Kurssikerta 6, Hasardit

Kuudennella kurssikerralla käytiin ensin ulkona keräämässä sijaintitietoa GPS:n avulla, erilaisista asioista Kumpulan lähistöllä. Tuotettu aineisto tuotiin sitten MapInfoon. Harjoituksessa sai vähän käsitystä minkälaisia mahdollisia haasteita GPS-pisteiden keräämiseen voi liittyä. Harjoituksessa kerättiin aineisto talteen vielä kynän ja paperin turvin, mutta kuten Leila Soinio toteaa blogsissaan, olisi varsin hyödyllistä osata tehdä tämä jollakin tehokkaammalla tavalla, jos aineistoa kerätään paljon.

Toinen kurssikerran harjoitus liittyi osoitetiedon siirtämiseen kartalle. Harjoituksessa luotiin pelikonetietokannan koneille sijaintitieto osoitteen perusteella, hyödyntämällä tieaineistoa. Harjoitus oli mielestäni varsin mielenkiintoinen, sillä osoitetieto on sellaista tietoa, joka on monissa tapauksissa helposti löydettävissä, ja riittävän tarkka sijainnin määrittämiseen, joten sitä on hyvä osata hyödyntää.

Kuva1. Pelikoneiden sijainti Helsingissä
Kuva1. Pelikoneiden sijainti Helsingissä

 

Kurssikerran varsinainen harjoitus liittyi kuitenkin erilaisiin hasardeihin, ja tiedon hakemiseen ulkopuolisista tietokannoista. Tehtävänä oli laatia kolme kartta, jotka kuvaavat jotakin hasardeja, siten että niitä voitaisiin käyttää opetustarkoituksessa. Päätin esittää kartoillani maanjäristyksiä, ja koittaa erityisesti tuoda esiin sitä, kuinka tavanomainen ilmiö meille suomalaisille tuntematon maanjäristys maailmalla on.

Laadin siis kolme karttaa, joissa esitetään tänä vuonna (1.1.2015–20.2.2015) tapahtuneet eri voimakkuuksiset maanjäristykset. Luokittelin maanjäristykset niiden voimakkuuden mukaan Richterin asteikolla seuraaviin luokkiin: 2-4, 4-6, ja yli 6. Päädyin jättämään magnitudiltaan alle kahden järistykset pois, sillä niitä ei havaita ilman mittalaiteita, ja halusin esittää kartoissa nimenomaan, sitä kuinka useilla alueilla järistykset vaikuttavat ihmisten arkielämään.

Esitin kartalla myös aktiivisten tulivuorten (purkautunut vuoden 1964 jälkeen) ja kartoista havaitaankin järistysten ja tulivuorien esiintyvän usein samoilla alueilla.

Kuva 2. 1.1.2015-20.2.2015 voimakkuudeltaan 2-4 oleet maanjäristykset
Kuva 2. 1.1.2015-20.2.2015 sattuneet, voimakkuudeltaan 2-4 olleet maanjäristykset

Kuten kartasta nähdään viimeisen reilun puolentoista kuukauden aikana pääasiassa Länsi-Yhdysvalloissa, sekä Aleuuttien saarilla, on ollut useita yhteensä (1655kpl) magnitudiltaan 2-4 olleita järistyksiä. Vaikutuksiltaan magnitudiltaan 2-4 olevat järistykset ovat vähäisiä, mutta ne kuitenkin ovat sellaisia, että ihmiset tuntevat ne. Lähestyttäessä neljää alkavat järistykset olla jo sellaisia, että esimerkiksi pöydällä olevat esineet voivat täristä havaittavasti.

Kuva 2. 1.1.2015-20.2.2015 voimakkuudeltaan 4-6 oleet maanjäristykset
Kuva 3. 1.1.2015-20.2.2015 sattuneet voimakkuudeltaan 4-6 olleet maanjäristykset

Mielenkiintoista tällä kartalla, joka kuvaa magnitudiltaan 4-6 olleita järistyksiä on se, että järistyksiä on esiintynyt paljon sellaisilla alueilla, joilla ei ole havaittu lainkaan voimakkudeltaan 2-4 olevia järistyksiä. Esimerkkeinä läntinen Etelä-Amerikka, sekä Itä-Aasian saaret. Myös tämän voimakkuusluokan järistyksiä esiintyi runsaasti (1255kpl). Nämä järistykset ovat jo varsin huomattavia, ja ne vaikuttavat alueen ihmisten elämään voimakkaasti. Järistykset saavat asioita tippumaan hyllyiltä, ja voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja huonosti rakennetuille rakennuksille. Kun ajatellaan, missä näitä järistyksiä esiintyy, voidaan todeta, että alueilla on slummityyppistä asutusta, jolle järistykset voivat siis aiheuttaa merkittävää vahinkoa.

Esimerkiksi vuonna 2011 sattunut Lorcan maanjäristys Espanjassa, oli voimakkudeltaan 5,1, johti yhdeksän ihmisen kuolemaan ja useiden vanhojen rakennusten sortumiseen. (Daily Mail)

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/28/Hundimiento_de_la_iglesia_de_Santiago_tras_el_terremoto_de_Lorca.jpg
Kuva 4. Lorcan maanjäristyksen aiheuttamia vaurioita vanhoissa rakennuksissa. (Wikipedia)

 

Kuva 2. 1.1.2015-20.2.2015 voimakkuudeltaan yli 6 oleet maanjäristykset
Kuva 5 1.1.2015-20.2.2015 sattuneet voimakkuudeltaan yli 6 olleet maanjäristykset

Kuten kartasta havaitaan, eivät magnitudiltaan yli kuuden olevat järistykset, ole jokapäiväisiä missäänpäin maailmaa. Järistyksiä on tänä vuonna tapahtunut pääasiassa läntisessä Eteleä-Amerikasssa, sekä Itä-Aasian saaristossa. Niitä on kuitenkin ehtinyt tapahtua tänäkin vuonna, jo 11kpl. Tämä on kuitenkin huomattava määrä, sillä näinkin voimakkaat järistykset ovat vaikutuksiltaan tuhoisia. Huonosti rakennetut sortuvat, ja maanjäristyksiä kestämäänkin suunnitellut rakennukset vaurioituvat. Voi johtaa kaupunkimaisella alueella tuhansiin kuolonuhreihin. Esimerkiksi Haitin vuoden 2010 maanjäristys oli voimakkuudeltaan 7.0 ja arviot kuolonuhreista vaihtelevat 100 000 – 160 000 välillä. (Wikipedia, Haiti earthquake)

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/90/EscombrosBelAir5_Edit1.jpg
Kuva 6. Haitin vuoden 2010 tuhoja. (Wikipedia)

 

Tänä vuonna, ei ole ainakaan vielä sattunut voimakkuudeltaan yli 8 olevia maanjäristyksiä, joten tein kartan, jossa esitetään kaikki 1900 luvulla tapahtuneet voimakkuudeltaan yli 8 olleet maanjäristykset.

1900-luvulla sattuneet, voimakkuudeltaan yli 8 olleet maanjäristykset
Kuva 7. 1900-luvulla sattuneet, voimakkuudeltaan yli 8 olleet maanjäristykset

Kartasta havaitaan, että järistyksiä on tapahtunut keskimäärin joka toinen vuosi. (49kpl) Vaikutuksiltaan yli näin voimakkaat maanjäristykset ovat erittäin tuhoisia. Useimmat rakennukset sortuvat ja tuho ulottuu laajoille alueille.

Kuva 8. Alaskan vuoden 1964 vaikutuksia. (Wikipedia)

 

Karttoja tarkastelemalla voidaan siis havaita, maanjäristysten olevan varsin merkittävä osa ihmisten elämää tälläkin hetkellä, useissa paikoissa maapallolla. Kartoista myös näkyy, että Tulivuoret ja maanjäristykset esiintyvät usein samoilla alueilla. Opetuksen näkökulmasta kartoista puuttuu kuitenkin oleellinen molempien hasardien esiintymistä selittävä tekijä, eli litosfäärilaattojen rajat. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä vain huono asia, sillä erityisesti kartasta, jossa kuvataan voimakkuudeltaan 2-4 olevia järistyksiä, näkyy hyvin kuinka sekä järistykset, että aktiiviset tulivuoret sijoittuvat linjamaisiin muodostelmiin. Tämä puolestaan voisi tarjota opetettaville mahdollisuuden oivalta yhteys ilmiöiden välillä itse.

Kuva 9. Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat (Wikipeidia)
Kuva 9. Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat (Wikipeidia)

Yllä olevasta kartasta nähdään litosfäärilaattojen sijainti, ja liikesuunta suhteessa toisiinsa. Vertaamalla karttaa maanjäristyskarttoihin havaitaan, että laattojen välisen sauman tyypillä, on selkeä vaikutus maanjäristyksen voimakkuuteen. Tosin tarkastelemamme maanjäristysaineisto, on kerätty niin lyhyeltä ajalta, että varmoja johtopäätöksiä ei pelkästään tämän aineiston perustella voitaisi tehdä.

Tarkasteltaessa voimakkuudeltaan 2-4 olevia järistyksiä totesimme niiden sijoittuneen pääasiassa Länsi-Yhdysvaltoihin, missä Tyynenmeren- ja Pohjois-Amerikan laatat hankaavat toisiaan vasten sivusuunnassa. Kun taas tarkastellaan alueita, joilla on esiintynyt voimakkaampia järistyksiä, havaitaan niitä olevan enemmän alueilla, joilla laatat liikkuvat toisiaan kohti. Esimerkkeinä Nazca-laatan ja Etelä-Amerikan laatan törmäyskohta, sekä Tyynenmeren laatan törmäys sen länsipuolella olevien laattojen kanssa. Kohdissa, joissa laatat erkanevat toisistaan havaitaan myös voimakkaampia maanjäristyksiä, mutta ei yhtä suuria lukumääriä. Tätä voi toisaalta selittää erkanemiskohtien sijainti valtamerten keskiselänteillä, mikä voi tehdä pienempien järistysten havainnoinnin haasteelliseksi.

Julia Keronen oli myös laatinut blogiansa varten kartan, josta näkyy viimeisen viiden vuoden aikana sattuneet voimakkuudeltaan yli 6:den järistykset. Kartasta saa samansuuntaisen kuvan laattojen liikesuunnan vaikutuksesta maanjäristyksiin. Eniten voimakkaita järistyksiä näyttäisi tapahtuneen yhteentörmäysalueilla, mutta niitä tapahtuu myös hankaus, ja loittonemisvyöhykkeillä.

LÄHTEET:

Wikipedia Richter magnitude scale

http://en.wikipedia.org/wiki/Richter_magnitude_scale

Wikipedia 2010 Haitie earthquake, luettu 26.2.2015

http://en.wikipedia.org/wiki/2010_Haiti_earthquake

Daily Mail,  “Spanish earthquake which killed nine and injured hundreds ‘was triggered by extraction of groundwater'” 21.10.2012, luettu 26.2.2015

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2220892/Spanish-earthquake-killed-injured-hundreds-triggered-extraction-groundwater.html

Julia Kerolainen, “Kuudes kurssikerta: Pisteaineistoa ja hasardeja”, Julian PAK-blogi 25.2.2015, luettu 26.2.2015

https://blogs.helsinki.fi/juliaker/

Leila Soinio, “Kurssikerta – Geepeeässää ja luonnonhasrdeja”, 3.3.2015, luettu 5.3.2015

https://blogs.helsinki.fi/lsoinio/2015/03/03/kurssikerta-6-geepeeassaa-ja-luonnonhasardeja/

 

Kurssikerta 5, Analyysejä pisteaineistosta, sekä pohdintaa MapInfon Käytöstä

Viidennellä kurssikerralla suoritimme erilaisia analyysejä MapInfon avulla. Kurssilla on tähän mennessä käytetty MapInfoa kahdella toisistaan selkeästi poikkeavalla tavalla. Olemme käyttäneet sitä visuaalisten esitysten laatimiseen, sekä numeerisen vastauksen löytämiseksi johonkin kysymykseen. Esityksiä on laadittu lähinnä erilaisten teemakarttojen muodossa, kun taas numeerisia vastauksia haettaessa erilaiset valintatyökalut ja taulukoille suoritettavat yhdistämis- ja laskuoperaatiot ovat olleet pääosissa. Visuaalisia työkaluja on analyyseja tehtäessä käytetty lähinnä analyysissä käytettävien kohteiden valintaan, sekä digitointiin.

MapInfo tarjoaa näiden molempien tehtävien toteuttamiseen kohtalaiset työkalut, mutta molempiin on mielestäni olemassa tehokkaampiakin ratkaisuja. Piirtämiseen piirto-ohjelmat tarjoavat paremman ympäristön, ja taulukoiden datan manipuloinnissa MapInfon loputtomalta tuntuva valikoiden läpi kahlaus ja taulukoiden uudelleen availu, ei myöskään ole kovinkaan optimaalista. MapInfon vahvuus onkin siinä, että näitä työkaluja saadaan yhdisteltyä huomattavan helposti yhdessä ohjelmassa. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii usein käytetty valintatapa, jossa taulukosta valitaan ne kohteet jotka sijaitsevat jonkin visuaalisen kohteen sisällä. (esim. boundary select) Toisaalta myös esimerkiksi teemakarttoja luotaessa MapInfon tarjoamat automaattiset työkalut nopeuttavat kartan tekoa todella paljon, verrattuna siihen että alueita rupeisi värittämään käsin jossakin piirto-ohjelmassa.

Millaisia ongelmia ratkaistaessa tästä työkalujen yhteiskäytöstä sitten on hyötyä? Esimerkkeinä voidaan tarkastella oheisen linkin takaa löytyvää taulukkoa viidennellä kurssikerralla ratkotuista ongelmista.

Kurssikerralla tutkitut kysymykset

Taulukossa on kuvattu ratkaistava kysymys, saatu tulos, sekä käytetyt metodit lyhyesti. Yhteistä ongelmille on, että halutaan valita pistetietokannasta tietyn alueen sisään jäävät alkiot, ja tehdä näihin alkioihin talletettujen tietojen kesken laskutoimituksia. Tällaisiin ongelmiin MapInfo tarjoaakin hyvät työkalut. Useissa kurssikerran ongelmissa käytettiin ratkaisussa puskurivyöhykkeitä kohteiden ympärillä. Jotta voimme käyttää tällaista menetelmää, täytyy aineiston, josta laskemme alkioita olla pistemäistä tarkkojen tulosten saamiseksi. Jos aineisto on esim ruutuaineisto, jää osa ruuduista osittain puskurivyöhykkeelle ja osittain sen ulkopuolelle. Jos ruutujen koko on riittävän pieni suhteessa puskurialueen kokoon (=vain hyvin pieni osa ruuduista joudutaan halkaisemaan) voidaan ruutuja joissakin tapauksissa käyttää, mutta tällöin tulosten tarkkuus heikkenee.

Tarkastellaan vielä lopuksi, kuinka kurssilla käytetyt MapInfon ominaisuudet vastaavat, sitä mitä Pitney Bowes (MapInfon kehittäjä) kertoo MapInfon käyttökohteista. Pitney Bowes listaa 6 MapInfon keskeistä ominaisuutta joita ovat:

  • ”Easy to learn, easy to use”
  • ”Comprehensive data compatibility”
  • ”Superb data creating and editing functions”
  • “Flexible map display and visualization options”
  • “Share your results”
  • “A complete suite to meet your needs”

Koska helppokäyttöisyydestä voi olla montaa mieltä, eikä se ole varsinaine käyttökohde en ota siihen tässä enempää kantaa. MapInfon pitäisi siis tukea runsaasti eri tiedostomuotoja tietokantojen, sekä karttojen suhteen. Kurssilla emme kuitenkaan ole juuri käyttäneet muuta, kuin Excel aineistoja, sekä jotakin rasterikuvaformaattia olevaa kartta-aineistoa. Tämä on ehkä hieman sääli, sillä muitakin vaihtoehtoja olisi runsaasti tarjolla. MapInfoon voisi myös tuoda esimerkiksi vektorimuotoista aineistoa, mitä kurssilla ei ole muistaakseni juuri käytetty, lukuunottamatta suoraan mapinfon omassa TAB tiedostotyypissä avattuja aineistoja (esimerkiksi tämän viikon melualueet). Toisaalta ehkä eri tiedostomuotojen kanssa kikkailu, ei ole kurssin oppimistavoitteiden kannalta kauhean oleellista.

Seuraavana listassa Pitney Bowes lupaa erinomaisia datan luonti ja käsittelytyökaluja. Erinomaisuus on ehkä tässä yhteydessä markkinointi puhetta, mutta kurssilla on kyllä luotu jonkin verran uutta dataa vanhan pohjalta, sekä visuaalisia työkaluja, että taulukoiden manipulointiin käytettäviä työkaluja hyödyntäen.

Listassa seuraavana olevat visualisointityökalut, ja karttojen julkaisuun liittyvät työkalut ovat tulleet varsin hyvin tutuksi teemakarttoja tehdessä, ja kuten tämän blogipostauksen alussakin jo totesin, MapInfon vahvuus on nimenomaan sen monipuolisuus, mikä vaikuttaisi listan viimeisen kohdan perusteella olevan myös ohjelman kehittäjien tavoite.

 

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lentoasema, luettu 13.2.2015

www.hel.fi/hki/yhtenaisk/fi/YHTEYSTIEDOT, luettu 13.2.2015

Pitney Bowes, MapInfo Pro tuote-esittelysivu, luettu 16.2.2015

http://www.mapinfo.com/product/mapinfo-professional/

Kurssikerta 4. Ruututeemakarttoja

Neljännellä kurssikerralla laadittiin ruututeemakarttoja. Ruutukartan ero aiemmin laadittuihin koropleettikarttoihin on siinä, että niillä aluejako perustuu tasaiseen ruutujakoon, esimerkiksi hallinnollisten alueiden sijaan. Tästä seuraa, että ruututeemakartan kaikki alueet ovat yhtä suuria, toisin kuin koropleettikartassa. Tämän vuoksi ruututeemakartalla on mahdollista esittää myös absoluuttisia arvoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös suhteellisia arvoja voitaisi esittää ruututeemakartalla, ja se kumpi esitystapa valitaan, riippuukin siitä, mitä kartalla halutaan tuoda esille. Tästä lisää myöhempänä.

Ruututeemakarttaa laadittaessa aineistoa harvemmin on saatavissa suoraan ruutuihin jaettuna, mutta esimerkiksi pisteaineisto on helppoa muuntaa ruutuaineistoksi. Pisteaineistosta voitaisiin tietysti tehdä myös suoraan pisteteemakartta, mutta usein pisteiden suuri määrä johtaa siihen, ettei tämä ole järkevää. Kurssikerralla laaditussa kartassa meneteltiinkin niin, että pisteaineistosta yleistettiin ruutuaineisto. Yleistyksen astetta, eli ruutujen kokoa, valitessani kokeilin 500m ja 1000m sivunpituuksia, mutta totesin 500m olevan varsin sopiva esittämäni ilmiön, eli ulkomaan kansalaisten absoluuttisen määrän, kuvaamiseen. Vaikka ruudut ovat pienikokoisella kartalla varsin pieniä, suuremmat ruudut yleistävät ilmiötä niin paljon, että muodostuu vaikeaksi sanoa, missä niitä ulkomaan kansalaisia nyt sitten asuu.

UlkomaanKansalaiset500m
Kuva 1. Ulkomaan kansalaisten absoluuttinen määrä pääkaupunkiseudulla. Ruudun sivunpituus 500m.

 

Kartta toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka suhteellisen tai absoluuttisen aineiston käyttö vaikuttaa ruututeemakartassa. Koska karttani kertoo ulkomaan kansalaisten absoluuttisen määrän ruuduissa, kertoo ruutujen sijainti lähinnä, missä pääkaupunkiseudulla ylipäätänsä asutaan. Kartta ei siis ota mitään kantaa siihen, mitkä alueet ovat erityisen ulkomaalaisvoittoisia asukasprofiililtaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kartta olisi jotenkin huono, vaan että sen käyttötarkoitus on jokin muu, kuin asukasprofiilin tutkiminen. Jos esimerkiksi jokin yritys tai viranomainen haluaisi lanseerata jonkin erityisesti ulkomaan kansalaisille suunnatun palvelun, olisi heistä varmasti paljon kiinnostavampi tieto, mistä päin pääkaupunkiseutua löytyy suurimmat heidän asiakaskuntansa keskittymät. Palvelu kannattaisi tietysti sijoittaa sinne missä asiakkaita on absoluuttisesti eniten, vaikka alueella sitten asuisi paljon myös Suomen kansalaisuuden omaavia henkilöitä.

Jos haetaan syitä sille missä asuu eniten ulkomaalaisia, suurin vaikuttava tekijä on se, kuinka paljon alueella ylipäätänsä on asukkaita. Jos siis haluamme tutkia mitkä muut seikat vaikuttavat siihen mihin ulkomaalaiset päättävät asettua tulee tutkia ulkomaalaisten osuutta väestöstä. Laatiessani tällaista karttaa muodostui ongelmaksi, että joillakin alueilla ulkomaalaisten osuus nousi hyvin korkeaksi (jopa 100%) tätä selittää varsin pieni ruutujako, jossa on mahdollista että johonkin ruutuun jää esimerkiksi vain yksi talo jossa asuu pelkästään ulkomaalaisia.

Kuva 2. Ulkomaan kansalaisten osuus askukkaista pääkaupunkiseudulla. Ruudun sivunpituus 500m
Kuva 2. Ulkomaan kansalaisten osuus askukkaista pääkaupunkiseudulla. Ruudun sivunpituus 500m

Kun yksittäiset harvaan asutun alueen ruudut jätetään huomiotta, kartasta kuitenkin nähdään, että ulkomaalaisia on keskimäärin hieman suurempi osuus Matinkylässä, Espoon Keskuksessa, Espoonlahdessa, Vuosaaressa, Kontulassa, Itäkeskuksessa ja Mellunmäessä. Selittävänä tekijän tälle voisi olla esimerkiksi suuri vuokra-asuntojen osuus, sillä henkilö, joka ei aio oleilla maassa pysyvästi, tuskin haluaa ostaa omistusasuntoa. Myös joidenkin ulkomaalaisryhmien kohdalla esimerkiksi Helsingin keskustaan nähden edulliset asumiskustannukset ovat varmasti vaikuttaneet asuinpaikan valintaan. Karkeasti ottaen voitaisiin sanoa, että omakotitalovaltaisilla harvaan rakennetuilla asuinalueilla ulkomaan kansalaisten osuus vaikuttaisi olevan vähäinen.

Myös Otaniemessä ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on huomattavasti suurempi, tätä selittää TKK:lla opiskelevat vaihto-opiskelijat. Hämmentävästi ulkomaalaisia ei vaikuttaisi asuvan lainkaan Kauniaisissa. Syynä tähän on, ettei Kauniaisista ole ulkomaan kansalaisten määrää kertovaa dataa, vaan jokaiseen pisteeseen on ulkomaan kansalaisten kohdalle merkattu arvo 999 999 999.

Joonas Alanko esittää blogissaan havainnon, että ulkomaan kansalaisten osuus on koko Suomea tarkasteltaessa, suurempi suurissa kaupungeissa. Tämä tukee ajatusta, siitä että ulkomaalaisten osuus on suurempi alueilla, joissa asuminen on tiiviimpää, vuokra-asuntojen osuus suurempi ja kulkuyhteydet hyvät. Kuten aiemmin jo totesinkin sama ilmiö on siis nähtävillä pääkaupunkiseudun sisällä.

Lähteet:

Joonas Alanko “Pak Kerta 4” 4.2.2015, luettu 10.2.2015

https://blogs.helsinki.fi/jbalanko/2015/02/04/pak-kerta-4/

Pistetietokanta pääkaupunkiseudun väestö rakennuksittain. (Tilastokeskus?)