Harvinaisten kielten opettaminen on yksi keskeisiä aihepiirejä Digiluokassa, ja siksi tutkimus- ja kehittämishankkeessamme kieltenopettajien työn tukeminen on meille Helsingin yliopiston tutkijoille yksi tärkeä tehtävä.

Tähän verkostoitumisesta on apua: Helsingin yliopiston Väiski-hankkeessa (https://blogs.helsinki.fi/vaiski-projekti/) kehitetään fonetiikkaan perustuvaa ääntämisen opetusta, uusia opetusmenetelmiä sekä täydennyskoulutusta kielten opettajille. Kun löimme kaksi kärpästä yhteen: Väiski-hankkeen ja Opettajana virtuaaliluokassa, syntyi kiva virtuaalinen työpaja Digiluokassa opettavien kieltenopettajien kanssa.

Väiski-hankkeen Päivi Virkkusen opastamana mietimme, millaista tukea opiskelijoille voisi tarjota ääntämisen opiskeluun. Päivi Virkkusella oli vakuuttavaa tietoa siitä, miten opiskelijoiden vieraan kielen ääntäminen paranee, kun sitä tuetaan foneettisella tiedolla. Oppikirjoissa fonetiikkaa ei juuri tuoda esille eikä lukion opetussunnitelmassakaan sitä enää juuri mainita, sillä oletetaan, että opiskelijoilla on osaamista jo aiemmilta vuosilta.

Työpajassa oltiin yhtä mieltä siitä, että foneettista tukea pitäisi kuitenkin antaa myös lukiolaisille. Varsinkin aloittavien kielten opetuksessa ääntämisen tietoisuudesta on paljon apua, ja pienet, säännöllisesti toistuvat foneettiset tietoiskut olisivat hyödyllisiä myös opettajien näkökulmasta.

Työpajan ideoista on tarkoitus kehittää opettajille ja opiskelijoille tukimateriaalia, joka on tietysti kaikkien opettajien ja opiskelijoiden saatavilla – se kun varmasti sopii myös ”tavallisen” lukion luokkahuoneopetukseen. Yksi yhteinen ajatus syntyi materiaalista: ääntämisen opiskelun pitää olla hauskaa ja leikillistä, niin että opiskelijat uskaltavat ja jaksavat harjoitella ääntämistä, vaikka se aluksi tuntuisikin vaikealta!