Helsingin yliopisto
Olemme käsitelleet aiemmissa blogikirjoituksissamme kriittisen ajattelun ja sen kehittymisen tärkeyttä. Tutkijoina tavoitteenamme on tietenkin ymmärtää ilmiötä entistäkin paremmin. Voidaksemme tehdä johtopäätöksiä kriittisen ajattelun kehittymisestä, meidän on jotenkin päästävä opiskelijan pään sisään: millaisia ajatteluprosesseja hänellä on ja miten hän toimii kriittistä ajattelua vaativassa tilanteessa. Mitään tyhjentävää menetelmää ei olekaan olemassa: kaikissa menetelmissä on omat puutteensa, mutta niiden ymmärtäminen auttaa meitä valitsemaan oikeat menetelmät kuhunkin tutkimuskysymykseen ja sitä kautta tekemään oikeita johtopäätöksiä ilmiöstä.
Kaikkein perinteisin kriittisen ajattelun arvioinnin menetelmä on itsearviointi. Opiskelijalta kysytään, miten hyvin hän mielestään hallitsee kriittisen ajattelun taitoja. Tämä on oikein hyvä menetelmä, mikäli halutaan selvittää opiskelija omia kokemuksia. Todellisista taidoista se ei kuitenkaan kerro mitään. Itse asiassa tiedämme, että opiskelijoiden on vaikea arvioida omaa osaamistaan realistisesti. Opiskelija voi joko yli- tai aliarvioi kriittisen ajattelun taitojaan.
Hieman parempi tapa päästä käsiksi todelliseen suoriutumiseen kriittisessä ajattelussa ovat osaamisperustaiset tehtävät. Niissä opiskelijalle annetaan tehtävä, johon hän voisi törmätä todellisessakin elämässä esimerkiksi työpaikalla. Voidakseen ratkaista tehtävän opiskelijan on käytettävä monipuolisesti kriittisen ajattelun taitojaan eli analysoitava eri tietolähteiden tietoa, käytettävä tuota tietoa ongelmanratkaisussa ja päättelyssä tekemisessä ja ilmaistava vastaus joko kirjoittamalla tai valitsemalla monivalintatehtävässä oikeat vastausvaihtoehdot. Avomuotoisessa tehtävässä arvioijia on vähintään kaksi ja käytössä ovat tiukat arviointikriteerit. Tämän vuoksi tällaisen menetelmän käyttäminen vaatii paljon resursseja.
Kaikkein parhaiten ajattelun prosesseihin pääsee käsiksi ääneenajattelu-menetelmällä, jossa opiskelija ratkaisee osaamisperustaisen tehtävän kuvailemalla tutkijalle, miten hän tehtävää ratkaisee. Ääneenajattelu-menetelmää hyödyntäen olemme havainneet, että opiskelija ei välttämättä sisällytä kirjalliseen vastaukseensa kaikkia ajatuksiaan, jolloin sen pohjalta tehtävät johtopäätökset opiskelijan osaamisesta jäävät vajavaisiksi. Lisäksi olemme havainneet, että monivalintatehtävissä arvaaminen ja poissulkeminen ovat hyvin yleisiä tapoja ratkaista tehtävä. Sanomattakin on selvää, että ääneenajattelu-menetelmä on äärimmäisen työläs, ja kovin suurta joukkoa opiskelijoita ei sen avulla voida arvioida.
Tutkimusartikkeleita kriittisen ajattelun arvioinnista
Hyytinen, H., & Toom, A. (2019). Developing a performance assessment task in the Finnish higher education context: conceptual and empirical insights. British Journal of Educational Psychology, 89(3), 551-563. https://doi.org/10.1111/bjep.12283.
Hyytinen, H., Nissinen, K., Ursin, J., Toom, A., & Lindblom-Ylänne, S. (2015). Problematising the equivalence of the test results of performance-based critical thinking tests for undergraduate students. Studies in Educational Evaluation, 44, 1–8. https://doi.org/10.1016/j.stueduc.2014.11.001.
Zlatkin-Troitschanskaia, O., Shavelson, R. J., & Kuhn, C. (2015). The international state of research on measurement of competency in higher education. Studies in Higher Education, 40(3), 393–411. https://doi.org/10.1080/03075079.2015.1004241.