Kuulumisia Logopotin alkumetreiltä

Helsingin yliopiston digiloikkahankkeen rahoittama logopedian maisteriohjelman Logopotti on saatu hyvään vauhtiin. Vallitseva tilanne on kiihdyttänyt digiloikkaa monin kerroin, kun kaikki opetus on kertahypyllä muutettu etäopetukseksi. Samalla se on vienyt Logopotin uusien ratkaisujen löytöretkelle, sillä kaikkea ei poikkeustilan myötä ole ollut mahdollista toteuttaa, kuten alun perin oli suunniteltu. Palataan kuitenkin vielä hetkeksi projektin alkumetreille.

Logopotin työryhmä etäpalaverissa 31.3.2020. Ylhäällä vasemmalta Seija ja Satu, alhaalla vasemmalta Tanja ja Katariina.

Kokonaistavoitteenamme Logopotissa on luoda logopedian opetuksen käyttöön digitaalisia ratkaisuja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla vastaisivat opiskelijoiden tarpeisiin ja tukisivat heidän oppimistaan ja ammatillista kehittymistään. Samalla tavoitteena on kehittää opettajien digipedagogista osaamista. Suunnitelmissa on luoda digitaalinen videoaineistopankki, kehittää tekoälyyn perustuva pedagoginen assistentti sekä luoda digitaalinen kurssialusta, joka mahdollistaa opintojakson toteuttamisen yhteistyössä yhdysvaltalaisen yliopiston, Molloy Collegen kanssa.

Liikkeelle Logopotissa lähdettiin koko kehittämistyön ytimestä – opiskelijoiden tarpeista. Kyselyjen avulla kartoitimme opiskelijoiden tarpeita digitaalisuutta hyödyntävästä opetuksesta. Kysyimme opiskelijoilta muun muassa sitä, millaiset digitaaliset oppimateriaalit ja tehtävät tukisivat parhaiten heidän oppimistaan ja millaisissa teemoissa opetusvideoista koettaisiin olevan eniten hyötyä omalle ammatilliselle kehittymiselle. Käynnistimme myös opiskelijajäsenen haun hankkeen ohjausryhmään ja otimme opiskelijoita mukaan ensimmäisten opetusvideoiden tuottamiseen.

Pitkin matkaa olemme selvittäneet tietoturva- ja tekijänoikeusasioita. Olemme tehneet digiloikan sopimuspohjia hyödyntäen ja lakimiestä Pirjo Kontkasta konsultoiden tekijänoikeuksia koskevat käyttöoikeussopimukset logopedian käyttöön. Yhteistyössä tietoturva-asiantuntijoiden kanssa olemme selvitelleet opetusvideoiden tietoturvallista käyttöä verkko-opetuksessa, mitä jatketaan edelleen erityisesti sensitiivisten aineistojen osalta. Tietoturvaan ja muihin teknisiin ratkaisuihin olemme saaneet tukea Petteri Hemmilältä.

Videoaineistopankin ensimmäiseksi kolmeksi videoksi suunnittelimme ultraäänitutoriaalit puheen tuottamisen kuvantamisesta. Videoiden suunnitteluun saimme tukea Esko Kuittiselta ja digipedagogista tukea Saara Repolta. Ehdimme tehdä käsikirjoitukset valmiiksi ja sopia videokuvaukset järjestelyineen, kunnes poikkeustilan myötä ne siirtyivät tulevaisuuteen. Nyt selvityksen alla on, olisiko yhteistyötahoilla jo olemassa olevaa videoaineistoa, jota saisimme hyödyntää opetuksessa. Lisäksi omista olemassa olevista videoaineistoista olemme editoineet opetuskäyttöön soveltuvia videoita ja suunnitelleet niille tehtäväkokonaisuuden Moodleen.

Suunnitteluvierailu New Yorkiin siirtyi myös tältä keväältä syksyyn. Sillä välin yhteyttä Molloy Collegen kollegoihin pidetään etäyhteyksin. Samoin kuin meillä, Molloy Collegessakin siirretään parhaillaan kaikki opetus verkkoon. Ensi vuoden toukokuun lopussa pidettävän, maisteriopintoihin kuuluvan monikielisyys- ja monikulttuurisuuskurssin suunnittelu aloitetaan jo tämän kevään aikana. Tavoitteena on toteuttaa monin tavoin interaktiivinen kurssi, jossa suomalaiset ja amerikkalaiset opiskelijat kommunikoivat keskenään ja työstävät pienryhmissä erilaisia teemoja, kuten erilaisiin kulttuureihin liittyviä kysymyksiä, kulttuurisensitiivisyyttä sekä monikielisen asiakkaan ja hänen kulttuuritaustansa kohtaamista. Yhteistyökumppanina Molloy Collegessa on apulaisprofessori Hia Datta.

Tekoälyyn perustuvan pedagogisen chatbot-assistentin luominen on edellyttänyt paljon teknistä selvitystyötä yhdessä tietotekniikka-asiantuntijoiden, kuten tietotekniikkakeskuksen Petteri Hemmilän ja Tommi Ekholmin sekä IBM:n sovellusarkkitehti Sara Elo Deanin kanssa. Digipedagogista tukea olemme puolestaan saaneet Kielikeskuksen pedagogiselta asiantuntijalta Janne Niinivaaralta. Selvityksen pohjalta valitsimme chatbotin alustaksi IBM:n Watson assistentin, jonka integroimme Word Perfect -alustalle. Chatbotin dialogin rakentamista varten olemme tehneet sekä tiedonhakua että keränneet opiskelijoilta aineistoa ja kysymyksiä, joihin chatbotin tulisi osata vastata. Seuraavaksi alkaakin chatbotin dialogin suunnitteleminen ja käsikirjoitus sekä chatbotin ympäristönä toimivan verkkokurssin luominen.

Opetusvideoita: suunnittelusta pikaiseen toteutukseen

Digiloikkamme alkutapaamisessa kävi ilmi, että kaipaamme eniten tietoa ja osaamista siitä, miten tehdä opetusvideoita. Vaikka osa meistä jo onkin aika taitavia videoiden tekijöitä, kaikki eivät ole tehneet opetusvideoita lainkaan. Sovimmekin, että aloitamme konkreettisen maisteriohjelmamme digiloikan kahdella opetusvideoiden koulutuksella. Ensimmäinen koski opetusvideoiden suunnittelua ja käsikirjoitusta, ja se toteutui juuri ennen kevään 2020 poikkeustilan alkua, 11.3. Kouluttajina olivat Esko Kuittinen ja Kristian Lindqvist.

Koulutuksessa pohdimme pääosin esimerkkien kautta sitä, minkälainen opetusvideon pitäisi olla ja kuinka tarkasti sitä pitäisi suunnitella. Aloitimme hands on -työna oman opetusvideon suunnittelun ja käsikirjoituksen. Erittäin hyödyllisenä pidettiin opetusvideoiden käyttämistä flipped classroom –opetuksessa sekä etäopetuksessa, josta on nyt tullut meille kaikille arkea. Vähän puhuttiin myös teknisistä välineistä, jolla videoita voi tehdä. (Unitube ei ole ainoa mahdollisuus!)

Nämä koulutuksessa esiin nousseet vinkit jäävät meille käyttöön:

  • Opetusvideo ei saa olla liian pitkä. Usein muistutetaan, että jo 6 minuuttia on maksimiaika, jonka jaksaa katsoa yhtäjaksoisesti. Tee pikemmin muutama lyhyt video kuin yksi pitkä. Videoon ei ole tarkoitus laittaa kaikkea maailman tietoa, vaan ainoastaan perusasiat. Yksityiskohtaisempaa tietoa ja sovellusmahdollisuuksia voi antaa lisäluettavan muodossa tai käsitellä niitä luennolla.
  • Ajattele, kenelle video on ja mitä varten.
  • Keksi videon alkuun jokin kiinnostava kysymys, joka houkuttelee katsomaan videon loppuun asti.
  • Jos haluat käyttää videossa kaavioita, lisää tietoa osittain selityksen yhteydessä, äläkä esitä koko monimutkaista kaaviota kerralla. Kaavion voi piirtää videon aikana. (Silloin on kuulemma paras, jos näkyy piirrettävä kaavio ja piirtäjän käsi).
  • Olisi hyvä, jos videon alussa ja lopussa näkyy myös itse puhuja.
  • Suuri osa ihmisistä tuntee olonsa kummalliseksi kameralle puhuessaan. Kuvittele, että puhut yhdelle ihmiselle, ja voi vaikka ottaa kaveri mukaan studiolle.
  • Erittäin hyödyllistä on, jos videoon liittyy tehtäviä (joko videoon upotettuna tai videon katsomisen jälkeen).

Ja pääasia – jos olet tehnyt videon huolellisesti, sitä voi käyttää pitkään!

Tehkäämme nyt etäopetuksen aikana opetusvideoita ja hyödyttäkäämme niitä myös etäopetuksen jälkeen!

 

Helen Plado

DigiREES in the times of exceptional circumstances

Due to the outbreak of coronavirus, the University of Helsinki has announced exceptional measures to curb the spread of the virus. The staff members are encouraged to telecommute and all of the teaching is done online. Our DigiREES project is no exception and the project’s training sessions have now completely moved online.

When we started the project, we planned that most of our training sessions will be done during the spring semester, with video training – how to use Screencast-O-Matic for recording and editing, and also possible Unitube studio use sessions – scheduled for March. Video training seemed useful and exciting back in December-January when we were planning the programme, but the importance and relevance of it grew tremendously with the deployment of exceptional measures last weeks.

Initially, the video training was meant to be organised offline, on-premises, and we are very glad that our instructors Esko Kuittinen and Mikael Kivelä from the video team were so flexible and could organise both sessions via Zoom at short notice. At the first session on the 16th of March, they taught us how to use Screencast-O-Matic and make scripted videos. Screencast-O-Matic proved to be a useful tool for recording lectures for online teaching, which many teachers found themselves in need of doing these days. During the session 2, we learned how to edit videos and upload them at Unitube. The second training revealed, that editing is not that complicated, and with a few tweaks the quality of the video can improve significantly.

DigiREES as a part of Digiloikka project was aimed at providing the teachers with the skills allowing to use digitalisation meaningfully in teaching and learning. The current situation with the coronavirus outbreak dictates this digital leap to happen faster than expected. But with the support that the Digiloiika team and the University community in general provides, the leap does not have to be cumbersome. In the post below you can read the services and measures for digital teaching that the University offers. We also encourage our DigiREES participants to continue with the tailored training we organise and contact us if you want more sessions to be offered.

How to migrate your course to digital 1.0

Hello
this is a short text I wrote and sent to the teachers of the USP Master’s Programme and I felt it might help some other colleagues at the university, so I decided to turn it into a post for this blog.
The digital ‘leap’ has happened overnight in all higher education in the US, Ireland and in less coordinated ways in Italy, some interesting reflections about it can be found here.
 
If you are already trained and have experience in digital teaching, you don’t really need to read further, if the case is not so (33.3 % of my teaching survey responded that they don’t have any experience in that) please bear with me for a quick introduction.
First of all, I hope that all of you set up a Moodle for your course.
I normally organize my moodle into blocks such as introduction to the course, schedule, slides, readings, assignments, some others organise them temporally, according to the lecture dates.
In a course I started teaching yesterday, I already set up various assignments to be done within Moodle forums.
Forums are a simple function of Moodle students can upload assignments such as texts, pictures, videos or sounds and then interact by commenting on one another. You can also tutor this activity remotely, by commenting yourself on the entries.
Very important is to provide clear simple instructions and reasonable deadlines for performing the tasks.
If you are interested in working with videos and or streaming here you can find a full list of alternatives.
The best in a state of emergency is Zoom:
(If you have a laptop of the University, Zoom is pre-installed, otherwise, you should download it, although it also works as browser-based)
Zoom also gives you the chance to record your lecture (for future uses for instance) on your computer or on the cloud.
Please remember that following a full lecture (90 minutes) in front of a computer can be very boring and that pauses or moments of interaction (someone suggested telling all students to stand up and do some exercises after 30 minutes) are very important.
The Guardian published an interesting article about backgrounds and dressing etiquette when streaming from home.
Maybe it is wise developing the lecture with individual learning (having a look at the slides beforehand / reading an article) followed by the teacher streaming presentation or video (lasting no more than 30 minutes).
if you want to work with recorded videos, you could simply record with your telephone and a selfie-stick or with your computer and upload the videos on Moodle.
The university has professional dedicated studios and software for that as well, the UniTube that you can book and find here.
It takes time and experience to get to build an online course and bringing a live / in-person course online is even more difficult, but I hope that some of these instruments will help you.
There are of course plenty of other activities that can be performed through these instruments and with others, these are some of the basic ones. If you need tutoring, please refer to the Hy helpdesk and the university has just set up a page with some developing info.

Materiaalien tuottamista ja Innoopeli-palkinto

Farmasian digiloikka on edennyt taas huimaa vauhtia ja digiloikkaprojektin loppu lähestyy (pelottavan) nopeaa. Olemme tehneet paljon opetusvideoita, joiden kuvaaminen ja editoiminen ovat olleet aikaa vievää. Lisäksi olemme suunnitelleet vielä viimeisiä sisältöjä, varsinkin lääkevalmistuksen moduuliin. Vaikka olemme saaneet paljon aikaan, tulee kevät olemaan myös työntäyteinen, jotta saamme kaiken suunnitellun toteutettua.

 

Moduuleihin 1 ja 2 tulevia interaktiivisia asiantuntijaluentoja sekä potilastapauksia on kuvattu sekä HUS Apteekilla että eri osastoilla sairaalassa. Olemme päässeet tekemään yhteistyötä monien asiantuntevien farmasistien kanssa mm. syöpäosastolla, teho-osastolla sekä neurologian osastolla. Saamamme apu on ollut tärkeää, emmekä olisi pystyneet toteuttamaan sisältöjä läheskään näin hyvin ilman HUS Apteekin asiantuntijoita. Kiitos heille!

 

Moduuli 3 tiimoilta pääsimme tutustumaan ja kuvaamaan Jorvin sairaalan uusiin lääkevalmistustiloihin ennen niiden käyttöönottoa. Oli hienoa päästä näkemään, millaiset uudet lääkevalmistustilat ovat ja saimme kuvata paljon hyödyllistä opetussisältöä kurssiamme varten. Tämän lisäksi moduuli 3:en on suunniteltu eri lääkemuotoihin keskittyviä lääkevalmistusvideoita, joiden kuvaaminen on tarkoitusaloittaa pikimmiten.

Digiloikkaajia tutustumassa Jorvin sairaalan uusiin lääkevalmistustiloihin.

 

Nyt myös VR-pelin ensimmäinen vaihe on valmis ja siitä tuli erittäin hieno! Alkuperäiset suunnitelmamme muuttuivat hieman ja kolme tietojenkäsittelytieteen opiskelijoista jatkoivat tammikuun aikana tämän VR-pelin ensimmäisen vaiheen viimeistelyä, että kaikki viimeisetkin bugit saatiin korjattua. Pelin toinen vaihe tullaan näillä näkymin toteuttamaan toukokuussa alkavalla OHTU-kurssilla uusien opiskelijoiden kanssa.

 

Esittelimme aikaansaannoksiamme ja koko digiloikkaprojektia 6.3. järjestetyssä Farmasian tiedekunnan opetuksen kehittämispäivässä ja esitystä ennen meillä olikin edessä yllätys. Koko digiloikkatiimimme palkittiin vuoden 2019 Farmasian tiedekunnan Innoopeli-palkinnolla! Tuntuu mahtavalta saada tunnustusta tekemästämme työstä.

Osa digiloikkatiimistä vastaanottamassa Innoopeli-palkintoa.

Innoopeli-palkinnon diplomi

 

Edessä on vielä loppurutistus kuluvan kevään aikana ennen digiloikkaprojektin päättymistä. Tehtävää on vieä paljon, mutta meillä on niin osaava ja innokas tiimi, että saamme varmasti kaiken tehtyä!

Tuu viestintään! -kampanja

Teksti: Outi Ihanainen-Rokio

Toteutimme viestinnän tieteenalalla työelämäprojektin, jossa opiskelijaryhmä ideoi ja toteutti digitaalisen Tuu viestintään! -kampanjan. Tavoitteena oli saada viestinnän opintotarjontaan aito digitaalisen viestinnän toteutuscase. Halusimme toteuttaa digitaalisia alumnivideoita ja vaikuttaa niiden kautta viestinnän tieteenalan opintoihin hakeutumiseen.

Tässä työelämäprojektissa emme simuloineet työelämää vaan oikeastaan teimme sitä. Projektiryhmä koottiin kandivaiheen opiskelijoista ja opetusformaattina toimi Työelämäopinnot -opintojakso. Aidon kampanjaryhmän tavoin opiskelijat kantoivat vastuun suunnittelusta, sosiaalisen median sisältöjen toteutuksesta sekä projektin organisoinnista ja johtamisesta. Itse toimin oppimisen ohjaajana sekä tarvittaessa asiantuntijana kanavien suhteen.

Opiskelijoiden tehtävinä olivat mm. videoiden ideointi, kuvausjärjestelyt, yhteydenpito haastateltaviin sekä videoiden editointisuunnitelmat. Videoiden kuvaamisen toteutti Drama Moving Pictures Helsinki Oy. Ammattilaiset hoitivat kuvaukset sekä jakoivat omaa asiantuntijuuttaan aktiivisesti osana projektin tekemistä, esimerkiksi kertomalla mitä leikkaussuunnittelun tavoitteena on ja miten ammattilaiset toteuttavat videohaastattelut. Opiskelijat saivat autenttisen osallistumisen kokemuksen siitä, miten videosisältö syntyy suunnitelmasta jakeluun asti.

Opiskelijat hahmottelivat kampanjan kohdeyleisöä tavoittavat ydinviestit, toteuttivat ne Instagramiin (joka oli kampanjan pääalusta) ja Facebookiin. Videoiden sijaintipaikaksi valittiin jatkojakelun helppouden vuoksi Youtube. Koko kampanjan tukialustaksi sekä raportointialustaksi valittiin WordPress. Nämä kaupalliset alustat valittiin ennen kaikkea niiden yleisyyden ja helpon saatavuuden vuoksi. Aikataulumme toteutukselle oli tiukka, sillä kampanjan ajoitus tähtäsi yhteishaun alkuun. Globaalien alustojen käyttäminen on viestintäammattilaisille arkipäivää – projektissa opiskelijat oppivat, mitä tarkoittaa näiden alustojen käyttö vaikuttamistyössä ja miten tällainen kampanja kootaan.

Orgaanisen sisällön lisäksi opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat maksetun näkyvyyden suunnittelun ja sisällön. Käytännössä tämä tarkoitti mainontaa pääosin Instagramissa ja hiukan Facebookissa. Tässäkin tavoitteena oli ammatillisen osaamisen karttuminen digitaalisen mainonnan kokeilulla. Mahdollisuutemme tavoittaa kohdeyleisö täysin uudella some-tilillä ja olemattomalla aiemmalla näkyvyydellä oli minimaalinen, ellemme olisi panostaneet maksettuun näkyvyyteen.

Kampanjan perusnäkyvyys on nyt toteutettu, samoin maksettu näkyvyys. Käyttäjätili @tuuviestintaan löytyy Instagramista ja Facebookista ja blogisivusto (https://tuuviestintaan.wordpress.com/blog-feed/) kerää yhteen kampanjan videosisällön sekä toteuttajien kokemukset. Orgaanisia postauksia tullaan tekemään vielä 1.4. saakka.

Nyt 12.3. mennessä @tuuviestintaan -tili on saanut 95 Instagram-seuraajaa, ja meillä on ollut vajaa 400 kävijää WordPress-sivustolla. Nämä luvut kuulostavat pieneltä, mutta kun katsomme mitä alle 200 € budjetilla toteutetulla maksetulla näkyvyydellä saatiin Instagramissa aikaan

  • Tavoitetut henkilöt eri mainoksilla yhteensä: 52999
  • Näyttökerrat eri mainoksilla yhteensä: 94496

Voidaan todeta, että näkyvyyttä kohderyhmässä on saatu.

Mitä tämä hanke opetti digitaalisesta viestinnästä? Opiskelijat kokivat, että he ovat saaneet aidon työelämäkokemuksen digitaalisen kampanjan kokonaistoteutuksesta. Opittiin, miten monipuolista osaamista viestinnän toteuttaminen digitaalisessa ympäristössä vaatii ja kuinka paljon tarvitaan erilaisten välineiden hallintaa ja ymmärrystä niistä. Viestintäala on todella kytkeytynyt teknologian kehitykseen ja tarvitsemme tämän kaltaisia oppimismahdollisuuksia, jotka avaavat opiskelijoille viestinnän ammattialan käytäntöjä.

Opiskelijat olivat ryhmänä ihailtavan itseohjautuvia: organisoivat ja tekivät ahkerasti jakamansa työt. Tekemistä oli paljon, ja suuri osa siitä oli tavalla tai toisella uutta kaikille. Ennakkoluulottomasti ryhmä otti eri välineitä haltuun ja kaikkiin teknologisiin haasteisiin löydettiin yhdessä ratkaisu. Ammatillista oppia opiskelijoille tuli ennen kaikkea digitaalisen vaikuttavuuden rakentamisesta tilanteessa, jossa oikeastaan mitään ei ole etukäteen olemassa. Opettamisen näkökulmasta voisin summata, että meillä on nyt paremmat valmiudet ja kokemusta toteuttaa työelämälähtöisiä viestinnän projekteja digitaaliseen ympäristöön.

 

 

Än, yy, tee… Digipedagogiikka nyt!

Kasvatustieteellisen tiedekunnan Digipedagogiikka nyt! -hanke potkaistiin käyntiin kick-off -tilaisuudessa Minervatorilla 30.1. Tilaisuus toi yhteen hankeryhmän asiantuntijat ensimmäistä kertaa. Tapaamisen alussa pysähdyimme digitalisaation perimmäisten kysymysten ja vaikutusten äärelle. Pohdimme digitalisaation näyttäytymistä omassa elämässämme ja arjessamme sekä sen mukanaan tuomia muutoksia. Muutosta tarkastelimme muun muassa muistelemalla aiemmin käyttämiämme teknologisia sovelluksia ja niihin liittyviä käyttökokemuksiamme. Muistatko sinä mitä teknologiaa käytit aamulla ensimmäiseksi kymmenen vuotta sitten?

Toimintaperiaatteena yhteiskehittäminen
Hankeryhmän opettajat ja opiskelijat valittiin mukaan avoimen haun kautta. Haun yhteydessä kysyttiin muun muassa hakijoiden tarpeita, toiveita ja osaamista digipedagogiseen kehittämiseen liittyen. Näitä tietoja hyödynnettiin myös Kick off-tapaamisessa. Yhteiskehittäminen käynnistettiin tutustumalla toisten ajatuksiin kehittämisen kohteista, toiveista ja tarpeista sekä jo olemassa olevasta osaamisesta. Esiin nostettiin muun muassa digitaalisten välineiden käytön lisääminen osana opiskelijoiden opintopolkua, tiedonalan ja monitieteisyyden luonteen mukaisen teknologian käyttö sekä digitaalisuuden huomioiva työajansuunnittelun kehittäminen.

Odotukset opetuksen digitalisoitumisesta ovat korkeat tai ainakin toiveet sen suhteen, sillä erilaisia toiveita tuli esille runsaasti. Keskusteluissa nousivat esille esimerkiksi pelillistäminen, sulautuva opetus (blended learning), VR:n (virtual reality) ja AR:n (augmented reality) käyttö, tekoälyn mahdollisuudet oppimispolkujen yksilöllistämisessä, fyysisten opetustilojen- ja ympäristöjen kehittäminen digipedagogiikan näkökulmasta remontin yhteydessä, tuen saaminen omaan kehitystyöhön sekä toiveet pedagogisen osaamisen kehittämiselle yhteistyössä muiden kanssa.

Digipedagogiikalla koetaan myös olevan potentiaalia ratkaista erilaisia tarpeita, kuten vahvistaa opiskelijoiden digitaalisia valmiuksia opetusharjoittelua ja työelämää varten sekä tuoda joustavuutta fyysisen läsnäolon vaatimuksiin. Aikataulullisten haasteiden ratkaisemisen lisäksi ymmärrystä oppimisen paikallisuudesta haastettiin voisiko yliopistossa oppiminen tapahtua myös muualla kuin yliopiston tiloissa? Myös digitalisaation mahdollisuuksien tutkiminen ja uusien käyttäjärajapintojen löytäminen tuotiin keskusteluissa vahvasti esille. Nykyinen osaaminen koettiin hyvin vaihtelevaksi ja eritasoiseksi.

Seuraa Digipedagogiikka nyt!-hanketta #digipedanyt
Digipedagogiikka nyt! -hankkeen taustalla oleva visio, yhteiskehittämisen merkityksellisyydestä kasvatustieteellisen tiedekunnan digiloikan edistämisessä, varmasti konkretisoitui kaikille tilaisuuteen osallistuneille. Digipedagogisia opetuskokeiluja ja kehitystyötä voi seurata täältä blogista ja keskusteluun voi osallistua tägäämällä (merkkaamalla sosiaalisessa mediassa hashtagin) #digipedanyt.

Hanketerveisin,
Milla Häkkinen ja Tiina Korhonen

Digital Intercultural Encounters (DICE) project launch

DICE 2

Chinese lunar New Year in Helsinki 2020 c) Tiina Airaksinen

On January 24th  Helsinki hosted a celebration for the Chinese lunar New Year. The year 2020 is the year of the rat. The celebration included everything from festive food, to plays and dancing dragons and lions.

The Chinese New Year also market the launch of the Digital Intercultural Encounters, or DICE for short. DICe is a Digital leap project 2020-2021. We represent the Master’s program in Intercultural Encounters and our project provides digital teaching for the students of the master’s program.

Kansalaostpri filled with lights c) Tiina Airaksinen

We decided to launch our project during the lunar New Year, because it coincides with a part of our project. Our project will produce an interactive educational game, which has the player delve into two Asian annual festivals. Professor Xenia Zeiler is the creative head of this part of our project. One of these festivals happens to be the Chinese lunar New Year. We decided to take advantage of the festivities in Helsinki and collect photographic material that can be used in the game.

The idea is that the student can move around in the game and interact with different parts of their surroundings. These interactions will give the student information on the festival itself, as well as the wider cultural aspects and traditions that are associated with the festival.

DICE 3

The Year of the rat c) Tiina Airaksinen

The second part of our project focusses on a MOOC course for the students of the Intercultural Encounters (ICE) Master’s Program. The theme of the course is Migration. Our aim is to design a course that has a practical work life focus and allows the students to apply the theoretical knowledge ad expertise that they learn during their studies into practice. The MOOC course is planned for the academic year 2021.

Digiloikkaajien rekrytointia ja MOOC-kurssin suunnittelua 

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelman digiloikkaprojekti etenee! Olemme juuri rekrytoineet molempiin osahankkeisiimme korkeakouluharjoittelijat: tervetuloa suunnittelemaan verkkokurssia Sointu Järvinen ja kokoamaan kielenhuollon verkkotentin kysymyspankkia Sonja Vasile! Harjoittelijat aloittavat hommat kevään ja kesän aikana.  

Tsekkasimme myös tieteellisen kirjoittamisen HUM-TIKI-verkkokurssin opetusteknologiakeskuksen ABC-pajassa. Kurssi on pedagogisesta näkökulmasta hyvällä mallilla, ja seuraavana haasteena onkin kurssin tekninen toteuttaminen MOOC-alustalle. 

Digin ääreltä, 

Johanna Komppa ja Anne Mäntynen