Kysymyksiä ja vastauksia

Kommentoi ja kysy tästä linkistä!

Tällä sivulla on kooste aikaisemmista kysymyksistä ja vastauksista.

Kooste: Kysymyksiä ja vastauksia observoinnin alkaessa

  • Kysymys: Olin tänään observoimassa ja ongelmia tuotti kohta B lapsen toiminta
    Kun lapsi on aamupiirissä ja katsotaan kalenteria, viikonpäivää ja säätä.
    mitä lapsi tekee? Valitsin tehtävän kun muu ei oikein sovi. Toinen samanlainen tilanne kun lapsi odottaa esim. leipomisen alkamista eli istuu , on jo pukenut essun ja myssyn, istuu pöydässä ja seuraa kun aikuinen jakaa taikinaa..odottaa, että saa oman taikinan. valitsin tehtävän koska on jo orientoitunut leipomiseen ja mielestäni ei sovi kohta 8. Kolmas esimerkki:Lapsi auttaa toista lasta riisumaan essun eli avaa essun naruja ja auttaa kaveria. Siinä meni koko observointi minuutti. onko tehtävä? Toinen ongelma, lapsi istui majassa jonne ei ole näköyhteyttä vain kuulon varassa ollaan. miten arvioinnin lapsen sitoutuneisuutta, emootiota ja sosiaalista orientaatiota ilman näköhavaintoa? Majassa useita lapsia, joista en erota observoinnin kohdetta.

    • Vastaus: Jos muut kohdat eivät sovi, kirjataan B10 (yleinen kehys). Kuvauksesi perusteella aamupiiri on B10, leipominen on B6. Essun narujen setviminen liittyy leipomiseen, joten sekin voi olla B6. Lapsen istuminen majassa: Jos kuullun perusteella pystyy tekemään valistuneen arvion observoitavasta, täytetään kaikki kohdat. Jos observoitavan toimintaa on mahdoton arvioida, täytyy tämä yksittäinen observointi jättää kokonaan kirjaamatta. Yleensä kannattaa odottaa, että observoitava on havaittavissa, mutta joskus tilanne voi olla niin vaikea, että on on parempi hypätä suosiolla listassa seuraavaan lapseen.
  • Kysymys: Ryhmä lähti retkelle teatteriin, mikä loikin aivan uusia haasteita observointiin. Esim. Lähimmän aikuisen toiminta,arvioidaanko silloin näyttelijä (joka oli ajoittain kontaktissa lapsiin), vai mukana ollut äiti vai ainoastaan ryhmän aikuiset? Retkelle tuli myös kustannuksia koska matkustimme julkisilla, lippua ei onneksi tarvinut maksaa. Miten tällaisten lisäkustannusten kanssa menetellään?
    Lisäksi haluaisin varmistuksen, eli kun olen numeroinut lapset niin käytänhän seuraavalla kerralla näitä samoja numeroita vaikka esim. Vain 3 ja 4 olisi paikalla?
    Suojapussia ja tablettikynää emme ole saaneet ja ne olisivat todella tarpeen.
    Muuten ”kärpäsenä katossa” olo sujui hyvin ja oli erittäin mielenkiintoista. Seuraavaa keikkaa odotellessa.

    • Vastaus: Hienoa että oli mielenkiintoista, ja sait vielä kulttuuripläjäyksen kaupan päälle 🙂 Lisäkustannuksista ota yhteyttä yhdyshenkilöön. Lähin aikuinen on ryhmän lähin oma kasvattaja. Ja hyvä kun tarkistit numeroinnin: Ehdottomasti käytä samoja numeroita toisena päivänä.
  • Kysymys: Kahdessa havainnointi ryhmässäni vain 3 lasta / ryhmä palauttanut suostumuslomakkeen, joten arvonta kohdistunee heihin. Havainnoin siis vain 3 lasta? Ja jos heistä joku puuttuu, niin vain 2 tai jopa vain yhtä?
    • Vastaus: Nämä ovat harmillisia tilanteita, mutta tässä vaiheessa niille ei oikein voi mitään. Havainnoit vain suostumuksen saaneita lapsia. Jos paikalla on vain yksi lapsi, havainnoit häntä.
  • Kysymys: Ensimmäinen havainnointi takana. Mielenkiintoista kuinka nopeasti tuo neljä tuntia menee! Mun paikassa neljä havainnoitavaa lasta paikalla ja ensimmäiset tunnit vain kaksi lasta, sitten saapui kolmas ja lopulta viimeiseksi tunniksi vielä yksi. Tein hommaa järjestyksessä, siten että aloitin ensin saapuneista, siis kaksi lasta…melko monta havaintoa heistä, ennen seuraavan saapumista ja viimeisestä vähiten. Olihan tarkoitus tehdä koko ajan jokaisesta vuorollaan, eikä viimeksi tulleista enemmän, nyt havainnointeja on eri määrä/lapsi!?
    Nettiyhteyden kanssa oli välillä pieniä ongelmia, en kuitenkaan tehnyt papareilomaketta, vaan joidenkin havaintojen väli oli pidempi. Kuinka tarkkaa tämä on, pitäisikö olla koko ajan paperi mihin kirjaa vierellä. Kun netti klikkasi kesken kirjaamisen, tiedot hävisi, odotin hetken ja sain sitten tiedot kirjattua uudelleen ja lähetettyä. Seuraavaa havainnointia odotellen 🙂

    • Vastaus: Hauska kuulla että havainnointi toimii. Koko ajan kirjataan listan mukaisessa järjestyksessä. Jos paikalla on vain yksi lapsi listasta, se käytännössä tarkoittaa että samasta lapsesta tehdään viiden minuutin välein havaintoja, kunnes lisää lapsia ilmaantuu. Ja sitten seurataan edelleen listaa järjestyksessä 🙂
  • Kysymys / kommentti / vinkkejä:ensimmäinen havainnointikertani täällä Helsingissä on nyt takana. Keikka meni oikein hyvin. Sen alkaessa paikalla oli yksi lapsi, josta ehdin tehdä nelisen havaintoa, kunnes seuraava lapsi tuli. Sitten pian tulivat kaksi seuraavaa, ja viides lapsi tuli klo 10:00 aikaan. Päivään mahtui aamupala, siirtymä ulos, ulkoilu, siirtymä sisään, päiväpiiri, lounas ja yksi havainto päivälevolta. Ryhmässä oli vain 12 lasta, joten oli tosi helppoa löytää havainnoitava lapsi. Siirryin nopeasti rytmiin 1-1-2, jossa yhden minuutin katsoin lasta ja tilannetta, sitten havainnoin ja lopuksi kirjasin havaintoja. Useimmiten oli niin, että lapset olivat samassa tilassa tai muutaman metrin päässä. Päiväpiirissä tein myös pari havaintoa niin, että aloitin havainnoinnin heti edellisen loputtua. Tämä oli helpompaa siksi, että minuutin ”orientaatiovaihe” oli aivan liian pitkä ja mieli alkoi harhailla -> oli vaikea keskittyä kirjaamiseen havainnoinnin jälkeen. Muutaman kerran kävi niin, että jokin tapahtuma vei huomioni (esim. kovaääninen aikuinen antoi lapsille ohjeita) ja unohdin aloittaa havainnoinnin. Katsoin sitten vaan seuraavan ajan kellosta (esim. 1:15), ja havainnoin siitä minuutin ajan.Tablettiin asensin ”Stopwatch” ja ”Floating Stickies”- sovellukset, jotta lasten nimilista ja sekuntikello näkyivät koko ajan tabletilla ”kellumassa” selainikkunan päällä. Nämä helpottivat paljon työskentelyä.
    Lepohuoneessa oli säkkipimeää, joten viimeistä havainnoitavaa lasta en löytänyt enää ollenkaan.
    Havaintojen kirjaaminen oli välillä hyvin helppoa ja välillä vaikeaa. Tässä kysymyksiäni ja pohdintojani:1. Lapsi ”häseltää” pukemis- tai lelujenkeräystilanteessa. Heittelee tavaroita, pelleilee, ilmeilee. Mikä tunne valitaan kohtaan G? Ilo ja riemu olisivat ehkä lähin, mutta niistäkään ei oikeastaan ollut kyse. Ehkä aikuisen uhmaamisesta tai keskittymättömyydestä.2. Lapsi ei osaa laittaa Duplohahmoa istumaan autoon ja pyytää aikuiselta apua. Aikuinen laittaa hahmon paikalleen ja sanoo: ”ole hyvä”, ei sano muuta. Lapsi palaa leikkimään. Mikä on aikuisen toiminta? (kohta I) Tuntuisi kohdalta ”vastaanottaa”, mutta toisaalta oli myös aika ”pinnallinen”.3. Lapsi tuo piponsa aikuiselle ja aikuinen laittaa sen lapsen päähän. Kumpikaan ei sano mitään. Mikä on aikuisen toiminta (kohta I?)

    4. Ruokapöydässä havaintojaksolla lapsi syö ruokaansa. Ihan jakson lopussa opettaja sanoo ”Hyvä Jalmari.” (nimi muutettu), aikuinen kehuu lasta kun hän syö veitsellä ja haarukalla. Lapsi ei vastaa, vain katsoo aikuista. Mikä on lapsen sosiaalinen orientaatio? Mihin I (aikuisen toiminta) kategoriaan kuuluu pelkkä kehu?

    5. Valtavan monet havaintohetket luokittelin I (Lähimmän aikuisen toiminta) kohtaan 4. pinnallinen: ei vuorovaikutteinen, valvoo, päättää, rutiini, ei huomioi (ei syvennä kokemusta). Esimerkiksi tilanne jossa n. 1,5v lapsi käveli aikuisen kanssa käsi kädessä pihan poikki leluvaraston luokse ulkoilun alussa. Tilanne oli mukava, rauhallinen, lapsille tuttu, mukava siirtymä yhdessä jonossa. Aikuinen ei puhunut mitään. Tuntui väärältä ja kummalta luokitella se kuitenkin negatiiviselta kuulostavaan luokkaan (tätä pohdimme jo harjoitellessa). Vai laskettaisiinko käsi kädessä oleminen vuorovaikutukseksi?

    6. Lapset keksivät kolmestaan ottaa ämpärit käsiin ja lähteä etsimään pihan nurmikolta etanoita. Miten luokitellaan lapsen oma toiminta (b)?

    7. Lomaketta voisi kehittää niin, että siihen olisi upotettu videokamerasovellus (samantyyppinen kuin esim. snapchatissa, pelkkä punainen pallo), jolla voisi halutessaan kuvata havainnointiminuutin. Video lähtisi pyörimään itsekseen kun sormen laskee irti. Video voisi kadota lomakkeen lähettämisen yhteydessä. Tämä auttaisi siihen, että välillä oli mahdoton muistaa, oliko jokin asia tapahtunut havaintominuutin aikana vai aiemmin. Erityisesti meluisemmassa eteis/siirtymätilanteessa.

    8. 1,5v lapsi seisoo ja katsoo muiden leikkiä. Hän katsoo aina sitä lasta, joka puhuu tai tekee jotain leikkiin liittyvää. Hän on mukana ikään kuin leikin liepeillä, kuitenkaan puhumatta ja liikkumatta. Miten luokitellaan B?

    9. Mikä tunne valitaan, jos lapsi tekee aloitteita? Esim. päiväpiirissä ehdottaa muumilaulua hiljaisella äänellä.

    10. Lapsi osallistuu päiväpiirissä jumppalauluun ja nostaa käsiä, ravistaa sormiaan ja pyllistää oikealla hetkellä. Miten luokitellaan B (lapsen toiminta)? Fyysinen leikki tai aktiviteetti tuntui liian fyysiseltä määritelmältä, kun liikettä oli kuitenkin aika vähän, toisena vaihtoehtona mietin 10 (lapsi toimii yleisen kehyksen sisällä).

    11. Olisiko mahdollista koodata simppeli työkalu, joka tarkistaisi vaikka havainnoijanumeron perusteella pilvipalvelusta, montako havaintoa on tänään kirjattu? Olisi hyvä pysyä kärryillä, montako on tehnyt, ja havainnointi oli niin intensiivistä välillä että siihen en välitä ottaa lisää muistettavaa eli laskettavaa.

    12. Jatkossa havainnoitavan päiväkodin sijaintiin voisi olla parempi voida vaikuttaa vähän, esim. pystyä valitsemaan 2-3 aluetta, joille on helppo kulkea. Nyt oli herättävä 5:30 ehtiäkseen ajoissa valmistautua tunnin matkaan useammalla eri bussilla. Helsingissä kätevämpi olisi ollut kulkea läntisen ja eteläisen alueen varhaiskasvatusalueille tai Espooseen. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei voida olettaa että työntekijä ostelee kalliita seutulippuja observoinnin tähden (jos esim. kulkee tavallisesti pyörällä mutta observoitava talo onkin 20 km päässä).

    Työn järjestelyjen kannalta helpotus oli, kun sai työaikaa lyhentämällä kuitattua syksyn vanhempainilloista ja työilloista sekä arjesta kertyneitä ylitöitä, joita yleensä on vaikea saada lyhennettyä. Jatkossa voi sitten hyödyntää observointipäivien ilta- tai aamupäivät suunnitteluaikana, joka on erittäin tervetullut lisäys muutoin niukaksi jäävään ryhmän ulkopuoliseen aikaan.

    Päivä kaikkiaan oli mielenkiintoinen ja sopivan haastava. Oli kiehtovaa nähdä erilaisen ryhmän ja erilaisen talon toimintaa ja nähdä erilaisia oppimisympäristöjä. Erityisen hyvä oli, että sijaisjärjestelyistä oli omalla työpaikalla huolehdittu. Voisin olla jopa kiinnostunut havainnoijaopettajan työpaikasta vakituisesti, jos kaupungille joskus sellaisia toimia perustettaisiin 🙂

    • Vastaus: Olipa hurjasti kiinnostavia esimerkkejä ja ideoita!
      1. Tähän ei ole patenttiratkaisua, mutta jos G-kohdasta muut eivät sovi, on tyydyttävä kohtaan G9 (Muu tunne).
      2. Tämä on tulkintakysymys. Jos aikuinen syventyy lapsen kokemukseen, koodi on 1. Jos hän esim. lähtee pohtimaan lapsen kanssa hahmon kiinnitystä koodi on 2. Jos hän lähtee ohjaamaan lasta hahmon kiinnittämisessä, koodi on 3. Nyt kuvailusi perusteella vaikuttaa siltä, että aikuinen vain reagoi lapsen pyyntöön, joten koodi olisi 4.
      3. 4
      4. Lapsi = 1. Kuvauksesi perusteella aikuinen kytkeytyy lapsen tilanteeseen ja tuo siihen lisäsisältöä (kehuu), joten aikuinen = 2
      5. Luokka pinnallinen ei ole tarkoitus olla negatiivinen, vaan se on neutraali. Pinnallisella vuorovaikutuksella säästetään resursseja tärkeisiin syvällisiin prosesseihin. Ei kaikkeen koko ajan tapahtuvaan voi suhtautua syvällisesti. Ehkä nimi pitää muuttaa enemmän neutraaleja ajatuksia sisältäväksi, miten olisi ”syventämätön”, mikä tarkoittaa että asia hoidetaan, mutta siihen ei tuoda uusia aineksia.
      6. Kuvauksesi vaikuttaa olevan B3 (esineleikki).
      7. Hieno idea! Ehdottomasti kehittelyn arvoinen 🙂
      8. Kuvauksesi vaikuttaa olevan B7, lapsi ei ainakaan vielä ole kontaktissa muihin ja toimintaan.
      9. Kuvauksestasi tulee mieleen G8, neutraali.
      10. Jos liikettä on kovin vähän, kyseessä voi olla B10 (yleinen kehys).
      11. Ei haittaa vaikka päivän mittaan ei tulekaan aivan tarkasti oikeaa määrää havaintoja. Pyrit vain tasaiseen viiden minuutin väliin ja lopetat neljän tunnin jälkeen.
      12. Jo nyt on pyritty helpottamaan kulkemista, mutta ei varmasti vielä onnistuttu tarpeeksi hyvin.
  • Kysymys: Olin tänään ensimmäistä kertaa observoimassa.Ryhmä oli alle 3-v.Saavuin paikalle klo 7:30 ja yksi havainnoitava lapsi oli paikalla.Koin alkuun haastavaksi havainnoinnin,koska lapsi istui puoli tuntia hoitajan sylissä minua katsellen.Tein kuitenkin jo tilanteesta yhden havainnoinnin.Ruokailu kesti myös noin puoli tuntia ja tein siitä vain kaksi havainnointia, koska tilanteessa ei ollut juurikaan muutosta toiminnassa. Seuraavat lapset tulivat vasta klo 9-10, joten pääsin vasta silloin kunnolla vauhtiin.Kuitenkin sain klo 12:00 mennessä vain 35 havainnointia tehtyä.En viitsinyt jäädä odottelemaan lepohetken päättymistä ja lähdin pois..Olin siis alussa mukana.Kysymys kuuluukin,että pitäisikö päivää vaan pidentää jos ei ehdi tehdä tarpeeksi havaintoja aamupäivän aikana ja olisiko minun vain pitänyt tehdä monta havainnointia samasta lapsesta vaikka tilanne pysyi samanlaisena pitkään ilman muutosta?Henkilökunta oli myös todella kiinnostunut minusta ja yritti keskustella kanssani lähes koko ajan vaikka selitin useaan otteeseen,että yritän olla huomaamaton ja en pysty keskustelemaan.
    • Vastaus: Tarkoitus on, että havainnointia tehdään jatkuvasti, vaikka tilanne olisi muuttumaton ja paikalla vain yksi lapsi. Jatkat siis vaan sinnikkäästi neljän tunnin ajan (omia pieniä wc-taukoja tms. lukuunottamatta). Päivää ei siis pidennetä tai valita otollisia observointihetkiä. Voi tuntua puuduttavalta, mutta kun kaikki toimivat näin, saamme rutkasti tietoa siitä mitä varhaiskasvatuksessa mihinkin aikaan tapahtuu.
  • Kysymys: Hei ensimmäinen observointi takana. Jäi mietityttämään lapsen sitoutuneisuus kun nukkuu. MIKÄ olisi ollut siinä kohtaan oikea. Sekä kohta lapsen pääasiallinen huomion kohde nukkuessa. Ajattelin että se on lapsi itse??! Myös vaikeutta tulkita pientä lasta joka on lähes unessa aikuisen sylissä eikä reagoi mihinkään.
  • Minullakin ensimmäinen havaintokerta takana. VÄHÄN MENI METTÄÄN NUKKARISSA, kun yritin jättää tyhjää kohtiin C, D, F ja G. Yritin lähettää kaavaketta, mutta eipä onnistunutkaa. Tuli viesti… kenttä pakollinen. Mitä siis tein väärin ? Jatkoin sitten loppuun täyttämällä kohdat parhaaksi katsomallani tavalla.
    • Vastaus: Kiitos tarkentavasta kommentista! Koska lepohetken koodaus oli epälooginen, on C1 ja F1 -kohtiin lisätty teksti (tai lapsi nukkuu). Pahoittelemme luokituksen puutteellisuutta.

 

Kysymyksiä ja vastuksia harjoitteluobservoinneista

A. Lapsen toiminnan yleinen kehys

  • Kysymys: A-kohdassa pohdimme mihin luokkaan kuuluvat siirtymätilanteet, esim. Leikkien siivoaminen. Pohdimme kuuluuko se esim. Suoraan kasvatustoimintaan tai perushoitoon. Havainnoimaan minuutin aikana lapset saivat aikuiselta ohjeen siivota leikit ja ryhtyä pukemaan.
    • Vastaus: Siirtymätilanteet ovat osa yleistä toimintaa. Esimerkiksi leikkien siivoaminen on yleensä A3, osa Vapaata leikkiä sisällä (tai esim. A4 jos ollaan ulkona). Perushoidoksi (A5) toiminta muuttuu kun lähdetään pukemaan.
  • Kysymys: Alle 2-v. ryhmässä on perushoitoa ja kasvatustoimintaa vaikea erottaa.
    • Vastaus: Perushoito ja opetus on myös välillä vaikea erottaa. Jos ulosmentäessä aikuisen toiminta painottuu lapsen pukemisen oppimiseen, ei vaatteiden päälle saamiseen, kyseessä on suora kasvatustoiminta. Usein tapahtuu molempia yhtä aikaa. Observoijan pitää valita pääasiallinen toiminta.
  • Kommentti: Vapaan toiminnan havainnointi aiheutti eniten tulkintaeroja.
    • Vastaus: Vapaa toiminta on tosiaan vaikea tilanne määritellä. Periaatteessa on kyseessä leikkitilanne, jota aikuinen ei ohjaa tai tue. Näin ollen esimerkiksi aikuisen määrittämä leikki ”tänään on sinun vuoro mennä peuhuhuoneeseen” on määritelmän mukaan vapaata toimintaa.

B. Lapsen oma toiminta

  • Kysymys: Hankalin kohta ja eniten eroavaisuuksia tuli kohdissa B Lapsen oma toiminta, C. Lapsen pääasiallinen huomion kohde ja F. Lapsen sitoutuneisuus. Esim. Hama-helmillä rakentelu tai vapaaehtoinen piirtely, mihin sijoittaa? Jos havainnoitava lapsi on kiipeilytelineessä yhdessä kaverien kanssa, mutta keskustelua tai katsekontaktia ei ole, mikä on pääasiallinen huomion kohde? Sitoutuneisuudesta; ainakin vielä vaihtoehdot tuntuvat olevan lähellä toisiaan.
    • Vastaus: Esineleikkiä (B#) ja tehtävää (B6) on joskus vaikea erottaa toisistaan. Tehtävässä on olemassa joku tavoite, jonka lapsi haluaa saavuttaa, esim. palapelin kokoaminen, eskaritehtävän suoritus, taidon oppiminen, työn valmistuminen). Esineleikissä (esimerkiksi vaikkapa autoleikki hiekkalaatikolla) ei selvää etukäteen määriteltyä tehtävän määritystä ole ja itse leikkitoiminta on tärkeämpi kuin sen lopputulos. Tehtävässä tiedetään yleensä jo ennen toiminnan aloitusta mitä halutaan saavuttaa mutta esineleikissä sisällöt selvenevät usein vasta prosessin aikana. Luovassakin tehtävässä, esimerkiksi luovassa kortin askartelussa, lapsi tietää jo aloittaessaan haluavansa tehdä saada aikaan hienon kortin. Jos lapsi on itsekseen kiipeilytilanteessa huomioimatta muita, on huomion kohde tilanteesta riippuen joko Ei-sos. kohde (C1) tai seuratessaan kiipeilytelineellä enimmäkseen pihan tapahtumia Kokonaistilanne (C5).
  • Kysymys: Pohdimme sääntöleikin ja fyysisen leikin eroja. Pallopeli kuului ilmeisesti sääntöleikkiin? Toinen kysymys liittyi siirtymätilanteen merkkaukseen. Eli miten merkata esim. Lelujen siivous?
    • Vastaus: Pallopeli on sääntöleikkiä. Hyvä nyrkkisääntö on edetä B:n luokittelussa ylhäältä alas ja valita se joka ensimmäiseksi sopii. Jos aikaisemmat vaihtoehdot eivät sovi, valitaan B10 (yleinen kehys).
  • Kysymys: Miten erottaa alle 2-v. roolileikin ja esineleikin?
    • Vastaus: Esineleikin ja roolileikin ero joskus mahdotonta. Pitää tulkita koska esineellä on rooli: Missä vaiheessa pannulla leikki muuttuu kahvin tarjoiluksi? Milloin linnan rakentaminen muuttuu linnassa elämiseksi? Milloin leikki muuttuu pehmolelun rutistamisesta koiran kanssa leikkimiseksi?
  • Kysymys: Lapsen oma toiminta: 1 vai 3? Esimerkiksi onko vauvan syöttäminen ja sille juttelu roolileikkiä vai esineleikkiä?
    • Vastaus:Vauvan syöttäminen ja sille juttelu ovat roolileikkiä.
  • Kommentti: Vaihtoehtona ei ole laulu/leikki/loruilua lyhyenä toimintana.
  • Kommentti: Siirtymätilanteet ovat tärkeä osa lapsen arkea (ja sitoutumista) ja kasvattajan ammattitaitoa. Olisi hyvä nostaa siirtymätilanteet ja niitten pedagogiikka omaksi kategoriakseen koska varmasti hyvin suunniteltu ja pedagoginen siirtymätilanne näkyisi myös lapsen osallisuuden ja sitoutuneisuuden kasvuna? Tai sitten ei?
    • Vastaus: Vuoden 2015 observoinnissa meillä oli luokkana siirtymätilanteet, mutta luokka valitettavasti ei tuottanut riittävän kiinnostavia tuloksia, joten se korvattiin lepohetkellä, josta odotamme nyt kieli pitkällä kiinnostavia tuloksia.
  • Kysymys: Pohdimme roolileikin ja esineleikin eroa. Kuuluuko esineleikkiin aina jotain kokeilua tms. vai onko muuten vaan esineleikki ja kokeilu samassa kohdassa (B3)?
    • Vastaus: Esineleikkiin kuuluu leikki kaikenlaisilla esineillä ja materiaaleilla. Materiaalilla leikkiminen ja materiaalien ”kokeilu” katsotaan siis samaan luokkaan kuuluviksi.
  • Kysymys: Mietimme myös minkä valitsemme lapsen oma toiminta kohdassa jos lapset katsovat opetukseen kuuluvia videoita tv:stä?
    • Vastaus: A1, Suora kasvatustoiminta sisällä. B10, Lapsi toimii yleisen kehyksen siällä, mutta ei sovi yllä oleviin luokkiin B1-B9. C1, ei-sosiaalinen kohde,

C. Lapsen pääasiallinen huomion kohde

  • Kysymys: Ajoittain oli vaikea arvioida lapsen pääasiallisen huomion kohdetta eli onko kyse kokonaistilanteesta vai jostain muusta.
    • Vastaus: Kokonaistilanteen arvioinnin luokittelu on osoittautunut kaikkein vaikeimmaksi. Jotta huomio luokiteltaisiin luokkaan 5 (kokonaistilanne), siinä tulisi mielellään olla ainakin hetkellisiä aineksia vähintään kolmesta muusta luokasta.
  • Kysymys: Pohdimme kokonaistilanteen ja ryhmä lapsia eroa. Mukana saa olla myös leluja, mutta kuinka paljon vaaditaan että merkintä vaihtuu kokonaistilanteeksi?
    • Vastaus: Jos ryhmä lapsia esim. leluilla, leluja saa olla miten paljon vaan eikä merkintä vaihdu. Jos mukana on nopeasti muuttuvia tilanteita tai myös aikuinen, kyseessä on kokonaistilanne (C5).
  • Kommentti: Mietimme myös mikä on lapsen huomion kohde esim. pestessä käsiä. Päädyimme ei-sosiaaliseen.

D. Lähin sosiaalinen lapsikontakti

  • Kysymys: Mikä lasketaan kontaktiksi? Riittääkö katse, ilme tai ele? Pitääkö kontaktin olla vastavuoroinen?
    • Vastaus: Katse ym. riittää kontaktiksi, eikä kontaktin tarvitse olla vastavuoroinen. Esimerkiksi lapsi voi myötäillä leikin johtajaa, vaikka leikin johtaja ei huomioikaan observoitavaa lasta.
  • Kysymys: Voisiko lapsilla olla havainnointitilanteissa tunnistenumero (pieni teippi esim)? Helpottaisi kohtaa D.
    • Vastaus: Jotkut havainnoijat käyttivät teippejä apunaan vuoden 2015 observoinnissa. Tästä voi tarvittaessa sopia ryhmän kasvattajien kanssa.

E. Lapsen fyysinen aktiivisuus

  • Kysymys: Fyysisen aktiivisuuden kohdalla ero liikkumattoman ja paikallaan tapahtuvan kevyen liikkumisen välillä huomasimme tekevämme erilaisia tulkintoja
    • Vastaus: Liikkumattoman (1) ja kevyen liikkumisen (2) raja on epäselvä. Pyysin varmuuden vuoksi mielipidettä asiaan liikkumisen spesialistiltamme Anna-Liisa Kyhälältä. Palataan tähän kun saamme Anna-Liisan vastauksen.

F. Lapsen sitoutuneisuus

  • Kysymys: Lapsen sitouneisuutta arvoitaessa oli välillä vaikea valita sopivinta vaihtoehtoa. Toivoisimme siihen vielä lisää ohjeistusta 8.5. Yllättävän samankaltaisesti olimme valinneet vaihtoehdoista muissa kohdissa.
    • Vastaus: Hienoa. Ja mukava kuulla että ennakoitte sitoutuneisuuden koulutusta. Se onkin pääasiana 8. toukokuuta koulutuksessa, sosiaalisen orientaation ja aikuisen orientaation ohella.
  • Kysymys: Lapsen sitoutuneisuus oli vaikein asteikko arvioida ja siinä tuli eniten eroja. Koettiin että asteikkoa katsoo värittyneesti jos ei ole tarkkana; 1. on ”huono” vaihtoehto jota ei ”haluaisi” laittaa… Pohdittiin myös onko intensiivisyys = sosiaalisuus ja energia = liikunta?
    • Vastaus: Sitoutuneisuudesta: Itse asiassa korkea sitoutuneisuus ei aina ole merkki hyvästä, vaan usein parasta on kun lapsi välillä kykenee relaamaan totaalisesti ja välillä sitoutumaan vahvasti, tilanteen mukaan. Korkea sitoutuneisuus ei siis ole toiminnan arvon mitta. Lepo, rauha, rentoutuminen ja päätön kohellus ovat välillä yhtä tärkeitä. On totta että sitoutuneisuus ja fyysinen aktiivisuus liittyvät usein yhteen. Mutta päätön kohellus ei silti ole vahvan sitoutumisen merkki. Palataan asiaan 8.5.
  • Kommentti: Tietyt termit mieltää negatiivisiksi (passiivinen, yksinkertainen, toistuva) ja pitää keskittyä siihen ettei havainnoi ”väärin” koska haluaisi antaa ”positiivisen” vastauksen.
    • Vastaus: Passiivisuus, yksinkertaisuus ja toistuva toiminta eivät ole kohtuullisesti toteutuneina välttämättä negatiivisia kuvauksia.
  • Kysymys: Mitä on kestävä intensiivinen toiminta? Otetaanko lapsen ikä huomioon intensiivisyyden mittauksessa?
    • Vastaus: Vanhemmilla lapsilla on usein enemmän pitkäkestoista sitoutumista samaan toimintaan. Observoinnissa tulee kuitenkin huomioida lapsen ikäryhmä, eli arvointi tulee tehdä suhteessa muihin samanikäisiin lapsiin. Esimerkiksi 2-vuotiaan lapsen sitoutumista arvioidaan suhteessa muihin 2-vuotiaisiin lapsiin.
  • Kysymys: Pöydän ääressä tehtävän tekemisessä: miten arvioidaan kynän käyttämisen fyysinen aktiivisuus, onko se kevyehkön esineen liikuttamista?
    • Vastaus: Minä tulkitsen asteikkoa siten, että kyseessä on kohta 2, mutta laitoin asiasta varmuuden vuoksi kysymyksen liikuntaekspertillemme Anna-Liisa Kyhälälle.

G. Emootio

  • Kysymys: Mielestämme ilo ja tyytyväisyys sopisivat paremmin emootiopareiksi, samoin onnellisuus ja riemu.
    • Vastaus: Ilo ja riemu (5) viittaa vireämpään, kuplivaan emootioon, onni ja tyytyväisyys (6) taas on tässä luokituksessa seesteisempi hyvän kokemus.
  • Kysymys: Tunteen välittymisen kannalta tärkeää olla lähellä lasta, jotta ilmeet ja eleet näkyvät; tärkeä kuulla myös lasten keskustelut; niistä voi välittyä myös sitä luovuutta, jonka arvioimisen kohdalla on varmaankin kaikista kriittisin.
  • Kysymys: Vaikeaa koska voimme kokea eri tavalla. Pohdimme myös kohtaa hämmästys, valppaana, uteliaisuus, innostus.
    • Vastaus: Koska hämmästys on hetkellinen tunne, josta voi seurata positiivisia tai negatiivisia muita tunteita, on listaan kirjattu vihjeeksi positiivisia hämmästykseen liittyviä tuntemuksia. On kuitenkin myös mahdollista, että esim. lapsi ensin hämmästyy ja sitten häntä pelottaa, tällainen tunne kirjataan peloksi.
  • Kysymys: Me huomattiin harjoittelu tehdessämme, että emootio on välillä haastava määrittää. Onko lapsi 5. Ilo ja riemu vai 6. Onnellisuus, tyyyväisyys vai 7. kohdassa oleva innostus. Esimerkiksi ulkona ryhmä leikkii hippaa ja kaikkia näitä tunteita on laajasti tarjolla. Parin kanssa valitsimme lomakkeeseen usein eri tavoin.
    • Vastaus: On totta, että ”5. Ilo, riemu” ja ”6. Onnellisuus, tyytyväisyys” on vaikea erottaa toisistaan. Vuoden 2015 observoinnissa kohta ”4. Onnellisuus, ilo tyytyväisyys” oli kaikkein yleisin tunne ja sitä oli paljon enemmän kuin negatiivisia tunteita yhteensä. Halusimme siksi erotella positiivisia tunteita tarkemmin. ”5. Ilo, riemu” -tunteeseen liittyy enemmän vireys ja muutos, ”6. Onnellisuus, tyytyväisyys” -tunteeseen taas liittyy läsnäoleva hyvän kokemus. Ongelmia on muitakin: I. ”5. Ilo, riemu” menee sekaisin myös ”7. Hämmästys, valppaus, uteliaisuus, innostus” -tunteen kanssa. Ilo on pulppuava sisäinen tila (johon ei kuitenkaan kuulu hermostunut tai sosiaalinen nauru), mutta hämmästys taas kohdistuu enemmän odottamattomaan tapahtumaan. II ”6. Onnellisuus, tyytyväisyys” on välillä vaikeata erottaa tunteesta ”8. Neutraali, tyyni, rauhallinen”. Observoinnissa kirjataan emootio Onnelliseksi (6) vain, jos näemme tyynestä poikkeavan mielenilmauksen, eleen tai ilmeen.
  • Kommentti: Me koimme, että G Emootio-kohtaan voisi lisätä vaikka pitkästynyt, alakuloinen tai joku muu kuvaamaan sitä kun lapsella ei ole oikein mitään mielekästä tekemistä . Laitoimme siksi usein 8 neutraali, tyyni, rauhallinen tai 9 muu tunne.
    • Vastaus: Mielekkään tekemisen puutteen saa kyllä esiin, kun analysoitaessa valitsee toiminnan, jossa samaan aikaan lapsi on tyyni (G8) ja matalimman sitoutumisen (F1) ja vielä poistaa analyysista lepohetken. Uteliaisuuttani kokeilin ja eteen avautui kiinnostava kartta varhaiskasvatuksen ”tylsistymisen” saarekkeista. Esim. vuoden 2015 aineiston keruussa yli kolmasosa kaikesta ”tylsistymisestä” tapahtui ruokailussa, vaikka ruokailun pitäisi olla iloisen hyvinvoinnin juhlaa!
  • Kysymys: Myös meillä kohdat F, G ja H aiheuttivat keskustelua, joten näihin kaipaamme lisäinfoa ja tarkennusta. Tästä esimerkkinä kohta G7: miksi samassa vaihtoehdossa on niin erilaisia tunnetiloja vai valitaanko tämä vaihtoehto, jos yksikin tunnetila sopii tilanteeseen?
    • Vastaus: G7 luokan perustana on yksi Paul Ekmanin kuvaamasta seitsemästä perustunteesta eli hämmästys. Koska hämmästys on kokemuksena lyhytkestoinen, on sen jatkoksi liitetty siihen kuuluvia positiivisia tuntemuksia. Hämmästyksestä voi kuirwnkin seurata myös kielteisiä tunteita kuten pelkoa, mutta tunne luokitellaan tällöin peloksi (G3).
  • Kommentti: Emootioista oli vaikea valita mm. tyytyväisen ja tyynen välillä.
  • Kysymys: Mitä sisältää kohta muu tunne? Jos ei listasta löydy sopivaa, niin sekö sitten valitaan? Emootioista puuttuu mielestämme jännittäminen, vai mihin kategoriaan se liitetään?
    • Vastaus: Jos listasta ei löydy sopivaa emootiota, valitaan viimeinen Muu (9). Tällaisia muita tunteita ovat esim. inho, ylenkatse, mainitsemanne jännitys tai vaikkapa häpeä.

H. Sosiaalinen orientaatio

  • Kysymys: Toivoisimme sosiaaliseen orientaatio-kohtaan selvitystä sisältöihin kun eri kohdissa on niin monta vaihtoehtoa, mikä niistä painottuu?
    • Vastaus: Teemme lisäselvitykset kuhunkin kohtaan, kiitos ehdotuksesta! Aina pyritään valitsemaan pääasiallinen toiminta, vaikka esiintyisikin useita havainnoinnin aikana.

I. Lähimmän aikuisen toiminta

  • Kommentti: Lähimmän aikuisen toiminta: 1 ja 2 vaihtoehdot samankaltaisia.
    • Aikuisen vastaanottavassa orientaatiossa (I1) aikuinen ei tuo tilanteeseen aktiivisesti uutta ainesta, osallistuvassa orientaatiossa (I2) aikuinen taas aikuinen aktiivisesti vaikuttaa tilanteeseen

MUUTA

Aika ja tauot

  • Kysymys: Ajan rajaamisesta, ettei jää kiinni havaintoon, joka jää sen tärkeimmän havainnointiminuutin ulkopuolelle.
    • Vastaus: Välillä voi tuntua ”väärältä”, että heti havainnoinnin jälkeen toiminta muuttuu, mutta vältämme silti kiusausta muuttaa luokitusta. Keskitymme havainnointiaikana tapahtuvaan toimintaan. Suuri määrä havaintoja takaa sen, että oudoltakin tuntuvat poikkeamat eivät peitä kokonaiskuvaa, mutta samalla antavat mahdollisuuden tarttua pienempiin yksityiskohtiin.
  • Kommentti: Harjoitus observoinnista oli erittäin hyödyllinen tehdä parin kanssa. Huomasin, että aikaa täytyy todellakin seurata. Tarvitsin vielä melko paljon katsoa tarkemmin jokaisen kohdan tarkennukset.
    • Vastaus: Observointia pitää harjoitella vielä koulutuksen jälkeenkin osana omaa työtä. Muuten sujuva ja luotettava observointi ei onnistu. Kesällä ehtii myös unohtaa asioita. Kunkin kohdan tarkennukset pyritään saamaan mukaan lomakkeeseen. Ajan seuraamiseen kokeile ajastinta. Ohje ja asetukset katso aiemmista vastauksista.
  • Kommentti: Käytimme havainnoiden kirjaamiseen puhelinta. Koimme sen hankalaksi, näyttö on niin pieni, auringon häikäisy häiritsi, ja pohdimme, miten homma toimii sadesäällä? Tabletti olisi parempi.
    • Vastaus: Itsekin pidän enemmän tabletista, vaikka se onkin iso. Sadesuoja on tabletille välttämätön.
  • Kysymys: Tabletti sateella ulkona: joku suoja ja kynä?
    • Vastaus: Suoja on välttämätön, ajattele sadetta tai retkeä.
  • Kysymys: Mikä tehokkain ajanottoväline?
    • Vastaus: Minä pidin Tabata timerista seuraavilla asetuksella: Prepare 120, Work 60, Rest 240, Cycles 50. Asetuksista vielä ruksaa Background work, ruksaa Vibration ja valitse Last seconds for each interval 10 sec.
  • Kommentti: Observointi helpottui kun pääsi vauhtiin.Jonkin verran meni aikaa siihen,että piti miettiä kuka lapsi oli seuraava havainnoista ja monesko havainto oli menossa..Olisiko mahdollista,että lomakepohjan yläpuolella pyörisi joku laskuri josta näkisi monesko havainto on menossa.Vertaistuki oli loistava ja mietimme,että Observointi olisi kiva tehdä yhdessä.
    • Vastaus: Hienoa että observointi oli antoisa :). Sillä ei ole väliä monesko havainto on menossa. Observoija huolehtii vain siitä, että havainto tehdään joka viides minuutti.
  • Kysymys: Siirtyminen toiseen tilaan seuraavan havainnointilapsen luokse oli välillä haastavaa kahdessa minuutissa. Ymmärsimmekö siis oikein, että aikaa siirtymiseen esim. sisältä ulos (oma pukeminen) on se 2 min vai alkaako ajanottosykli (2+1+2) vasta, kun olet siirtynyt uuteen tilanteeseen?
    • Vastaus: Periaatteessa aikaa siirtymiseen on 2 min, mutta välttämättä ei haittaa vaikka siirtymiseen kuluisi kolme minuuttia ja uuteen tilanteeseen perehtymiseen vain 1 minuutti. Ajanottosykli on koko ajan sama, eikä ylimääräistä aikaa esimerkiksi ulkoiluun siirtymiseen ole. Onkin tärkeätä ennakoida ulosmenoa ja hiukan ennen ja esim. hakea ulkovaatteet valmiiksi edellisellä tauolla. Jos aina ulos mentäessä tulee ylimääräinen tauko samaan aikaan, se vinouttaa jatkuvana koko observointia.
  • Kommentti: Observointi on raskasta ja kannattaa pitää taukoja, hyvä tahti oli 5-8 observointia kerralla.Lapset jättivät hyvin rauhaan jos ei tehnyt itsestään numeroa eikä reagoinut lapsiin.
  • Kysymys: Havainoinnin painotus jos lapsen toiminta vaihtuu minuutin sisällä?
    • Vastaus: Kun minuutin aikana on useita toimintoja, painotetaan pääasiallista toimintaa. Jos pääasiallista toimintaa ei voi nimetä, painotetaan viimeistä kymmentä sekuntia.
  • Kysymys: Miten mahtaa onnistua Lasten löytäminen esim. ulkotoiminnassa ja lasten erottaminen havainnoitavien lasten joukosta?
    • Vastaus: On tärkeätä että seurataan jatkuvasti viiden minuutin havaintovälejä. Koska esimerkiksi ruokailun havainnointi voi olla nopeampaa kuin metsäretken havainnointi, nopeampi havainnointiväli ruokailussa näkyisi tuloksissa ruokailun kohtuuttoman suurena osuutena verrattuna esimerkiksi ulkoiluun.
  • Kysymys: Onko 50 havainnoinin määrä realistinen? Vai riittääkö nonstop havainnointi ilman ”urakkatavoitetta”. Taidot varmaan kehittyvät matkan varrella mutta alkuun tuntuu mahdottomalta.
    • Vastaus: On tärkeätä että seurataan jatkuvasti viiden minuutin havaintovälejä. Koska esimerkiksi ruokailun havainnointi voi olla nopeampaa kuin metsäretken havainnointi, nopeampi havainnointiväli ruokailussa näkyisi tuloksissa ruokailun kohtuuttoman suurena osuutena verrattuna esimerkiksi ulkoiluun.Viiden minuutin havaintoväli onnistuu varmasti. On kuitenkin tärkeää että harjoittelee observointia huolella. Itse olen tehnyt observointeja kolmen minuutinkin välein, mikä on kuitenkin liian lyhyt aikaväli, sillä tällöin jokaista osiota ei ehdi kunnolla erikseen miettiä.
  • Kommentti: Havainnointi oli tosi uuvuttavaa. Jossain välissä olisi hyvä pitää eväs/virkistystauko.
    • Vastaus: Havainnointi helpottuu ja nopeutuu ajan myötä. Jos on välttämätöntä pitää lepotauko observoinnista, on tärkeää että ei pidä taukoa samaan aikaan kaikkina päivinä, jotta ei synny systemaattista virhettä.
  • Kommentti: Jäimme miettimään, että haluaisimme tehdä vielä syksyllä toisen harjoituksen.
    • Vastaus: Syksyn toinen havainnointi kannattaa ehdottomasti tehdä.
  • Kommentti: Tosi intessiivistä tämä havainnointi on ja varsinkin, kun sitä tekee useamman tunnin niin kyllä pientä huilitaukoa ja latautumista kaipaa.
    • Vastaus: On totta, että ensimmäinen päivä observointia vie kyllä mehut. Neljän tunnin herkeämätön ja tiiviisti aikatauluun sidottu prosessi on rankka. Kokemuksen mukaan observointi helpottuu kuitenkin pian ja kiire häviää. Rutiinin kasvaessa on kuitenkin tärkeää aina välillä herätellä itseään ja miettiä, onko observoinnissa jossain kohtaa tullut liiallista automaatistumista.
  • Kysymys: Tuleeko harjoituskertoja vielä syksyllä lisää, nyt vielä jokseenkin epävarmaa ja hidasta ja mietityttää miten syksyllä muistaa haastavat kohdat?
    • Vastaus: Kannattaa tehdä observointeja omatoimisesti oman työn lomassa, jotta eri luokitukset tulevat tutuksi. Koulutukset ovat 8.5. ja 2.10. Myöhemmin on tarkoitus pitää koulutuspäivät puolivuosittain, mutta näemme vasta käytännössä mikä on todellinen tarve.

Laitteet ja nettiyhteys

  • Kommentti: Havainnoiminen tuntuu selkeältä ja tabletin käyttö on kätevää havainnoinnissa. Ajastin helpottaisi työskentelyä huomattavasti ja senkin käyttöä varmasti harjoiteltava ennen varsinaista observointia.
    • Vastus: Minäkin pidin tabletista ja ajastin helpotti huomattavasti minunkaltaiseni putkiaivon observointia.
  • Kommentti: Nettiyhteys pätki kesken havainnoinnin, joten yhden lapsen havainnointi tuli paperille, sitten yhteys tulikin takaisin. Tätä paperiversiota en näpytellyt koneelle, koska piti rientää jo seuraavaan tilanteeseen.
    • Vastaus: Jos tulee yksittäinen satunnainen yhteyden katkeaminen, sitä ei tarvitse raportoida erikseen paperilla Katille, vaan satunnaisvaihtelu takaa edelleen havainnoinnin luotettavuuden puuttuvasta havainnosta huolimatta.
  • Kommentti: Havainnointi tehtiin älypuhelimella, joka ei ole kaikkein toimivin väline. Esim. ulkona kirkkauden yms. säätö. Kosketusnäyttökynä ei ottanut kontaktia puhelimeen, kädet kohmeessa. Tietojen syöttämiseen meni enemmän aikaa kuin 2 minuuttia. Havainnointiluokitukset on melkein osattava ulkoa, jotta tietojen syöttäminen on sujuvaa.
    • Vastaus: Alussa observointi on hidasta, mutta nopeutuu pian. Suorittakaa observointeja kunnes pystytte vaivattomasti tekemään observointeja 5 minuutin välein. Hyvä että kosketuskynän toimivuus tuli testattua. Selvittäkää mahdollisuutta vaihtaa tablettiin tarvittaessa.
  • Kysymys: Havainnoinnin kirjaaminen räntäsateessa tai vesisateessa on on haastavaa nimenomaan laitteen näkökulmasta. Täytyy ottaa mukaan joku sateenkestävä kassi ja etsittävä katos kirjaamista varten. Ipadit ei toimi ulkona pakkasella.
    • Vastaus: Pitää hankkia säänkestävä suojus tabletille.
  • Kysymys: Teknisiä ongelmia! Havainnointilomake ei aukea linkistä. Olen koettanut avata sitä erilaisilla laitteilla, mutta ei onnistu. Onko muilla vastaavaa ongelmaa?
    • Vastaus: Kokeilin lomaketta Samsungin puhelimella ja hyvin toimi. Varmista vielä seuraavat neljä kohtaa:
      1. Varmista että osoite on oikea.
      2. Kokeile että yhteytesi varmasti toimii esimerkiksi kokeilemalla yhteyttä johonkin muuhun sivustoon.
      3. Jos yhteyttä ei ole, tarkista asetuksista että mobiilidata on päällä.
      4. Jos yhteyttä ei edelleenkään ole, käynnistä laite uudestaan. Tarkista että yhteys toimii.

Observoijan rooli ja asemoituminen

  • Kysymys: Mikä on observoijan vastuu tilanteessa, jossa ei ole oman ryhmän aikuista lähietäisyydellä ja lapsi/lapset joutuvat vaaratilanteeseen johon pitäisi puuttua? Esim. rakentavat patjakasaa, johon hyppivät > kasa kaatuu ja lapselle sattuu jotain….
    • Vastaus: Ryhmän omat aikuiset vastaavat ryhmän lasten turvallisuudesta. Jos kuitenkin turvallisuus vaarantuu, observoija ensisijaisesti informoi vaarasta ryhmän kasvattajia. Äkillisessä vaarassa jossa ei ole muita aikuisia paikalla, on kuitenkin pakko toimia. Pidä kuitenkin mielessä, että observoija ei ole tilanteessa kasvattaja eikä pyri ohjaamaan tilanteita sen paremmin otolliseen kuin mihinkään muuhunkaan suuntaan. Pyrimme siihen, että observoija ei vaikuta mitenkään lasten/ryhmän/tiimin toimintaan.
  • Kommentti: Se, että toinen havainnoijista tunsi lapset, aiheutti myös tulkintaeroja, ja pohdimmekin yhdessä sitä, että miten pystyy oikeasti objektiivisesti havainnoimaan lasta ja tilannetta. Vaikkei tuntisikaan havainnoitavia, niin silti koin itse tekeväni tulkintoja lapsesta, mikä saattoi vaikuttaa siihen miten arvioin tämän toimintaa.
    • Vastaus:On totta, että välillä tulee tulkintaeroja, vaikka luokitus on pyritty tekemään havaittavien ja selkeiden kriteerien mukaisesti. Esimerkiksi porukan ulkopuolelle jääminen (esim. B7) ja kiusaaminen (B9) voivat olla vaikea erottaa toisistaan, jos ei tunne lasten sosiaalista historiaa.
  • Kommentti: Havainnoinnin harjoittelu tehtiiin toisen havainnoitsijan omassa ryhmässä. Ulkopuolisena ”havainnoiminen ” oli haaste, koska havainnoitsija tunsi lapset -> eroavaisuuksia havainnointien tulkinnassa. Lähinnä tämä tuli esiin vastausten eroavaisuuksina lapsen omassa toiminnassa, lapsen sitoutuneisuudessa sekä emootioissa.
    • Vastaus: On totta, että oman ryhmän observoijan ja ”vieraan” observoijan arvioinnit eroavat. Tämä ei ole kuitenkaan paha asia, sillä vierasta observoijaa eivät rasita lapsen aikaisempi historia, tausta tai ajan kanssa syntyneet oletukset. Vieras observoija voi havainnoida paremmin ”samalta viivalta”.
  • Kysymys: Kuinka tarkasti observoijan sijoittumista suhteessa lapseen on määritelty?
    • Vastaus: Observoijan sijoittumista ei ole määritelty. Tärkeätä on kuitenkin, että lapsen toiminta ei häiriinny, eikä lapsi ole tietoinen observoinnista. Lapsen kasvoja ei useimmissa tilanteissa tarvitse nähdä koko aikaa.

Lomake

  • Kommentti: Sähköisessä lomakkeessa voisi olla pieni ”i(info)”-painike josta tulisi esiin tarkempi kuvaus eri vaihtoehdoista (eli samat mitkä ovat paperilomakkeessa). Näin ei tarvitsisi luntata kuvauksia paperista.
    • Vastaus: Upea idea tämä info-kuvake!
  • Kommentti: Olisi tärkeää merkitä onko havainnointitilanteessa ryhmän kaikki aikuiset paikalla; tällä on suuri merkitys siihen miten lapset käyttäytyvät.
    • Vastaus: Olette oikeassa. Lisäksi olisi tärkeätä tietää mitä aikuiset tekevät jne., mutta nykyisellä laajuudella ollaan observoijan luotettavan observoinnin rajalla. Enempää osioita ei voi ottaa luotettavuuden kärsimättä. Mukaan on pyritty ottamaan kaikkein tärkeimmät.
  • Kommentti: Pidemmät selitykset vaihtoehdoille tulee sisäistää todella hyvin, tai sitten tuolla aiemmin mainittu infopainike, millä saisi helposti luntattua pidemmän version, olisi hyvä lisä. Huomasimme, että jos emme lukeneet paperista pidempää selitystä, teimme hätäisiä ja täysin vääriä tulkintoja.
    • Vastaus: Tämä infopainike on aivan mainio idea, selvitämme niiden lisäämistä. Siinä voi mennä hivenen aikaa sillä olisi hyvä saada infoon mukaan myös tämän kysymykset ja vastaukset -palstan asiat.