Observoijan tehtävät

Sähköinen observointilomake: https://my.surveypal.com/Observointilomake

Observoijat ovat avainasemassa tutkimuksen onnistumisen ja luotettavuuden kannalta. Observoijat havainnoivat viittä lasta yhdestä päiväkotiryhmästä kahden aamu- tai iltapäivän ajan. Päiväkodit, ryhmät, havainnoitavat lapset ja havainnointipäivät on arvottu. Yhdellä observoijalla on kunnasta riippuen havainnoitavanaan kolmesta, neljästä tai viidestä ryhmästä arvotut lapset. Enimmillään observointiin kuluu siis 10 aamu- tai iltapäivää. Havainnointi tapahtuu työajalla ja observoijien omien ryhmien sijaisresursseista on huolehdittu.

Observoijat ovat kunnan lastentarhanopettajia, varhaiskasvatuksen erityisopettajia ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoita. He saavat tehtäväänsä kolmen päivän koulutuksen Helsingin yliopiston toimesta. Koulutuksesta on hyötyä myös omassa perustehtävässä. Sen avulla myös varmistetaan, että havainnointi pysyy tieteellisesti luotettavana.

Koska observointipäiät arvotaan, ne eivät välttämättä jakaudu tasaisesti. Observoijat saavat tiedon omista observointipäiväkodeistaan ja -päivistään kunnan / varhaiskasvatusyrityksen yhdyshenkilön kautta.

Lisäksi observoijat käynnistävät observointipäiväkodeissaan muiden mittareiden täyttämisen.

(Hankkeen eteneminen vuonna 2017: Prosessikaavio)

Havainnoinnin ohjeet 2018 (tulostettava lomake: Observoinnin_ohje18)

  • Kussakin arvotussa lapsiryhmässä käydään havainnoimassa kahtena satunnaisesti valittuna havainnointipäivänä.  Havainnoitavien ryhmien määrä / observoija vaihtelee kunnittain. Havainnoitavalle ryhmälle ei kerrota minä päivinä heitä havainnoidaan.
  • Ensimmäisenä päivänä observoija menee ryhmään klo 7:30 (tai 11.30, jos kohdalle osuu iltapäivähavainnointi) ja arpoo vanhempien suostumuslapuista viisi lasta osallistumaan tutkimukseen.
  • Observoija kirjoittaa lapsen etunimen ja sukunimen kaksi ensimmäistä kirjainta sekä lapsen numeron (1–5)  kahdelle paperille. Toisen paperin hän antaa ryhmän lastentarhanopettajalle, joka käyttää numeroita täyttäessään lapsilomaketta. Toisen paperin observoija säilyttää itsellään ja käyttää sitä toisella observointikerralla.
  • Observoija pyytää henkilöstöltä tarvittaessa apua lasten tunnistamiseen.
  • Lapsia havainnoidaan noudattaen listan numerojärjestystä. Jos lapsi on poissa, havainnoidaan listassa seuraavana olevaa lasta. Myöhemmin tulevat lapset havainnoidaan heidän tullessaan ryhmään listan mukaisessa järjestyksessä. Jos on mahdotonta havainnoida koko ryhmää, esimerkiksi jos joku lapsista lähtee puistoon ja muut jäävät päiväkotiin, havainnoija havainnoi suurempaa ryhmää. Systemaattisen virheen välttämiseksi havainnoija aloittaa joka päivä havainnointilistan eri kohdasta.
  • Havainnointi tapahtuu useimmiten kello 8.00–12.00 välisenä aikana ja silloin tällöin kello 12.00–16.00 välisenä aikana (on kuitenkin mahdollista, että joissakin ryhmissä mielekkäämpi aikataulu on esim. 9.00–13.00 ja puolipäiväryhmissä havainnointi on aina samaan aikaan). Havainnointi tapahtuu viiden minuutin välein. Kaksi minuuttia käytetään havainnoitavan lapsen tilanteeseen tutustumiseen, yksi minuutti varsinaiseen havainnointiin ja kaksi minuuttia havainnon kirjaamiseen. Jos minuutin aikana tapahtuu paljon toiminnan vaihdoksia, painotetaan luokittelussa viimeisen kymmenen sekunnin toimintaa. Yhtenä päivänä kertyy 49 havaintoa. Kun havainnoijan on käytävä vessassa, juomassa ym., havainnointia jatketaan tauon jälkeen normaalisti. Eri päivinä samanlaisena toistuvaa taukoa on vältettävä.
  • Harjoittelun jälkeen havainnoija usein huomaa, että hän kykenee tarkkaan havainnointiin jopa neljän minuutin välein. Neljän minuutin väli on suositeltava, sillä se mahdollistaa useamman havainnon tekemisen. Jos kuitenkin neljän minuutin havainnointiaika tuntuu hankalalta, palataan viiden minuutin havaintoväliin. Vähitellen havainnointi helpottuu. Neljää minuuttia nopeampaan havainnointivauhtiin ei saa kuitenkaan siirtyä. On varottava rutinoitumasta päivän aikana, sillä rutiini lisää riskiä systemaattiseen virheeseen.
  • Usein lapsi muuttaa toimintaansa havainnoinnin aikana, mutta havainnoija pyrkii valitsemaan lapsen pääasiallisen toiminnan koodattavaksi toiminnaksi. Lapsen toiminta määritellään kohtaan B10 vain, jos edellisistä vaihtoehdoista ei löydy sopivaa kuvausta. Jos lapsen toimintaa on mahdoton määritellä, se koodataan kohtaan B11. Poikkeuksen muodostavat kohta G, jossa lyhyempikin tunteen ilmaisu riittää sekä kohta E, jossa toiminnan vaihdellessa painotetaan viimeistä kymmentä sekuntia. Jos lapselle ei löydy lähikontaktia (D) observoitavien lasten joukosta, valitaan vaihtoehto 6. Ei kontaktia tutkittaviin lapsiin. Kohdassa I valitaan vaihtoehto 6, mikäli aikuinen ei kiinnitä havainnoitavaan lapseen huomiota vähintään muutaman sekunnin ajan observoinnin aikana.
  • Havainnoijalla on havainnoinnissa mukanaan oma koodinsa ja päiväkodin koodi, ladattu tabletti / älypuhelin, näyttökynä ja laturi. Lisäksi hän tekee ensimmäisen observoitikerran aluksi numeroidun listan lapsista. Mukana on hyvä olla myös tulostettu havainnoinnin ohje ja kaksi observoinnin hätävaralomaketta siltä varalta, että verkkoyhteys ei toimi. Havainnointidatan observoija kirjaa sähköisesti verkkolomakkeelle. Kirjaus tehdään vasta havainnoinnin jälkeen. Ajan seuraaminen tapahtuu joko rannekellosta tai älylaitteen kellosta.
  • Havainnoija ei etsi vuorovaikutusta tai katsekontaktia lapsiryhmän lapsiin, mutta vastaa tarvittaessa lasten kysymyksiin. Esimerkiksi: “Miksi olet täällä?” “Olen havainnoimassa.” “Mitä kirjoitat?” Teen muistiinpanoja” “Miksi?” Teen muistiinpanoja siitä mitä tapahtuu.” Kokemuksen mukaan lapset hyvin nopeasti jättävät havainnoijan omiin oloihinsa.
  • Vaikka havainnointi ei ole salaisuus, sitä ei tule painottaa ryhmässä. Havainnoitavan lapsen ei tule olla tietoinen siitä, että hän on havainnoitavana. Havainnoijan ei tarvitse olla lapsen lähellä, riittää että havainnoija ymmärtää lapsen tilanteen. Havainnoija voi liikkua vapaasti ryhmässä.
  • Linkki sähköiseen observointilomakkeeseen: https://my.surveypal.com/Observointilomake

Onko ryhmässä henkilöstövajausta observointihetkellä? Ei ole / Kyllä on

Päiväkodin numero

Lapsen numero

A. Lapsen toiminnan yleinen kehys (mitä lapsen pitää/kuuluu tehdä, sisältää siirtymät tilanteiden välissä)

  1. Suora kasvatustoiminta sisällä (enimmäkseen aikuisen aloittamaa, suunniteltua toimintaa: opetusta, ohjeistusta, ryhmätoimintaa, kirjan lukua, esityksiä, ryhmäkeskustelua)
  2. Tuettu leikki sisällä (lapsilähtöistä. Aikuinen havainnoi, osallistuu ja on valmis tarvittaessa tukemaan leikkiprosesseja)
  3. Vapaa leikki sisällä (itsenäisempi leikki yksin tai kavereiden kanssa. Kasvattaja ei osallistu prosessiin)
  4. Ulkotoiminta (usein pihalla, puistossa, retkellä)
  5. Perushoito (pukeminen, riisuminen, WC, hygienia, voi sisältää odotusta ja valmistautumista)
  6. Ruokailu (aamupala, lounas, ruuan odotus, järjestelyt ennen/jälkeen syömisen)
  7. Lepohetki

B. Lapsen oma toiminta (mitä lapsi tekee)

  1. Roolileikki tai mielikuvaleikki (lelulla tai itsellä on rooli)
  2. Sääntöleikki (esim. pallopeli, lautapeli, elektroninen peli, pysyvät säännöt, kilpailu)
  3. Esineleikki ja kokeilu materiaaleilla ja leluilla (esim. hiekkalaatikolla, paperilla)
  4. Fyysinen leikki tai aktiviteetti (juoksu, keinuminen, hyppiminen, riehuminen, tanssi, kiipeily, harjoitus)
  5. Lukeminen, opettaja lukee tai lapsi lukee/selaa kirjaa itse
  6. Tehtävä (esim. kotitehtävä, kynä-paperi –työt, pukemisen harjoittelu, lorun opettelu, taidon harjoitus, työ)
  7. Toiminta ilman kiintopistettä tai kunnon kontaktia muihin (esim. kuljeskelu, etsiminen, odottelu)
  8. Yhdessäolo muiden kanssa (esim. hengailee/kävelee kavereiden kanssa, juttelee kiipeilytelineellä)
  9. Kielletty toiminta (esim. ohjeiden rikkominen, kiusaaminen, häirintä)
  10. Lapsi toimii yleisen kehyksen sisällä, mutta ei sovi yllä oleviin luokkiin B1-B9 (esim. lapsi syö ruokailussa, pukeutuu ulos lähdettäessä)
  11. Muu toiminta (ei sovi muihin luokkiin, esim. sekavuus, paljon vaihdoksia, ei rakennetta)

C. Lapsen pääasiallinen huomion kohde

  1. Ei-sosiaalinen kohde (esim. lelu, hiekka, auto, palikat, vesi, oma itse)
  2. Aikuinen (esim. seuraa aikuisen kertomusta, keskustelee, huomio voi sisältää esim. opetusmateriaalia)
  3. Toinen lapsi (mukana voi olla myös leluja ja muita ei-sosiaalisia kohteita esim. lapsen kädessä)
  4. Ryhmä lapsia (2 tai useampia lapsia, mukana voi olla myös leluja ym.)
  5. Kokonaistilanne (tilanteessa on niin paljon elementtejä, ettei pääasiallista kohdetta voi nimetä, esim. lapsia, aikuisia, materiaaleja, usein dynaaminen tilanne)

D. Lähin sosiaalinen lapsikontakti Lapsi johon havainnoitava lapsi vahvimmin suuntautuu.

  1. 1
  2. 2
  3. 3
  4. 4
  5. 5
  6. Ei kontaktia tutkittaviin lapsiin

E. Lapsen fyysinen aktiivisuus (painotetaan viim. 10 s)

  1. Liikkumaton (esim. nukkuminen, seisominen, istuu vaunuissa ja seisominen)
  2. Paikallaan tapahtuva raajojen/kehon liike (esim. nouseminen ylös, kevyehkön esineen liikuttaminen)
  3. Hitaat ja kevyet liikkeet (esim. käveleminen, kevyt keinuminen)
  4. Kohtalaisesti kuormittavat liikkeet (esim. käveleminen ylämäkeen, vähintään 2 hyppelyä, kiipeily telineessä, käsillä roikkuminen ja vauhdinotto jaloilla)
  5. Nopeat ja kuormittavat liikkeet (esim. juokseminen, portaiden nousu, vähintään kolme hyppelyä, kiipeilytelineessä roikkuminen jalat liikkeessä)

F. Lapsen sitoutuneisuus

  1. Yksinkertainen, kaavamainen, toistuva, passiivinen toiminta, ei energiaa, ei älyllistä haastetta
  2. Usein keskeytyvä toiminta ja toimintaan kiinnittyminen
  3. Enimmäkseen jatkuva toiminta, huomio hajoaa helposti, vähän energiaa
  4. Jatkuva toiminta jossa intensiivisiä hetkiä, tarkkaavaisuus ei helposti hajoa
  5. Kestävä intensiivinen toiminta, keskittyminen, luovuus, energia ja sitkeys

G. Emootio (1-6, muutaman sekunnin havainto emootiosta riittää)

  1. Viha
  2. Ärtymys, turhauma
  3. Pelko, ahdistus
  4. Suru, masennus
  5. Ilo, riemu
  6. Onnellisuus, tyytyväisyys
  7. Hämmästys, valppaus, uteliaisuus, innostus
  8. Neutraali, tyyni, rauhallinen
  9. Muu tunne

 H. Sosiaalinen orientaatio tämänhetkisessä ryhmässä

  1. Mukautuva ja avoin, hyväksyy ja huomioi
  2. Osallistuva, vuorovaikutteinen, avoin, tekee yhteistyötä
  3. Dominoiva, itsepintainen, ehkä itsekeskeinen tai määräilevä
  4. Vetäytyy sosiaalisesta tilanteesta, ei-sosiaalinen, ei-vuorovaikutteinen
  5. Ei voida määrittää

I. Lähimmän aikuisen toiminta

  1. Vastaanottaa: havainnoi, kuuntelee, on avoin, herkistyy, hyväksyy, huomioi (syventyy lapsen kokemukseen)
  2. Osallistuu: vuorovaikutteinen, avoin, tekee yhteistyötä, rikastaa, kokeilee, (syventää lapsen kokemusta)
  3. Tavoittelee: opettaa, motivoi, ohjaa, harjoittaa (syventää ennalta määrätyn tavoitteen suuntaan)
  4. Neutraali: Ei vuorovaikutteinen, valvoo, päättää, rutiini, ei huomioi (ei syvennä kokemusta)
  5. Negatiivinen: Arvostelee, mitätöi, syyttää, ivailee, uhkailee (jyrää lapsen kokemuksen)
  6. Ei aikuisen huomiota

 

 

 

16 thoughts on “Observoijan tehtävät

  1. Mirella Vanhala

    Hei ensimmäinen observointi takana. Jäi mietityttämään lapsen sitoutuneisuus kun nukkuu. MIKÄ olisi ollut siinä kohtaan oikea. Sekä kohta lapsen pääasiallinen huomion kohde nukkuessa. Ajattelin että se on lapsi itse??! Myös vaikeutta tulkita pientä lasta joka on lähes unessa aikuisen sylissä eikä reagoi mihinkään.

    Vastaa
    1. reunamo

      Olet oikeassa, lepotilanteen luokitus on epälooginen! Hyvää korjaustapa etsitään ja se kerrotaan viimeistään 2.10. koulutuksessa. Siihen asti pitää sinnitellä pyrkimällä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kyseessä on virhe, olemme pahoillamme.

      Vastaa
    2. reunamo

      Kiitos tarkennuksesta! Koska lepohetken koodaus oli epälooginen, on C1 ja F1 -kohtiin lisätty teksti (tai lapsi nukkuu). Pahoittelemme luokituksen puutteellisuutta.

      Vastaa
  2. Leena Rossi

    Minullakin ensimmäinen havaintokerta takana. VÄHÄN MENI METTÄÄN NUKKARISSA, kun yritin jättää tyhjää kohtiin C, D, F ja G. Yritin lähettää kaavaketta, mutta eipä onnistunutkaa. Tuli viesti… kenttä pakollinen. Mitä siis tein väärin ? Jatkoin sitten loppuun täyttämällä kohdat parhaaksi katsomallani tavalla.

    Vastaa
    1. reunamo

      Kiitos tarkentavasta kommentista! Koska lepohetken koodaus oli epälooginen, on C1 ja F1 -kohtiin lisätty teksti (tai lapsi nukkuu). Pahoittelemme luokituksen puutteellisuutta.

      Vastaa
  3. Leena Rossi

    Kiitos nopeasta vastauksestanne. Koska seuraava observointini on kohta, oli tästä hyvä apu. Kiitos

    Vastaa
  4. Saara Kettunen

    Olin tänään ensimmäistä kertaa observoimassa.Ryhmä oli alle 3-v.Saavuin paikalle klo 7:30 ja yksi havainnoitava lapsi oli paikalla.Koin alkuun haastavaksi havainnoinnin,koska lapsi istui puoli tuntia hoitajan sylissä minua katsellen.Tein kuitenkin jo tilanteesta yhden havainnoinnin.Ruokailu kesti myös noin puoli tuntia ja tein siitä vain kaksi havainnointia ,koska tilanteessa ei ollu
    t juurikaan muutosta toiminnassa.Seuraavat lapset tulivat vasta klo 9-10,joten pääsin vasta silloin kunnolla vauhtiin.Kuitenkin sain klo 12:00 mennessä vain 35 havainnointia tehtyä.En viitsinyt jäädä odottelemaan lepohetken päättymistä ja lähdin pois..Olin siis alussa mukana.Kysymys kuuluukin,että pitäisikö päivää vaan pidentää jos ei ehdi tehdä tarpeeksi havaintoja aamupäivän aikana ja olisiko minun vain pitänyt tehdä monta havainnointia samasta lapsesta vaikka tilanne pysyi samanlaisena pitkään ilman muutosta?Henkilökunta oli myös todella kiinnostunut minusta ja yritti keskustella kanssani lähes koko ajan vaikka selitin useaan otteeseen,että yritän olla huomaamaton ja en pysty keskustelemaan.

    Vastaa
    1. Kati S Rintakorpi Artikkelin kirjoittaja

      Hei Saara!
      Tarkoitus on, että havainnointia tehdään jatkuvasti, vaikka tilanne olisi muuttumaton ja paikalla vain yksi lapsi. Jatkat siis vaan sinnikkäästi neljän tunnin ajan (omia pieniä wc-taukoja tms. lukuunottamatta). Päivää ei siis pidennetä tai valita otollisia observointihetkiä. Voi tuntua puuduttavalta, mutta kun kaikki toimivat näin, saamme rutkasti tietoa siitä mitä varhaiskasvatuksessa mihinkin aikaan tapahtuu.
      Kati

      Vastaa
  5. Jessica Sarlin

    Hei,
    ensimmäinen havainnointikertani täällä Helsingissä on nyt takana. Keikka meni oikein hyvin. Sen alkaessa paikalla oli yksi lapsi, josta ehdin tehdä nelisen havaintoa, kunnes seuraava lapsi tuli. Sitten pian tulivat kaksi seuraavaa, ja viides lapsi tuli klo 10:00 aikaan. Päivään mahtui aamupala, siirtymä ulos, ulkoilu, siirtymä sisään, päiväpiiri, lounas ja yksi havainto päivälevolta. Ryhmässä oli vain 12 lasta, joten oli tosi helppoa löytää havainnoitava lapsi. Siirryin nopeasti rytmiin 1-1-2, jossa yhden minuutin katsoin lasta ja tilannetta, sitten havainnoin ja lopuksi kirjasin havaintoja. Useimmiten oli niin, että lapset olivat samassa tilassa tai muutaman metrin päässä. Päiväpiirissä tein myös pari havaintoa niin, että aloitin havainnoinnin heti edellisen loputtua. Tämä oli helpompaa siksi, että minuutin ”orientaatiovaihe” oli aivan liian pitkä ja mieli alkoi harhailla -> oli vaikea keskittyä kirjaamiseen havainnoinnin jälkeen. Muutaman kerran kävi niin, että jokin tapahtuma vei huomioni (esim. kovaääninen aikuinen antoi lapsille ohjeita) ja unohdin aloittaa havainnoinnin. Katsoin sitten vaan seuraavan ajan kellosta (esim. 1:15), ja havainnoin siitä minuutin ajan.

    Tablettiin asensin ”Stopwatch” ja ”Floating Stickies”- sovellukset, jotta lasten nimilista ja sekuntikello näkyivät koko ajan tabletilla ”kellumassa” selainikkunan päällä. Nämä helpottivat paljon työskentelyä.
    Lepohuoneessa oli säkkipimeää, joten viimeistä havainnoitavaa lasta en löytänyt enää ollenkaan.
    Havaintojen kirjaaminen oli välillä hyvin helppoa ja välillä vaikeaa. Tässä kysymyksiäni ja pohdintojani:

    1. Lapsi ”häseltää” pukemis- tai lelujenkeräystilanteessa. Heittelee tavaroita, pelleilee, ilmeilee. Mikä tunne valitaan kohtaan G? Ilo ja riemu olisivat ehkä lähin, mutta niistäkään ei oikeastaan ollut kyse. Ehkä aikuisen uhmaamisesta tai keskittymättömyydestä.

    2. Lapsi ei osaa laittaa Duplohahmoa istumaan autoon ja pyytää aikuiselta apua. Aikuinen laittaa hahmon paikalleen ja sanoo: ”ole hyvä”, ei sano muuta. Lapsi palaa leikkimään. Mikä on aikuisen toiminta? (kohta I) Tuntuisi kohdalta ”vastaanottaa”, mutta toisaalta oli myös aika ”pinnallinen”.

    3. Lapsi tuo piponsa aikuiselle ja aikuinen laittaa sen lapsen päähän. Kumpikaan ei sano mitään. Mikä on aikuisen toiminta (kohta I?)

    4. Ruokapöydässä havaintojaksolla lapsi syö ruokaansa. Ihan jakson lopussa opettaja sanoo ”Hyvä Jalmari.” (nimi muutettu), aikuinen kehuu lasta kun hän syö veitsellä ja haarukalla. Lapsi ei vastaa, vain katsoo aikuista. Mikä on lapsen sosiaalinen orientaatio? Mihin I (aikuisen toiminta) kategoriaan kuuluu pelkkä kehu?

    5. Valtavan monet havaintohetket luokittelin I (Lähimmän aikuisen toiminta) kohtaan 4. pinnallinen: ei vuorovaikutteinen, valvoo, päättää, rutiini, ei huomioi (ei syvennä kokemusta). Esimerkiksi tilanne jossa n. 1,5v lapsi käveli aikuisen kanssa käsi kädessä pihan poikki leluvaraston luokse ulkoilun alussa. Tilanne oli mukava, rauhallinen, lapsille tuttu, mukava siirtymä yhdessä jonossa. Aikuinen ei puhunut mitään. Tuntui väärältä ja kummalta luokitella se kuitenkin negatiiviselta kuulostavaan luokkaan (tätä pohdimme jo harjoitellessa). Vai laskettaisiinko käsi kädessä oleminen vuorovaikutukseksi?

    6. Lapset keksivät kolmestaan ottaa ämpärit käsiin ja lähteä etsimään pihan nurmikolta etanoita. Miten luokitellaan lapsen oma toiminta (b)?

    7. Lomaketta voisi kehittää niin, että siihen olisi upotettu videokamerasovellus (samantyyppinen kuin esim. snapchatissa, pelkkä punainen pallo), jolla voisi halutessaan kuvata havainnointiminuutin. Video lähtisi pyörimään itsekseen kun sormen laskee irti. Video voisi kadota lomakkeen lähettämisen yhteydessä. Tämä auttaisi siihen, että välillä oli mahdoton muistaa, oliko jokin asia tapahtunut havaintominuutin aikana vai aiemmin. Erityisesti meluisemmassa eteis/siirtymätilanteessa.

    8. 1,5v lapsi seisoo ja katsoo muiden leikkiä. Hän katsoo aina sitä lasta, joka puhuu tai tekee jotain leikkiin liittyvää. Hän on mukana ikään kuin leikin liepeillä, kuitenkaan puhumatta ja liikkumatta. Miten luokitellaan B?

    9. Mikä tunne valitaan, jos lapsi tekee aloitteita? Esim. päiväpiirissä ehdottaa muumilaulua hiljaisella äänellä.

    10. Lapsi osallistuu päiväpiirissä jumppalauluun ja nostaa käsiä, ravistaa sormiaan ja pyllistää oikealla hetkellä. Miten luokitellaan B (lapsen toiminta)? Fyysinen leikki tai aktiviteetti tuntui liian fyysiseltä määritelmältä, kun liikettä oli kuitenkin aika vähän, toisena vaihtoehtona mietin 10 (lapsi toimii yleisen kehyksen sisällä).

    11. Olisiko mahdollista koodata simppeli työkalu, joka tarkistaisi vaikka havainnoijanumeron perusteella pilvipalvelusta, montako havaintoa on tänään kirjattu? Olisi hyvä pysyä kärryillä, montako on tehnyt, ja havainnointi oli niin intensiivistä välillä että siihen en välitä ottaa lisää muistettavaa eli laskettavaa.

    12. Jatkossa havainnoitavan päiväkodin sijaintiin voisi olla parempi voida vaikuttaa vähän, esim. pystyä valitsemaan 2-3 aluetta, joille on helppo kulkea. Nyt oli herättävä 5:30 ehtiäkseen ajoissa valmistautua tunnin matkaan useammalla eri bussilla. Helsingissä kätevämpi olisi ollut kulkea läntisen ja eteläisen alueen varhaiskasvatusalueille tai Espooseen. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei voida olettaa että työntekijä ostelee kalliita seutulippuja observoinnin tähden (jos esim. kulkee tavallisesti pyörällä mutta observoitava talo onkin 20 km päässä).

    Työn järjestelyjen kannalta helpotus oli, kun sai työaikaa lyhentämällä kuitattua syksyn vanhempainilloista ja työilloista sekä arjesta kertyneitä ylitöitä, joita yleensä on vaikea saada lyhennettyä. Jatkossa voi sitten hyödyntää observointipäivien ilta- tai aamupäivät suunnitteluaikana, joka on erittäin tervetullut lisäys muutoin niukaksi jäävään ryhmän ulkopuoliseen aikaan.

    Päivä kaikkiaan oli mielenkiintoinen ja sopivan haastava. Oli kiehtovaa nähdä erilaisen ryhmän ja erilaisen talon toimintaa ja nähdä erilaisia oppimisympäristöjä. Erityisen hyvä oli, että sijaisjärjestelyistä oli omalla työpaikalla huolehdittu. Voisin olla jopa kiinnostunut havainnoijaopettajan työpaikasta vakituisesti, jos kaupungille joskus sellaisia toimia perustettaisiin 🙂

    Vastaa
    1. reunamo

      Olipa hurjasti kiinnostavia esimerkkejä ja ideoita!
      1. Tähän ei ole patenttiratkaisua, mutta jos G-kohdasta muut eivät sovi, on tyydyttävä kohtaan G9 (Muu tunne).
      2. Tämä on tulkintakysymys. Jos aikuinen syventyy lapsen kokemukseen, koodi on 1. Jos hän esim. lähtee pohtimaan lapsen kanssa hahmon kiinnitystä koodi on 2. Jos hän lähtee ohjaamaan lasta hahmon kiinnittämisessä, koodi on 3. Nyt kuvailusi perusteella vaikuttaa siltä, että aikuinen vain reagoi lapsen pyyntöön, joten koodi olisi 4.
      3. 4
      4. Lapsi = 1. Kuvauksesi perusteella aikuinen kytkeytyy lapsen tilanteeseen ja tuo siihen lisäsisältöä (kehuu), joten aikuinen = 2
      5. Luokka pinnallinen ei ole tarkoitus olla negatiivinen, vaan se on neutraali. Pinnallisella vuorovaikutuksella säästetään resursseja tärkeisiin syvällisiin prosesseihin. Ei kaikkeen koko ajan tapahtuvaan voi suhtautua syvällisesti. Ehkä nimi pitää muuttaa enemmän neutraaleja ajatuksia sisältäväksi, miten olisi ”syventämätön”, mikä tarkoittaa että asia hoidetaan, mutta siihen ei tuoda uusia aineksia.
      6. Kuvauksesi vaikuttaa olevan B3 (esineleikki).
      7. Hieno idea! Ehdottomasti kehittelyn arvoinen 🙂
      8. Kuvauksesi vaikuttaa olevan B7, lapsi ei ainakaan vielä ole kontaktissa muihin ja toimintaan.
      9. Kuvauksestasi tulee mieleen G8, neutraali.
      10. Jos liikettä on kovin vähän, kyseessä voi olla B10 (yleinen kehys).
      11. Ei haittaa vaikka päivän mittaan ei tulekaan aivan tarkasti oikeaa määrää havaintoja. Pyrit vain tasaiseen viiden minuutin väliin ja lopetat neljän tunnin jälkeen.
      12. Jo nyt on pyritty helpottamaan kulkemista, mutta ei varmasti vielä onnistuttu tarpeeksi hyvin.

      Vastaa
  6. Heidi Platan

    Hei, täälläkin ”eka keikka” takana. Ryhmä lähti retkelle teatteriin, mikä loikin aivan uusia haasteita observointiin. Esim. Lähimmän aikuisen toiminta,arvioidaanko silloin näyttelijä (joka oli ajoittain kontaktissa lapsiin), vai mukana ollut äiti vai ainoastaan ryhmän aikuiset? Retkelle tuli myös kustannuksia koska matkustimme julkisilla, lippua ei onneksi tarvinut maksaa. Miten tällaisten lisäkustannusten kanssa menetellään?
    Lisäksi haluaisin varmistuksen, eli kun olen numeroinut lapset niin käytänhän seuraavalla kerralla näitä samoja numeroita vaikka esim. Vain 3 ja 4 olisi paikalla?
    Suojapussia ja tablettikynää emme ole saaneet ja ne olisivat todella tarpeen.
    Muuten ”kärpäsenä katossa” olo sujui hyvin ja oli erittäin mielenkiintoista. Seuraavaa keikkaa odotellessa.

    Vastaa
    1. reunamo

      Hienoa että oli mielenkiintoista, ja sait vielä kulttuuripläjäyksen kaupan päälle 🙂 Lisäkustannuksista ota yhteyttä yhdyshenkilöön. Lähin aikuinen on ryhmän lähin oma kasvattaja. Ja hyvä kun tarkistit numeroinnin: Ehdottomasti käytä samoja numeroita toisena päivänä.

      Vastaa
  7. Heli Söderqvist

    Olin tänään observoimassa ja ongelmia tuotti kohta B lapsen toiminta
    Kun lapsi on aamupiirissä ja katsotaan kalenteria, viikonpäivää ja säätä.
    mitä lapsi tekee?
    Valitsin tehtävän kun muu ei oikein sovi.

    Toinen samanlainen tilanne kun lapsi odottaa esim. leipomisen alkamista eli istuu ,
    on jo pukenut essun ja myssyn, istuu pöydässä ja seuraa kun aikuinen jakaa taikinaa..
    odottaa, että saa oman taikinan.
    valitsin tehtävän koska on jo orientoitunut leipomiseen ja mielestäni ei sovi kohta 8

    Kolmas esimerkki:
    Lapsi auttaa toista lasta riisumaan essun eli avaa essun naruja ja auttaa kaveria. Siinä meni koko observointi minuutti.
    onko tehtävä?

    Toinen ongelma, lapsi istui majassa jonne ei ole näköyhteyttä vain kuulon varassa ollaan.
    miten arvioinnin lapsen sitoutuneisuutta, emootiota ja sosiaalista orientaatiota ilman näköhavaintoa?
    Majassa useita lapsia, joista en erota observoinnin kohdetta.

    Vastaa
    1. reunamo

      Jos muut kohdat eivät sovi, kirjataan B10 (yleinen kehys). Kuvauksesi perusteella aamupiiri on B10, leipominen on B6. Essun narujen setviminen liittyy leipomiseen, joten sekin voi olla B6. Lapsen istuminen majassa: Jos kuullun perusteella pystyy tekemään valistuneen arvion observoitavasta, täytetään kaikki kohdat. Jos observoitavan toimintaa on mahdoton arvioida, täytyy tämä yksittäinen observointi jättää kokonaan kirjaamatta. Yleensä kannattaa odottaa, että observoitava on havaittavissa, mutta joskus tilanne voi olla niin vaikea, että on on parempi hypätä suosiolla listassa seuraavaan lapseen.

      Vastaa
  8. Joanna

    Olen observoimassa ja yksi observoitavista selkeästi reagoi läsnäolooni menemällä piiloon aina kun olen lähettyvillä. Jätänkö tällaisessä tilanteessa observoinnin välistä tämän lapsen kohdalta?

    Vastaa
    1. Kati S Rintakorpi Artikkelin kirjoittaja

      Koita saada observointi tehtyä mahdollisimman huomaamattomasti. Jos lapsi piiloutuu tai välttelee sinua tietoisesti, älä seuraa häntä.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle reunamo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *