Missä ja milloin COVID-19 mullisti liikkumisen? Analyysiä anonymisoidusta ja aggregoidusta mobiiliverkkodatasta

Olle Järv, Elias Willberg, Tuomas, Väisänen, Tuuli Toivonen

Koronavirus mullisti elämämme maaliskuussa 2020. Vapaa liikkuminen loppui ja ihmiset linnoittautuivat koteihinsa mahdollisuuksien mukaan. Torstaina 12.3. hallitus antoi ensimmäiset konkreettiset suositukset liikkumiseen liittyen: etätöitä suositaan ja isot tapahtumat perutaan. Jo seuraavan viikon alussa julistettiin poikkeustila, jonka turvin suljettiin koulut, kirjastot, museot ja vierailut vanhainkoteihin keskeytettiin. Matkailu kehotettiin rajaamaan minimiin yleisesti ja rajantarkistukset otettiin käyttöön kaikilla Suomen rajoilla, myös Ruotsin suuntaan. Tämä rajoitti myös monien työmatkoja Tornionjokilaaksossa ja Ahvenanmaalla.  Pohjoisen hohtavat hanget houkuttelivat vielä väkeä, joten hiihtokeskusten sulkemisesta pikavauhdilla ilmoitettiin 22.3. Merkittävimpänä toimena vapaan liikkumisen Suomessa nähtiin Uudenmaan maakunnan rajan sulkeminen. Tieto sulusta annettiin maaliskuun viimeisellä viikolla ja varsinainen sulku astui voimaan keskiyöllä 28.3. Mitä liikkumiselle oikeastaan tapahtui näiden viikkojen aikana? Jäivätkö suomalaiset kotiin ja missä niin tapahtui ja koska?

Digital Geography Lab tutkimusryhmämme sai käyttöönsä matkapuhelinoperaattori Telian anonymisoitua ja yleistettyä mobiiliverkkodataan perustuvaa kuntatasoista tilastotietoa helmi-maaliskuulta 2020. Data on poiminta Telian Crowd Insights datapalvelusta, ja se kuvaa väkijoukkojen oleskelua tietyssä kunnassa aina yhden päivän aikana vähintään 20 minuuttia kerrallaan. Alla näet joitakin nostoja vertailuistamme eri alueiden ja ajanjaksojen välillä. Vertailuajankohtana käytämme helmikuun ensimmäistä viikkoa, jolloin korona oli vasta kaukomaiden uutinen eivätkä koulujen lomat vielä vaikuttaneet ihmisten liikkumiseen.

Ensimmäiset tuloksemme osoittavat, että

• Kuntien välinen liikkuminen romahti Suomessa maaliskuussa. Ihmiset pysyivät pääosin kotikunnissaan. Suurin muutos tapahtuu jo maaliskuun puolivälissä hallituksen kehotettua välttämään liikkumista. Kansallisella tasolla Uudenmaan sulku aiheuttaa enää pienen laskun liikkumisessa.
• Väkimäärä kunnissa putosi erityisesti kaupungeissa. Pienten mökkikuntien väkimäärissä nähtiin puolestaan suuria hyppäyksiä.
• Rajuin väkiluvun suhteellinen väheneminen oli kuitenkin Ahvenanmaan kunnissa rajavalvonnan käynnistyttyä Ruotsin suuntaan ja ohikulkevan laivaliikenteen pysähdyttyä.
• Lapin kunnat keräsivät väkeä hiihtokeskuksiin tasaisesti helmikuun hiihtolomaviikkojen aikana. Välillä väkimäärä hyvinkin tuplaantui helmikuun ensimmäisestä viikosta. Romahdus keskusten sulkeuduttua 23.3. oli nopea.

Ihmiset kunnoittavat suositusta – Liikkuminen vähenee merkittävästi

Kuva 1. Kuntien välinen liikkuminen notkahtaa reilusti maaliskuun puolivälissä. Käyttämämme lähtöaineisto kertoo kunnan alueella oleskelevien ihmisten määrän. Tavallisena aikana sama ihminen saattaa oleskella päivän aikana usean kunnan alueella. Hallituksen suosituksen vaikutus näkyy selvästi aineistossamme: maaliskuun puolivälissä kunnanraan ylittäminen harvinaistuu. Suurin muutos käynnistyy heti ensimmäisten suositusten jälkeen. Siihen verrattuna lainsäädännöllisillä sulkutoimilla on paljon vähemmän vaikutusta kuntien rajat ylittävään liikkumiseen.

Kuva 2. Animaatio näyttää kunnissa aikaa viettävän väestön muutokset maaliskuussa. Vertailukohtana on helmikuun ensimmäinen viikko (1.2 – 7.2.). (Jos video ei näy, katso animaatio täällä: https://bit.ly/2YGCMoO)

Etätyöt ja harrastusten loppuminen näkyy pääkaupunkiseudun kunnissa muuta maata voimakkaammin

Kuva 3. Kuntien välinen liikkuminen putoaa pääkaupunkiseudulla paljon muuta maata voimakkaammin. Talvilomaviikoilla helmikuussa nähdään tavallista vaihtelua: monet suuntaavat lomille ja pääkaupunkiseudun väkimäärä putoaa noin 10 %. Hallituksen ensimmäisten suositusten jälkeen alkaa korona-alamäki. Uudenmaan rajan sulkeminen ei enää suuremmin muuta tilannetta pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen).

Porukka matkaa Lappiin – ja äkkiä pois

Kuva 4. Talvilomakaudella (15.2 – 8.3.) ihmisten määrä Lapin hiihtokunnissa (Inari, Kittilä, Kolari, Kuusamo, Muonio, Pelkosenniemi) kasvaa huimasti helmikuun alkuun verrattuna. Arkipäivien väestönlisäys on lähellä 40 %. Lauantain vaihtopäivänä väkimäärä melkein tuplaantuu. Hallituksen ohjeistus liikkumisen rajoittamisesta ei juuri vaikuta Lappiin, vaan lomailijat suuntaavat edelleen pohjoiseen. Nopea pudotus seuraa Lapissa vasta 22.3. kun hiihtokeskukset julistetaan suljettaviksi jo heti 23.3. Maaliskuun viimeiseen sunnuntaihin mennessä lapin kuntien väkimäärä on painunut reilusti helmikuun alun lukemista.

Kuva 5. Väkimäärä kunnissa poikkeustilan alkaessa (18.3.) ja hiihtokeskusten sulkeutumisen tienoilla (22.3.). Isot kaupungit alkavat hiljentyä heti poikkeustilan myötä. Pohjoisen hiihtokeskuskunnissa muutos on hitaampi.

Muutosten viikko maaliskuussa – kuka voittaa ja kuka häviää? 

Kuva 6. Maaliskuun viimeinen viikko tuo melkoisia muutoksia kunnissa vierailevien ihmisten määrään. Lapin hiihtokeskusten sulkeminen ja Uudenmaan rajan sulku näkyvät kuntien väkimäärissä. Yksi suuren muutoksen alueista on Ahvenanmaa, jonka kunnissa oleilevasta väestä putoaa pois 25-35 % normaaliin verrattuna. Muutosta selittää kuitenkin Ahvenanmaan ohikulkevan laivaliikenteen pysähtyminen. Muuten pienten mökkikuntien tilanne on toinen: Kehotuksista huolimatta mökkikuntien väkimäärä kasvaa. Esimerkiksi Kustavissa on väkeä 70-80% enemmän kuin vertailuviikolla. Samaa trendiä näkyy muissakin mökkikunnissa: Puumalassa, Sysmässä, Lunhangalla, Kuhmoisissa ja Taivassalossa.

Kuva 7. Suomen 30 suurimmassa kunnassa väkimäärä on selvästi normaalia alhaisempi maaliskuun viimeisellä viikolla. Liikkumisrajoitukset pitävät ihmiset kotona ja se näkyy työpaikkakunnissa aikaa viettävien ihmisten vähenemisenä. Erityisen selvä tilanne on Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Oulu poikkeaa muista, mutta sen alue on niin laaja, ettei päivittäisten työmatkaajien puuttuminen muuta kuntatasoista tilastoa.

Kuva 8. Uudenmaan sulku voimassa. Väestön jakautuminen on aika samanlainen kuin jo viikkoa aiemmin: isoissa kaupungeissa väkeä on normaalia vähemmän, mökkikunnissa normaaliviikkoa enemmän.  Suurimmat muutokset tapahtuivat jo ennen sulkua.

 

Pysy kuulolla! Seuraavaksi keskitymme liikkumisvirtoihin Suomessa!