seuraavilta

  • asiantuntija Nina Dementjeff (Avoin yliopisto)
  • koordinaattori Margit Koivumaa (Yliopistopalvelut)
  • verkkopedagogiikan asiantuntijat Outi Valkama ja Kristian Lindqvist (Yliopistopalvelut).

Testialueet suunnittelun tukena
Ennen kurssin alkua Margit Koivumaa loi testialueen Moodleen ja Teamsiin, jossa kokeilimme käytössä olevia digityökaluja, esimerkiksi

  • Teamsillä ja Zoomilla teimme videoita, jotka latasimme Moodleen; keskustelualueelle on mahdollista lisätä video, jonka koko on korkeintaan 50 Mt
  • kokeilimme Moodlen arviointityökaluja.

Keskustelualueen arvioinnissa näkyviin jäi vain sen opiskelijan arviointi, joka oli tehty viimeisenä. Tavoitteena oli löytää menetelmä, joka laskisi keskiarvoja opiskelijoiden tekemistä arvioinneista. Tämän vuoksi päädyttiin työpaja-aktiviteettiin, jossa hyödynnettiin Avoimen yliopiston ravitsemustieteen kursseilla hyväksi havaittua arviointimatriisia.
Työpaja-aktiviteetti vaatii enemmän etukäteistyötä opettajalta kuin keskustelualueen hyödyntäminen arvioinneissa. Huolellisella valmistelulla työpaja-aktiviteetti on kätevä työkalu, joskin se soveltuu paremmin yksilö- kuin ryhmätyöskentelyyn. Siksi opiskelijat tekevät suunnitelmista poiketen itsenäisesti vertaisarvioinnin työpaja-aktiviteetilla.

Ryhmätyö käynnistynyt hyvin massakurssilla
Opiskelijat ovat aktiivisesti ryhmäytyneet ja tekevät tällä hetkellä käsikirjoituksiaan; osa ryhmistä valmistelee jo videoita; ensimmäiset ovat videonsa jo palauttaneet. Marraskuun alkupuolella näemme, miten vertaisarviointi onnistuu työpaja-aktiviteetilla näin suurella kurssilla.

Itseopiskelutehtävien lisääminen videoihin H5P-toiminnolla
Anatomian ja fysiologian perusteet -kurssille oli jo aiemmin kerätty opiskelun tueksi videoita YouTubesta. Näihin videoihin aloitin tekemään H5P-toiminnolla monivalintakysymyksiä, joiden avulla opiskelijat voivat testata oppimaansa. Tehtävät on määritelty niin, ettei videon katsomista pysty jatkamaan ennen kuin kaikkiin kysymyksiin on vastattu oikein.
Kurssilla kootaan palautetta tehtävistä. Onkin hienoa nähdä, mitä mieltä opiskelijat ovat interaktiivisista videoista ja mitä kehitysideoita saamme. Syksyn Pedaforumin (2020) esitysten perusteella vastaanotto opiskelijoiden keskuudessa on ollut myönteinen interaktiivisia videoita kohtaan ja niiden on koettu tukevan oppimista.

Säännölliset kokoukset ohjausryhmän kanssa
Digihankkeen käynnistimme elokuussa siirtolapuutarhamökillä ravitsemustieteen opettajien kanssa (Mikael Fogelholm, Maijaliisa Erkkola, Riitta Freese, Tiina Jääskeläinen, Liisa Korkalo, Anne-Maria Pajari ja Eeva Voutilainen). Toinen tapaaminen pidettiin lokakuun alussa Teamsissa; esittelin, miten digiloikka on käynnistynyt, vaihdettiin ajatuksia, jaettiin kokemuksia ja unelmoitiin tulevasta. Parhaat ideat syntyvät, kun niille annetaan tilaa ja aikaa! On hienoa nähdä ravitsemustieteen digiloikan etenevän suunnitellusti.

Digiloikka and the ‘new normal’

When I was hired as Digiloikka project manager for the USP Master’s Programme, I was expecting to pilot a remote course, taking digitalisation and pedagogy into account, and offer ‘a meaningful alternative’ to the physical classroom for our international students.

Meanwhile, the world changed and with it, university education around the world and at the University of Helsinki. What was a meaningful alternative to be piloted and slowly implemented became an urgent need to be accomplished as efficiently as possible, under the threat of a pandemic. The international intake in Master’s Programmes also had a significant impact on the way to plan our courses: some students might not be allowed into Finland, due to temporary restrictions, or have decided themselves to postpone moving here. How to teach to a multidisciplinary and multi-sited group of international students?

Moreover, an urban studies and planning course requires going out, exploring, observing and analysing the urban as it unfolds itself in streets, construction sites, housing estates, and public and commercial spaces. How to do that remotely? What if a student feels suddenly unsafe or is unable to go out, because in a quarantine?

Discussing with the Master’s programme director and with its lecturers and students in a series of Digiloikka coffee breaks I organized in the spring, we decided to focus our digital skills onto the USP-301 Introduction to Urban Studies and Planning; in our plan, we had envisioned the possibility to work on an existing course.

USP-301 is the first course that our students take. It is a 10 ECTS intro course, which consists of twelve long meetings (9:00 – 16:00), each organised by a different lecturer of the Master. In its physical envisioning, the course had a lot of classroom work in groups in the fantastic Urbarium facility on the ground floor of Porthania and excursions around the metropolitan area. My main preoccupation has been how to translate all that into the remote environment.

I worked with the various lecturers involved in the course, first collectively, then individually, to help them frame their day according to some basic ideas. Through a previous survey, I knew that among them, I would have had experts in digital learning next to true beginners and my main challenge has been how to ‘talk’ to all of them. It doesn’t come as a surprise that we are using Zoom for lecturing and some of the group activities. It is definitely the best instrument to work in a synchronic way, that is, live, with the students present on the other side of the screen. Moreover, Zoom allows recording the sessions that can be later shared with students who were not present.

When designing course assignments, I advised the lecturers to keep in mind that the students don’t know each other and different scenarios are possible, including the one where they never meet face to face, for the whole duration of the course. Therefore I developed assignments, which they can all perceive as adequate and make them feel at ease, despite the exceptional situation. I divided possible assignments into three categories:

  • Individual assignments such as readings, writing a short essay, going out and taking pictures, which are always useful learning moments
  • Interactive assignments such as online discussions in Moodle forum, individual activity peer-reviews, blog posts, video or audio replies (new Moodle feature!) are all asynchronous activities, which might help them develop trust and get a sense of the classroom
  • Group assignments such as posters, presentations, problem-solving activities, which are a great way to work together towards common goals

Important is of course to offer students a platform for this. Moodle itself has plenty of embedded assignment/activities, moreover, we have been experimenting with Thinglink and Flinga with very positive results.

Combining live and asynchronous activities in the course has been a must, so that students that are not in Finland or/and are sick can rely on the lectures, without having to be present. Starting and closing the day a live interaction is a good idea, for instance introducing the day in the beginning and making a ‘wrap up’ and get feedback in the end. In the first lecture, we also had the chance to work with a video-lecture recorded for us by Meg Holden, Director and Professor of the Urban Studies Program at Simon Fraser University. This shows that remote learning and digitalisation has also had a positive impact on international collaboration and on implementing guest lecturing.

The course has just started, I will write a post about this in a few weeks, once it has finished and I collected some feedback from the students.

Materiaalien tuottamista ja Innoopeli-palkinto

Farmasian digiloikka on edennyt taas huimaa vauhtia ja digiloikkaprojektin loppu lähestyy (pelottavan) nopeaa. Olemme tehneet paljon opetusvideoita, joiden kuvaaminen ja editoiminen ovat olleet aikaa vievää. Lisäksi olemme suunnitelleet vielä viimeisiä sisältöjä, varsinkin lääkevalmistuksen moduuliin. Vaikka olemme saaneet paljon aikaan, tulee kevät olemaan myös työntäyteinen, jotta saamme kaiken suunnitellun toteutettua.

 

Moduuleihin 1 ja 2 tulevia interaktiivisia asiantuntijaluentoja sekä potilastapauksia on kuvattu sekä HUS Apteekilla että eri osastoilla sairaalassa. Olemme päässeet tekemään yhteistyötä monien asiantuntevien farmasistien kanssa mm. syöpäosastolla, teho-osastolla sekä neurologian osastolla. Saamamme apu on ollut tärkeää, emmekä olisi pystyneet toteuttamaan sisältöjä läheskään näin hyvin ilman HUS Apteekin asiantuntijoita. Kiitos heille!

 

Moduuli 3 tiimoilta pääsimme tutustumaan ja kuvaamaan Jorvin sairaalan uusiin lääkevalmistustiloihin ennen niiden käyttöönottoa. Oli hienoa päästä näkemään, millaiset uudet lääkevalmistustilat ovat ja saimme kuvata paljon hyödyllistä opetussisältöä kurssiamme varten. Tämän lisäksi moduuli 3:en on suunniteltu eri lääkemuotoihin keskittyviä lääkevalmistusvideoita, joiden kuvaaminen on tarkoitusaloittaa pikimmiten.

Digiloikkaajia tutustumassa Jorvin sairaalan uusiin lääkevalmistustiloihin.

 

Nyt myös VR-pelin ensimmäinen vaihe on valmis ja siitä tuli erittäin hieno! Alkuperäiset suunnitelmamme muuttuivat hieman ja kolme tietojenkäsittelytieteen opiskelijoista jatkoivat tammikuun aikana tämän VR-pelin ensimmäisen vaiheen viimeistelyä, että kaikki viimeisetkin bugit saatiin korjattua. Pelin toinen vaihe tullaan näillä näkymin toteuttamaan toukokuussa alkavalla OHTU-kurssilla uusien opiskelijoiden kanssa.

 

Esittelimme aikaansaannoksiamme ja koko digiloikkaprojektia 6.3. järjestetyssä Farmasian tiedekunnan opetuksen kehittämispäivässä ja esitystä ennen meillä olikin edessä yllätys. Koko digiloikkatiimimme palkittiin vuoden 2019 Farmasian tiedekunnan Innoopeli-palkinnolla! Tuntuu mahtavalta saada tunnustusta tekemästämme työstä.

Osa digiloikkatiimistä vastaanottamassa Innoopeli-palkintoa.

Innoopeli-palkinnon diplomi

 

Edessä on vielä loppurutistus kuluvan kevään aikana ennen digiloikkaprojektin päättymistä. Tehtävää on vieä paljon, mutta meillä on niin osaava ja innokas tiimi, että saamme varmasti kaiken tehtyä!

Än, yy, tee… Digipedagogiikka nyt!

Kasvatustieteellisen tiedekunnan Digipedagogiikka nyt! -hanke potkaistiin käyntiin kick-off -tilaisuudessa Minervatorilla 30.1. Tilaisuus toi yhteen hankeryhmän asiantuntijat ensimmäistä kertaa. Tapaamisen alussa pysähdyimme digitalisaation perimmäisten kysymysten ja vaikutusten äärelle. Pohdimme digitalisaation näyttäytymistä omassa elämässämme ja arjessamme sekä sen mukanaan tuomia muutoksia. Muutosta tarkastelimme muun muassa muistelemalla aiemmin käyttämiämme teknologisia sovelluksia ja niihin liittyviä käyttökokemuksiamme. Muistatko sinä mitä teknologiaa käytit aamulla ensimmäiseksi kymmenen vuotta sitten?

Toimintaperiaatteena yhteiskehittäminen
Hankeryhmän opettajat ja opiskelijat valittiin mukaan avoimen haun kautta. Haun yhteydessä kysyttiin muun muassa hakijoiden tarpeita, toiveita ja osaamista digipedagogiseen kehittämiseen liittyen. Näitä tietoja hyödynnettiin myös Kick off-tapaamisessa. Yhteiskehittäminen käynnistettiin tutustumalla toisten ajatuksiin kehittämisen kohteista, toiveista ja tarpeista sekä jo olemassa olevasta osaamisesta. Esiin nostettiin muun muassa digitaalisten välineiden käytön lisääminen osana opiskelijoiden opintopolkua, tiedonalan ja monitieteisyyden luonteen mukaisen teknologian käyttö sekä digitaalisuuden huomioiva työajansuunnittelun kehittäminen.

Odotukset opetuksen digitalisoitumisesta ovat korkeat tai ainakin toiveet sen suhteen, sillä erilaisia toiveita tuli esille runsaasti. Keskusteluissa nousivat esille esimerkiksi pelillistäminen, sulautuva opetus (blended learning), VR:n (virtual reality) ja AR:n (augmented reality) käyttö, tekoälyn mahdollisuudet oppimispolkujen yksilöllistämisessä, fyysisten opetustilojen- ja ympäristöjen kehittäminen digipedagogiikan näkökulmasta remontin yhteydessä, tuen saaminen omaan kehitystyöhön sekä toiveet pedagogisen osaamisen kehittämiselle yhteistyössä muiden kanssa.

Digipedagogiikalla koetaan myös olevan potentiaalia ratkaista erilaisia tarpeita, kuten vahvistaa opiskelijoiden digitaalisia valmiuksia opetusharjoittelua ja työelämää varten sekä tuoda joustavuutta fyysisen läsnäolon vaatimuksiin. Aikataulullisten haasteiden ratkaisemisen lisäksi ymmärrystä oppimisen paikallisuudesta haastettiin voisiko yliopistossa oppiminen tapahtua myös muualla kuin yliopiston tiloissa? Myös digitalisaation mahdollisuuksien tutkiminen ja uusien käyttäjärajapintojen löytäminen tuotiin keskusteluissa vahvasti esille. Nykyinen osaaminen koettiin hyvin vaihtelevaksi ja eritasoiseksi.

Seuraa Digipedagogiikka nyt!-hanketta #digipedanyt
Digipedagogiikka nyt! -hankkeen taustalla oleva visio, yhteiskehittämisen merkityksellisyydestä kasvatustieteellisen tiedekunnan digiloikan edistämisessä, varmasti konkretisoitui kaikille tilaisuuteen osallistuneille. Digipedagogisia opetuskokeiluja ja kehitystyötä voi seurata täältä blogista ja keskusteluun voi osallistua tägäämällä (merkkaamalla sosiaalisessa mediassa hashtagin) #digipedanyt.

Hanketerveisin,
Milla Häkkinen ja Tiina Korhonen

Digital Intercultural Encounters (DICE) project launch

DICE 2

Chinese lunar New Year in Helsinki 2020 c) Tiina Airaksinen

On January 24th  Helsinki hosted a celebration for the Chinese lunar New Year. The year 2020 is the year of the rat. The celebration included everything from festive food, to plays and dancing dragons and lions.

The Chinese New Year also market the launch of the Digital Intercultural Encounters, or DICE for short. DICe is a Digital leap project 2020-2021. We represent the Master’s program in Intercultural Encounters and our project provides digital teaching for the students of the master’s program.

Kansalaostpri filled with lights c) Tiina Airaksinen

We decided to launch our project during the lunar New Year, because it coincides with a part of our project. Our project will produce an interactive educational game, which has the player delve into two Asian annual festivals. Professor Xenia Zeiler is the creative head of this part of our project. One of these festivals happens to be the Chinese lunar New Year. We decided to take advantage of the festivities in Helsinki and collect photographic material that can be used in the game.

The idea is that the student can move around in the game and interact with different parts of their surroundings. These interactions will give the student information on the festival itself, as well as the wider cultural aspects and traditions that are associated with the festival.

DICE 3

The Year of the rat c) Tiina Airaksinen

The second part of our project focusses on a MOOC course for the students of the Intercultural Encounters (ICE) Master’s Program. The theme of the course is Migration. Our aim is to design a course that has a practical work life focus and allows the students to apply the theoretical knowledge ad expertise that they learn during their studies into practice. The MOOC course is planned for the academic year 2021.

INTRODUCING THE URBAN STUDIES AND PLANNING (USP) DIGILOIKKA PROJECT

The international Master’s Programme in Urban Studies and Planning is a joint programme of the University of Helsinki and the Aalto University aiming at solving complex urban challenges. It offers several degree options to apply for, which in the University of Helsinki include MA (Faculty of Arts), MSc (Faculty of Biological and Environmental Sciences), MSc (Faculty of Science) and M.Soc.Sc (Faculty of Social Sciences).

The Programme relies on a multidisciplinary team of professors and lecturers, with various pedagogical approaches and levels of expertise. The USP digiloikka project will enhance the development of digital solutions in teaching and at the same time will build upon international cooperation. In practice, our project is aiming at the co-creation of a pilot 5-10 ECTS course in urban studies, to be possibly implemented through the collaboration with one to three other international universities. It is of uttermost importance for us to increase the Master’s Programme visibility and international appeal. We have several possibilities on offer about how to implement the course, ranging from working on an already existing one and transferring it onto the web to creating a new one altogether, on the basis of what is missing from our multidisciplinary curriculum.

We were deeply impressed by the Digiloikka kick-off meeting for the 2020 projects, which took place on January 31. There we could see presentations from last year’s round of applications and this provided plenty of food-for-thought. Moreover, it revealed how individual disciplines understand and use digitalization in very different ways. Our project will be inspired by all these possible applications, in the context of a multidisciplinary Master’s Programme.

We are eager to work on the creation of a digital platform, to test the chances of learning about urbanization in an online environment, and to turn this into a pedagogically sound instrument to fuel non-digital and multi-sited learning activities.

We are relying on one hand on the expertise of our teaching community, which spans several disciplines across two leading universities and on the collaboration of students. Nevertheless, to accomplish the project, we also need to even out the digital expertise of lecturers via dedicated training and workshops. A key collaboration in this will be with the University of Helsinki Centre for University Teaching and Learning.

Giacomo Bottà, USP digiloikka project manager

giacomo.botta@helsinki.fi

 

Data Analysis with Python – Autumn 2019 final report

The course was organized as planned first time in period IV of Spring 2019 and second time as non-scheduled self-study version in Summer/Autumn 2019. Progress of the course has been reported in my previous blog until last Autumn. This blog will give the final results after the completion of the non-scheduled version in December.

By the time of writing the previous blog, only 18 students had graduated from the course, but there were many heading for the December project deadline. Another update is that we added a new project option on fossil data analysis to complement the previous ones on biological sequence analysis and medical regression analysis.

In the end, 75 students completed this self-study version, receiving 5 ECTS mark from the Open University. The final statistics of the course assignments are as follows: 781 students finished at least one assignment in the TMC system, 421 proceeded to part 2, 303 to part 3, 239 to part 4, 207 to part 5, and 164 to part 6. 138 students passed all parts of the TMC assignments (at least 80% done on each part) and received a certificate of having conducted the 4 ECTS massive open online part of the course. That is, nearly half of those who passed the TMC assignments also conducted the project and exam to receive the official study credits.

Feedback was gathered through the Open University questionnaire (see summary statistics in the course page / feedback section). There were plenty of constructive comments pointing places for improvement and quite a few students reported that they were very satisfied with the course content, mentioning they learned a lot.

We are having a scheduled version of the course again in Period IV, 2020. After this the plan is to have the course offered only as a non-scheduled self-study version. Hopefully, we find new resources (especially a committed teacher) to update and maintain the course material.

 

 

Opetusvideoita ja virtuaalitodellisuutta

Digiloikkaprojektimme on edennyt taas huimasti ja nyt olisi vuosikatsauksen aika. Varsinkin opetusvideoiden suunnittelu ja käsikirjoitus on edennyt paljon jokaisen moduulin osalta. Ensimmäiseen moduuliin olemme suunnitelleet lyhyitä asiantuntijaluentoja sairaala-apteekin tehtävistä ja tietoiskuja sairaalassa toteutettavien lääkehoitojen erityispiirteistä. Olemme olleet jo yhteydessä osaan asiantuntijoista ja videoiden kuvaaminen olisi tarkoitus aloittaa vuoden alusta. Toiseen moduuliin olemme käsikirjoittaneet videoitavia potilastapauksia yleisimmistä kliinisen farmasian palveluista. Käytimme niiden pohjana osastofarmaseuttien antamia tyypillisimpiä potilastapausesimerkkejä. Kolmanteen moduuliin on myös käsikirjoitettu erilaisia videoita eri lääkemuotojen valmistusprosesseista. 

 

Tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden projektityönä tekemä VR-alue on edistynyt hyvin, ja siitä on saatu aikaan interaktiivinen peli, jossa opiskelijan laboratoriotyöskentelytaitoja mitataan. Olemme päässeet itsekin testaamaan peliä, ja yllätyimme, miten todentuntuinen ympäristö on, ja miten virtuaalitodellisuuteen uppoutuu. Projekti on nyt loppusuoralla, ja se valmistuu ensi viikolla. Projektin aikana saatiin valmiiksi pelin ensimmäinen vaihe, ja kevätlukukauden aikana kaksi tietojenkäsittelytieteen opiskelijaa jatkavat pelin toisen vaiheen tekemistä. 

VR-pelin testausta Kumpulassa.

Tässä tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden projektin puolivälissä tekemä esittelyvideo  

Uusia digitaalisia opetusmenetelmiä on testattu syyslukukauden aikana perusopetuksen opintojaksoilla. Opiskelijat ovat päässeet testaamaan esimerkiksi Thinglinkillä tehtyä virtuaaliapteekkia sekä Keelen yliopiston virtuaalipotilasta. Tällä hetkellä aseptiikan labratyökurssilla on testissä Sciarin AR-lasit, joiden kautta opiskelija näkee työohjeet. Tarkoituksena on tutkia, estävätkö AR-lasit opiskelijoiden tekemiä virheitä labratyöskentelyn aikana ja tukevatko ne oppimista. 

Vuodenvaihteessa tapahtuu myös henkilöstömuutoksia Ilonan loikatessa muihin tehtäviin ja Vilman loikatessa Ilonan paikalle. Kiitos Ilonalle kuluneesta kaudesta ja tervetuloa mukaan Vilma!  

Hyvää joulun odotusta kaikille!

Kemian kandiohjelman digiloikka: vuosi kääntyy loppua kohti

Kemian kandiohjelman digiloikassa viimeiset viikot ovat olleet hiljaisia. Saimme kesällä ensimmäisen satsin opetusvideoita valmiiksi ja nämä on jo otettu opetuskäyttöön kandivaiheen labraopetuksessa. Kvalitatiivisen analyysin ja reaktio-opin työohjeen muokkaaminen hypertekstiresurssiksi on myös saatu valmiiksi. Kjell Knapas ja Jukka Puumi esittelevät hypertekstiresurssin opiskelijoille ja opettajille seminaarissa 27.11. klo 14-16 (Chemicum A129).

Lukiolaisille suunnatun MOOC-kurssin suhteen olemme kokeneet hieman takapakkia. Henkilö, joka kurssia kehitti, ei ehtinyt enää panostamaan työhön opiskelukiireiden takia ja joudumme etsimään korvaajan hänen tilalleen. Kurssissa on vielä tehtävää ja aiomme esim. kuvata opetusvideoita havainnollistamaan kemiassa tärkeiden mittausmenetelmien käyttöä (mm. NMR ja IR) tutkimuksessa. Saamme toivottavasti uuden henkilön rekrytoitua pian ja työt pääsevät jatkumaan!

Vuoden vaihteen jälkeen aiomme myös jatkaa opetusvideoiden kuvaamista kandivaiheen labratyökursseja varten. Nyt aiomme tuottaa videoita fysikaalisen kemian laboratoriokurssille. Aiemmat opetusvideomme ovat keskittyneet lähinnä työtapojen ja mittauslaitteiden esittelyyn. Fysikaalisen kemian töiden tapauksessa ideana on sekä esitellä mittausmenetelmiä, että havainnollistaa töiden taustalla olevaa teoriaa. Aiemmat videomme ovat olleet laboratoriossa ”näyteltyjä”, mutta fysikaalisen kemian videoihin aiomme lisätä runsaasti animaatioita, joilla työssä tapahtuvat ilmiöt (esim. spektroskooppiset siirtymät) saadaan havainnollistettua.