Kurssikerta 7, Metsäpalot Yhdysvalloissa

Viimeisellä kurssikerralla luotiin kahden muuttujan teemakartta vapaavalintaisten aineistojen pohjalta. Halusin tutkia karttani avulla, kuinka kasvillisuustyyppi vaikuttaa maastopalojen esiintymiseen. Valitsin tutkimusalueekseni Yhdysvallat lukuunottamatta Alaskaa ja Havajia, koska tästä alueesta oli helposti saatavilla paloja käsittelevä MODIS aineisto vuodelta 2014, sekä alueen kasvillisuustyyppejä käsittelevä aineisto.

Paloja käsittelevä MODIS aineisto on pisteaineisto, jossa jokainen palo on kuvattu erikseen omalla pisteellään. Paloista on tallennettu aineistoon muutakin tietoa, kuten esimerkiksi lämpötila, mutta keskityin tässä vain palojen lukumäärän laskemiseen.

Ensimmäinen haaste tehtävässä oli aineistojen yhdistäminen MapInfossa. MODIS aineisto aukeni kiltisti, mutta kasvillisuustyyppejä käsittelevän aineiston kohdalla ongelmia aiheutti se, ettei aineisto ollut valmiiksi laitettuna mihinkään projektioon. Aineiston metadatasta kävi kuitenkin ilmi missä projektiossa aineiston pitäisi olla, ja näin oikea projektio löytyi ja aineistot saatiin osumaan kohdalleen.

Olin ajatellut esittää kartallani palojen määrän, joko jonkinlaisena kartogrammina, tai sitten luokitella aineiston, ja lisätä kasvillisuustyyppeihin palojen määrää kuvaavan rasterikuvion. Tarkastellessani kartalla päällekkäin kasvillisuustyyppejä sekä paloja, huomasin kuitenkin, että kasvillisuustyyppi ei selitä palojen esiintymistä kokonaan, vaan esimerkiksi suurten tasankojen ja itäisten lauhan vyöhykkeen metsien sisällä on suuria eroja palojen esiintymisessä. Toisaalta Kasvillisuus vaikutti joissakin tapauksissa vaikuttavan palojen esiintymiseen. Esimerkiksi autiomaassa, ei paloja ole kovinkaan paljoa, ja tarkasteltaessa suurten tasankojen, sekä pohjoisten metsien rajaa vaikuttaisi kasvillisuuden merkitys olevan varsin selkeä. Jotta saisin esitettyä kartalla palojen sijainnin paremmin, päätin tehdä kartasta yksinkertaisesti pistekartan, jossa jokainen palo esitetään omana pisteenään. Laskin sitten legendaan kullekin kasvillisuustyypille, kuinka paljon sen alueella paloja keskimäärin esiintyi neliökilometrillä. Koska käyttämäni aineistot (kasvillisuustyyppien nimet) olivat englannin kielisiä, päätin tehdä koko kartasta englanniksi.

Palotpisteina
Kuva 1. MODIS järjestelmän havaitsemat palot, sekä kasvillisuustyypit yhdysvalloissa.

Kartalla näkyy selkeästi kaksi laajempaa palojen keskittymää: suurten tasankojen itä-osissa, sekä itäisten lauhkean vyöhykkeen metsien kaakkois-osissa. Koska alueen kasvillisuus ei yksinään selitä palojen keskittymistä näille alueille, päätin etsiä muita selittäviä tekijöitä.

tmax_jul
Kuva 2. vuosien 1961-1990 heinäkuun keskimääräinen korkein lämpötila yhdysvalloissa, Lähde: CSU Spatial Climate Analysis Service 2000. www.climatesource.com
precipmean
Kuva 3 Vuotuinen sademäärä yhdysvalloissa, Lähde: Peter E. Thornton 2001, www.daymet.org

Yllä olevien karttojen perusteella vaikuttaisi siltä, että palot ovat keskittyneet alueille, joilla lämpötila nousee kesäisin riittävän korkeaksi, ja joilla on kasvillisuutta, joka voisi palaa. On kuitenkin mielenkiintoista, miksi suurten tasankojen länsi- ja keskiosissa paloja on huomattavasti vähemmän kuin itä-osissa. Tämä ei selity sademäärillä tai lämpötiloilla, sillä itä-osissa sataa itseasiassa enemmän, eikä lämpötiloissakaan ole havaittavissa mitään selkeää kohoumaa alueella, jolla paloja on sattunut selkeästi eniten. Syy saattaa löytyä ihmisen toiminnasta.

Kuva 4. Väentiheys Yhdysvalloissa, Lähde: Encyclopedia Britannica 2003
Kuva 4. Väentiheys Yhdysvalloissa, Lähde: Ensyclopedia Britannica

Tarkasteltaessa karttaa, jossa näkyy väentiheys yhdysvalloissa, havaitaan että suurten tasankojen länsi-osat ovat harvaan asuttuja. MODIS aineistossa näkyy kaikki palot, riippumatta niiden syttymisen syystä, ja siksi voikin olla, että aineistossa näkyy myös asutulla alueella tapahtuneita tulipaloja. Ihmisen toiminta on varmasti syynä myös useassa maastopalossa.

Näin kurssin lopulla omat tunnelmani MapInfon käytöstä ovat sen suuntaiset että harvemmin ohjelman käytössä enää ilmenee suurempia vaikeuksia, jotka eivät pikaisella googlaamisella selviäisi. Tämänkin viikon tehtävässä ylivoimaisesti suurin osa ajasta kului aiheeseen liittyvien aineistojen etsintään. En tiedä vaikuttiko tähän osaltaan Yhdysvaltojen käyttö kohdealueena. Varsinkin kasvillisuuteen liittyviä aineistoja etsiessäni tuntui, että tieto kyllä on olemassa, mutta sen löytäminen eri virastojen sekamelskasta oli varsin haasteellista. Myös Juha Lähteenmäki oli tehnyt kurssikerralla Yhdysvaltoja käsittelevän kartan, ja törmännyt samankaltaisiin ongelmiin datan etsinnässä. Toisaalta voin hyvinkin kuvitella, että on myös alueita, joilta aineistojen löytäminen on todella paljon vaikeampaa. Esimerkiksi Venäjältä, tai muista entisen Neuvostiliiton maista on varmasti ainakin kieltä osaamattoman vaikea löytää muuta, kuin globaalia kaukokartoitus aineistoa.

Kaiken kaikkiaan kurssi on ollut varsin mielenkiintoinen, joskin harjoitustehtävissä olisi voinut ehkä olla vähän enemmän vaihtelua. Nyt oli esimerkiksi mielenkiintoista viimeisellä kurssikerralla perehtyä johonkin itse valitsemaansa alueeseen, mutta varsin monella kurssikerralla on tarkasteltu joko koko Suomea, tai sitten pääkaupunkiseutua.

 

LÄHTEET:

Juha Lähteenmäki, Rajan ylityksiä USA:ssa – Kurssikerta 7, Juhan PAK-blogi 3.3.2015 luettu 5.3.2015

https://blogs.helsinki.fi/juhalaht/

Kasvillisuustyypit, CEC, luettu 27.2.2015

http://www.cec.org/Page.asp?PageID=122&ContentID=1329&SiteNodeID=498&BL_ExpandID=

MODIS aineisto, USDA forest service, luettu 27.2.2015

http://activefiremaps.fs.fed.us/data/fireptdata/modisfire_2014_conus.htm