Kurssikerta 4. Ruututeemakarttoja

Neljännellä kurssikerralla laadittiin ruututeemakarttoja. Ruutukartan ero aiemmin laadittuihin koropleettikarttoihin on siinä, että niillä aluejako perustuu tasaiseen ruutujakoon, esimerkiksi hallinnollisten alueiden sijaan. Tästä seuraa, että ruututeemakartan kaikki alueet ovat yhtä suuria, toisin kuin koropleettikartassa. Tämän vuoksi ruututeemakartalla on mahdollista esittää myös absoluuttisia arvoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös suhteellisia arvoja voitaisi esittää ruututeemakartalla, ja se kumpi esitystapa valitaan, riippuukin siitä, mitä kartalla halutaan tuoda esille. Tästä lisää myöhempänä.

Ruututeemakarttaa laadittaessa aineistoa harvemmin on saatavissa suoraan ruutuihin jaettuna, mutta esimerkiksi pisteaineisto on helppoa muuntaa ruutuaineistoksi. Pisteaineistosta voitaisiin tietysti tehdä myös suoraan pisteteemakartta, mutta usein pisteiden suuri määrä johtaa siihen, ettei tämä ole järkevää. Kurssikerralla laaditussa kartassa meneteltiinkin niin, että pisteaineistosta yleistettiin ruutuaineisto. Yleistyksen astetta, eli ruutujen kokoa, valitessani kokeilin 500m ja 1000m sivunpituuksia, mutta totesin 500m olevan varsin sopiva esittämäni ilmiön, eli ulkomaan kansalaisten absoluuttisen määrän, kuvaamiseen. Vaikka ruudut ovat pienikokoisella kartalla varsin pieniä, suuremmat ruudut yleistävät ilmiötä niin paljon, että muodostuu vaikeaksi sanoa, missä niitä ulkomaan kansalaisia nyt sitten asuu.

UlkomaanKansalaiset500m
Kuva 1. Ulkomaan kansalaisten absoluuttinen määrä pääkaupunkiseudulla. Ruudun sivunpituus 500m.

 

Kartta toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka suhteellisen tai absoluuttisen aineiston käyttö vaikuttaa ruututeemakartassa. Koska karttani kertoo ulkomaan kansalaisten absoluuttisen määrän ruuduissa, kertoo ruutujen sijainti lähinnä, missä pääkaupunkiseudulla ylipäätänsä asutaan. Kartta ei siis ota mitään kantaa siihen, mitkä alueet ovat erityisen ulkomaalaisvoittoisia asukasprofiililtaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kartta olisi jotenkin huono, vaan että sen käyttötarkoitus on jokin muu, kuin asukasprofiilin tutkiminen. Jos esimerkiksi jokin yritys tai viranomainen haluaisi lanseerata jonkin erityisesti ulkomaan kansalaisille suunnatun palvelun, olisi heistä varmasti paljon kiinnostavampi tieto, mistä päin pääkaupunkiseutua löytyy suurimmat heidän asiakaskuntansa keskittymät. Palvelu kannattaisi tietysti sijoittaa sinne missä asiakkaita on absoluuttisesti eniten, vaikka alueella sitten asuisi paljon myös Suomen kansalaisuuden omaavia henkilöitä.

Jos haetaan syitä sille missä asuu eniten ulkomaalaisia, suurin vaikuttava tekijä on se, kuinka paljon alueella ylipäätänsä on asukkaita. Jos siis haluamme tutkia mitkä muut seikat vaikuttavat siihen mihin ulkomaalaiset päättävät asettua tulee tutkia ulkomaalaisten osuutta väestöstä. Laatiessani tällaista karttaa muodostui ongelmaksi, että joillakin alueilla ulkomaalaisten osuus nousi hyvin korkeaksi (jopa 100%) tätä selittää varsin pieni ruutujako, jossa on mahdollista että johonkin ruutuun jää esimerkiksi vain yksi talo jossa asuu pelkästään ulkomaalaisia.

Kuva 2. Ulkomaan kansalaisten osuus askukkaista pääkaupunkiseudulla. Ruudun sivunpituus 500m
Kuva 2. Ulkomaan kansalaisten osuus askukkaista pääkaupunkiseudulla. Ruudun sivunpituus 500m

Kun yksittäiset harvaan asutun alueen ruudut jätetään huomiotta, kartasta kuitenkin nähdään, että ulkomaalaisia on keskimäärin hieman suurempi osuus Matinkylässä, Espoon Keskuksessa, Espoonlahdessa, Vuosaaressa, Kontulassa, Itäkeskuksessa ja Mellunmäessä. Selittävänä tekijän tälle voisi olla esimerkiksi suuri vuokra-asuntojen osuus, sillä henkilö, joka ei aio oleilla maassa pysyvästi, tuskin haluaa ostaa omistusasuntoa. Myös joidenkin ulkomaalaisryhmien kohdalla esimerkiksi Helsingin keskustaan nähden edulliset asumiskustannukset ovat varmasti vaikuttaneet asuinpaikan valintaan. Karkeasti ottaen voitaisiin sanoa, että omakotitalovaltaisilla harvaan rakennetuilla asuinalueilla ulkomaan kansalaisten osuus vaikuttaisi olevan vähäinen.

Myös Otaniemessä ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä on huomattavasti suurempi, tätä selittää TKK:lla opiskelevat vaihto-opiskelijat. Hämmentävästi ulkomaalaisia ei vaikuttaisi asuvan lainkaan Kauniaisissa. Syynä tähän on, ettei Kauniaisista ole ulkomaan kansalaisten määrää kertovaa dataa, vaan jokaiseen pisteeseen on ulkomaan kansalaisten kohdalle merkattu arvo 999 999 999.

Joonas Alanko esittää blogissaan havainnon, että ulkomaan kansalaisten osuus on koko Suomea tarkasteltaessa, suurempi suurissa kaupungeissa. Tämä tukee ajatusta, siitä että ulkomaalaisten osuus on suurempi alueilla, joissa asuminen on tiiviimpää, vuokra-asuntojen osuus suurempi ja kulkuyhteydet hyvät. Kuten aiemmin jo totesinkin sama ilmiö on siis nähtävillä pääkaupunkiseudun sisällä.

Lähteet:

Joonas Alanko “Pak Kerta 4” 4.2.2015, luettu 10.2.2015

https://blogs.helsinki.fi/jbalanko/2015/02/04/pak-kerta-4/

Pistetietokanta pääkaupunkiseudun väestö rakennuksittain. (Tilastokeskus?)

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *