European Schoolnetin vieraana Brysselissä

Paljon on ehtinyt tapahtua sitten alkutunnelmieni opettajana Digiluokassa. Tuntuu siltä, että
Digiluokka on vienyt minua kohti useita eri haasteita ja onnistuneita kokemuksia,
viimeisimpänä SPW29- seminaari Brysselin Future Learning Labissa.
Me 30 Europeana DSI-4- projektin voittajaa pääsimme tutustumaan tulevaisuuden
luokkatilaan, jossa oli oma nurkkauksensa interaktiiviseen toimintaan, esittämiseen,
tutkimiseen, luomiseen, jakamiseen ja kehittämiseen. Workshopin tarkoituksena oli kehittää
Europeana-sivustoa ( https://teachwitheuropeana.eun.org/ ) , johon jokainen osallistuva
opettaja oli tehnyt vähintään yhden tuntisuunnitelman ja testannut toisen tuntisuunnitelmaa.
Meillä Suomessa tuntisuunnitelman teko minuutin tarkkuudella muistutti auskultointivuosista,
mutta muuten pedagogisesti ihan perustyöltä, joten tuotimme luontevasti useampiakin
suunnitelmia.

Minun Digiluokan suunnitelmani pelillisestä tunnista RAB38-kurssille herätti kiinnostusta
Brysselissä. Niinpä ohjaajani Niina Väntänen Kallion lukiosta tuli tekemään kurkistusvideota
Digiluokasta minun pitäessäni tämän kurssin oppituntia. Video tulee jakoon syksyllä
eurooppalaisille kollegoille. Vielä ei Euroopan tasolla olla valmiita näin suureen digiloikkaan
eli opettamiseen kasvokkain virtuaaliluokassa, koska vielä painiskellaan ihan perusasioiden
kanssa, kuten mikä on opettajan ja opiskelijan rooli, mitä digiteknologiaa käytetään (jos
ylipäätänsä on nettiyhteyksiä ja koneita), jne. Europeanan tuntisuunnitelmissa pääpaino
näytti olevan historiassa ja taiteessa, ilmiöpohjaisessa opetuksessa tieteen alalla (STEM =
science+technology+engineering+mathematics), robotiikassa sekä virtuaalitodellisuudessa.
Tarkkaan listattiin käytössä olleet 2000- luvun digitaidot, käytetyt nettimateriaalit, kuten
Europeana-materiaali, sekä tekijänoikeudet. Moni opettaja oli osallistunut Europeanan omiin
MOOCeihin, joissa oli rohkaistu käyttämään sivustoa opetuksessa ja vakuuttamaan omia
rehtoreita sivuston käyttökelpoisuudesta.

Minun tuntisuunnitelmani liittyivät puhtaasti ranskan ja englannin kielen oppimiseen, mutta
niissä oli lisävivahteena eurooppalainen kulttuuriperintö. Koska meillä Suomessa saamme
vapaammin toteuttaa opetussuunnitelmaa ja rehtorimme ja johtajamme luottavat meihin, oli
minun helppo keksiä luovia tapoja hyödyntää Europeanaa opetuksessa. Brysselissä sain
monesti selittää, miksi suomalainen koulusysteemi on toimiva, ja siksi sain myös kollegoilta
pyyntöjä tulla job shadowing Suomeen. Verkostoituminen oli ehdottomasti workshopin
parasta antia. Ehkäpä ensi lukuvuonna job shadowing -kollegani tulee tutustumaan myös
Digiluokan oppituntiin?

Sari Hopeakoski,
Helsingin medialukion ranskan ja englannin lehtori
TutorHousen Digiluokan ranskan opettaja