Category: Aiheeton

• Galleria
• Kuva 1.
• Kuva 2.
• Kuva 3.
• Kuva 4.
• Kuva 5.
• Kuva 6.
• Kuva 7.
• Kuva 8.
• Kuva 9.
• Kuva 10.
• Kuva 11.
• Kuva 12.
• Kuva 13.
• Kuva 14.
• Kuva 15.
• Kuva 16.
• Kuva 17.
• Kuva 18.
• Kuva 19.
• Kuva 20.
• Kuva 21.
• Kuva 22.
• Kuva 23.
• Kuva 24.
• Kuva 25.
• Kuva 26.
• Kuva 27.
• Kuva 28.
• Kuva 29.
• Kuva 30.
• Kuva 31.
• Kuva 32.
• Kuva 33.
• Kuva 34.
• Kuva 35.
• Kuva 37.
• Kuva 39.
• Kuva 40.
• Kuva 41.
• Kuva 42.
• Kuva 43.
• Kuva 44.
• Kuva 45.
• Kuva 46.
• Kuva 47.
• Kuva 48.
• Kuva 49.
• Kuva 50.
• Kuva 51.
• Kuva 52.
• Kuva 53.
• Kuva 54.
• Kuva 55.
• Kuva 56.
• Kuva 57.
• Kuva 58.
• Kuva 59.
• Kuva 60.
• Kuva 61.
• Kuva 62.
• Kuva 63.
• Kuva 64.
• Kuva 65.
• Kuva 66.
• Kuva 67.
• Kuva 68.
• Kuva 69.
• Kuva 70.
• Kuva 71.
• Kuva 72.
• Kuva 73.
• Kuva 74.
• Kuva 75.
• Kuva 76.
• Kuva 77.
• Kuva 78.
• Kuva 79.
• Kuva 80.
• Kuva 81.
• Kuva 82.
• Kuva 83.
• Kuva 84.

4.3.2006: åbo Nationin Homocowboy-bileet

28.1.2006: Hallituksenvaihtoilta

7.9.2005: Dilemman fuksiaiset2005

13.10.2006: C.S.Peirce-ottelu

16.5.2007: Laitoskahvit Suomenlinnassa

Filosofi kan karaktäriseras som en ren uppövning av förnuftet. Filosofin undersöker världen be-greppsligt. Därmed är filosofi en vetenskap om allting men ändÅ ingenting. Med andra ord är utöv-ningen av filosofi gränslöst. SÅ länge som det filosofiska tankesättet behÅller sin fruktbarhet i en viss frÅga sÅ kan man i princip tillämpa det pÅ vilken frÅga som helst.

Till filosofins natur hör ifrÅgasättandet av alltings grunder. Oftast gÅr det sÅ att man besvarar frÅgorna med till frÅgor. Enligt Aristoteles grundar sig filosofin pÅ ett förundrande över världen. Det kan hända att förundrande bara ökar när man utövar filosofi. Och andra sidan kan det gÅ som för den unge Wittgenstein: man löser filosofins problem. Det enda som är säkert att man inte har nÅtt nÅgon enighet om filosofiska frÅgor under dess mÅngtusenÅriga historia. Det här betyder inte att filosofin inte skulle utvecklas. Alla

Filosofiaa voi luonnehtia älyn harjoitukseksi puhtaimmillaan. Filosofia tutkii maailmaa käsitteellisesti. Näin ollen filosofia on tiedettä toisaalta kaikesta mutta toisaalta ei mistään. Toisin sanoen filosofian harrastuksella ei ole rajoja. Niin kauan kuin filosofinen ajattelutapa säilyttää hedelmällisyytensä tietyn kysymyksen tarkastelussa, sitä voi soveltaa periaatteessa mihin vaan.

Filosofialle on luonteenomaista kysyä asioiden perusteita. Yleensä käy niin että kysymyksiin kyetään vastaamaan vain toisilla kysymyksillä. Aristoteleen mukaan filosofia lähtee liikkeelle ihmetyksestä maailman edessä. Voi olla, että ihmetys vain lisääntyy filosofian harrastuksen myötä. Toisaalta voi käydä niin kuin nuorelle Wittgensteinille: filosofian ongelmat tulevat ratkais-tuksi. Varmaa on ainoastaan se, että filosofisista kysymyksistä ei ole saavutettu yksimielisyyttä sen monituhatvuotisen historian aikana. Tämä ei tarkoita sitä, ettei filosofia kehittyisi. Kaikkia filosofi-an “suuria kysymyksiä” ei muotoiltu antiikissa. Filosofia etenee yhdessä inhimillisen elämän kanssa. Sen ajankohtaisuus ei katoa koskaan.

Miksi opiskella filosofiaa?

Filosofiaa on luonnehdittu kaikkien tieteiden äidiksi: suurin osa tieteistä on ollut joskus osa filosofiaa. Tänä päivänä filosofia on vain yksi tieteenala muiden joukossa. Vai onko? Filosofia on kieltämättä yksi tieteenala muiden joukossa: se noudattaa yleisiä tieteenharjoituksen periaatteita. Samalla se on kuitenkin jotain enemmän. Voi perustellusti väittää, että filosofia pohtii kysymyksiä, joita muut tieteenalat pelkäävät tai ainakin vieroksuvat. Toisaalta filosofia on tieteiden äiti sitä kautta, että se tutkii muiden tieteiden menetelmiä. Filosofian opiskelu kannattaa sen takia, että filosofia opettaa ymmärtämään tiedettä kokonaisuutena.

Filosofia opiskelu kannattaa myös siksi, että filosofia opettaa ajattelua. Filosofian kautta oppii näkemään ilmiöiden taakse ja kyseenalaistamaan niitä. Filosofian kautta oppii puolustamaan omia mielipiteitään kestävällä tavalla. Toisaalta filosofian harrastus opettaa nöyryyttä: Sokratesta pidettiin Kreikan viisaimpana miehenä, koska hän myönsi tietämättömyytensä.

Filosofia Helsingin yliopistossa

Filosofiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa sekä valtiotieteellisessä että humanistisessa tiedekunnassa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa voi valita pääaineekseen käytännöllisen filosofian ja humanistisessa tiedekunnassa teoreettisen filosofian. Näiden lisäksi humanistisessa tiedekunnassa opetetaan filosofiaa ruotsiksi. Pääaineen nimi on filosofi eikä siinä tehdä eroa teoreettisen ja käytännöllisen filosofian välillä.

Parhaiten tietoa eri filosofia-aineista Helsingin yliopistossa saat filosofian laitosten yhteisiltä kotisivuilta. Yleisemmällä tasolla yliopistomaailmaan voit tutustua esimerkiksi humanistisen tai valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilla.

Tervetuloa filosofian pariin,

Lauri Kallio
Dilemman (entinen) puheenjohtaja

Yökausia jatkuneen koodamisen jälkeen Dilemman tietoteknisten sovellutusten erityisasiantuntijat ovat vihdoin saaneet Dilemman uudet internet-sivut valmiiksi. Uudet sivut ovat blogi-muotoiset päivittämisen ja sisällön lisäämisen helppouden vuoksi. Tässä blogissa kerrotaan mm. Dilemman järjestämistä tapahtumista ja julkaistaan Dilemman hallituksen kokouspöytäkirjat.

Riemukkaita hetkiä uuden sivuston parissa!

Dilemman hallitukseen saat parhaiten yhteyden lähettämällä sähköpostia osoitteeseen hallitus@dilemma.fi (hallituksen postituslista). Jos haluat ottaa yhteyttää johonkin yksittäiseen hallituksen jäseneen, tarkista sähköpostiosoite hallitus-sivulta.
Dilemman postiosoite on Siltavuorenpenger 20 A, 00100 Helsinki. Hallitukselle voi jättää postia myös Philosophica-kirjaston (Siltavuorenpenger 20 A) aulassa olevaan punaiseen postilaatikkoon.

Dilemma pääasiallisena tiedotuskanavana toimii dilemma-lista. Voit liittyä listalle lähettämällä osoitteeseen majordomo@helsinki.fi sähköpostiviestin subscribe dilemma-lista [sähköpostiosoitteesi]. Jätä viestin otsikko tyhjäksi. Listalta voi erota lähettämällä saman viestin samaan paikkaan, mutta vaihtamalla subscribe -sanan tilalle unsubscribe.

Dilemma toimii opiskelijoiden äänitorvena laitosten, tiedekuntien ja yliopiston suuntaan. Hallituksessa on opintovastaava, joka pysyttelee kärryillä asioista ja osallistuu keskusteluun opintouudistuksista sekä muusta vastaavasta. Lisäksi Filosofian laitoksen johtoryhmässä on kaksi opiskelijaedustajaa, Käytännöllisen filosofian laitoksen johtoryhmässä yksi. Dilemma myös kerää palautetta ja toivomuksia lukuvuoden aikana järjestettävistä luentosarjoista.

Filosofian opetuksesta voi antaa myös suoraa palautetta laitoksille nettilomakkeella.

Asioista tiedotetaan dilemma-listalla sekä kokouksissa, joihin kaikki ovat tervetulleita.

Dilemma ry on vuonna 1968 perustettu Helsingin yliopiston filosofian opiskelijoiden yhdistys. Dilemma järjestää jäsenilleen viihde- ja kulttuuritapahtumia, toimii opiskelijoiden äänitorvena laitoksen ja yliopiston suuntaan, kerää urheilulliset filosofit yhdessä rakastamaan maailman tunnetuinta kieltä (pelaamaan jalkapalloa) ja hoivaa toiset punaviinin pehmeään maailmaan. Monet juovat myös paljon olutta. Jokainen Helsingin yliopiston filosofian opiskelija voi liittyä Dilemman jäseneksi (täällä).

Mitä on filosofia ja miksi opiskella sitä? Selvityksen näihin mieltäsi riivaaviin kysymyksiin löydät tästä. Och samma på svenska.

Tietoa toiminnasta ja tapahtumista saat tapahtumat-sivulta tai liittymällä Dilemman sähköpostilistalle. Tämä tapahtuu lähettämällä osoitteeseen majordomo@helsinki.fi sähköpostiviestin subscribe dilemma-lista [sähköpostiosoitteesi]. Jätä viestin otsikko tyhjäksi. Listalta voi erota lähettämällä saman viestin samaan paikkaan, mutta vaihtamalla subscribe -sanan tilalle unsubscribe.

Liitteinä Dilemman vuoden 2005 toimintakertomus ja vuoden 2006 toimintasuunnitelma pdf-tiedostoina.