Tietoja menetelmästä

Katso Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa -menetelmän esittelyvideo:

Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa -menetelmä on jatkoa vuonna 2009 alkaneelle Orientaatioprojekti -tutkimus- ja kehittämishankkeelle.

Kyseessä on Helsingin yliopiston ja kuntien yhteistyönä tehtävä tutkimukseen perustuva varhaiskasvatuksen kehittäminen. Vuonna 2017 mukana ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Kouvola, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Turku ja Vantaa.  Kansainvälisesti projektissa mukana ovat Taiwan, Singapore, Hong Kong ja Turkki.

Toiminnan tarkoitus

  • Selvittää mitä varhaiskasvatuksessa todella tapahtuu
  • Selvittää miten lasten näkemykset, taidot ja kaverisuhteet muotoutuvat
  • Selvittää miten aikuisten toiminta ja oppimisympäristö ovat yhteydessä toimintaan
  • Löytää keinoja vaikuttaa myönteisesti löydettyihin ilmiöihin
  • Elvyttää reflektoiva ja dynaaminen varhaiskasvatuskulttuuri
  • Vakiinnuttaa varhaiskasvatus inhimillisen hyvinvoinnin itujen luontevaksi louhintapaikaksi

Toiminnan motiivit

  • Luoda toimivat mittarit varhaiskasvatustoiminnan syvälliseen arviointiin
  • Saada selville varhaiskasvatuksen toiminnan muotoutumisen perustekijät
  • Arvioida varhaiskasvatuksen kulttuurisia tekijöitä vertaamalla Suomen, Hong Kongin, Singaporen ja Taiwanin varhaiskasvatustoimintaa identtisillä tutkimuksilla
  • Saatujen tutkimustulosten perusteella laadittujen kehitystehtävien avulla luodaan malleja varhaiskasvatustoiminnan edistämiseksi
  • Välittää löydetyt tulokset ja mallit muiden käyttöön Suomessa ja kansainvälisesti
  • Vakiinnuttaa kehittävään palautteeseen perustuva varhaiskasvatuksen kehittäminen

Katso lisätietoa hankkeesta: https://blogs.helsinki.fi/reunamo/

Katso lisätietoa hankkeessa löydetyistä kehitystehtävistä ja ratkaisumalleista: https://blogs.helsinki.fi/reunamo/tulokset/kehitystehtavien-taustaa/

11 vastausta artikkeliin ”Tietoja menetelmästä

  1. Tarja Hongisto

    Harjoittelu oli tosi mielenkiintoista ja erittäin tarpeellista. Mielenkiintoista oli vertailla havaintoja ja valintoja, ja esille tuli se miten hyvin tuleviin observointipäiviin tulee valmistautua. Havaintojen kirjaaminen ilman omaa tulkintaa herätti keskustelua.
    Harjoittelussa haastavia kohtia olivat:
    – pöydän ääressä tehtävän tekemisessä: miten arvioidaan kynän käyttämisen fyysinen aktiivisuus, onko se kevyehkön esineen liikuttamista?
    – mitä sisältää kohta muu tunne? Jos ei listasta löydy sopivaa, niin sekö sitten valitaan?
    – emootioista puuttuu mielestämme jännittäminen, vai mihin kategoriaan se liitetään?
    – toivoisimme sosiaaliseen orientaatio-kohtaan selvitystä sisältöihin kun eri kohdissa on niin monta vaihtoehtoa, mikä niistä painottuu?
    Terveisin Päivi ja Tarja

    Vastaa
    1. reunamo

      – Minä tulkitsen asteikkoa siten, että kyseessä on kohta 2, mutta laitoin asiasta varmuuden vuoksi kysymyksen liikuntaekstertillemme Anna-Liisa Kyhälälle.
      – Jos listasta ei löydy sopivaa emootiota, valitaan viimeinen Muu (9). Tällaisia muita tunteita ovat esim. inho, ylenkatse, mainitsemanne jännitys tai vaikkapa häpeä.
      – Teemme lisäselvitykset kuhunkin kohtaan, kiitos ehdotuksesta!
      – Aina pyritään valitsemaan pääasiallinen toiminta, vaikka esiintyisikin useita havainnoinnin aikana.

      Vastaa
  2. Saila Mathlin

    Hei!
    Voisiko vanhempien suostumislomakkeen saada vielä darin tai persian kielellä?

    Vastaa
    1. Kati S Rintakorpi Artikkelin kirjoittaja

      Hei!

      Tarvetta olisi melkein 200:lle eri kielelle. Valitettavasti kaikkiin tarpeisiin emme pysty vastaamaan. Olisiko tulkin käyttö mahdollista tässä tapauksessa, mikäli mitään yhteistä kieltä ei löydy? Tärkeää olisi saada kaikenkieliset perheet mukaan tutkimukseen.

      Vastaa
  3. Maria Karlsson

    Kun tulostin ruotsinkielinen suostumislomakkeen huomasin että kahdessa eri lauseessa oli yliviivaukset.

    Vastaa
    1. Kati S Rintakorpi Artikkelin kirjoittaja

      Huh, hyvä kun huomasit! Kiitos! Asia korjattu.

      Vastaa
  4. Helena Vierimaa

    Kahdessa havainnointi ryhmässäni vain 3 lasta / ryhmä palauttanut suostumuslomakkeen, joten arvonta kohdistunee heihin. Havainnoin siis vain 3 lasta? Ja jos heistä joku puuttuu, niin vain 2 tai jopa vain yhtä?

    Vastaa
    1. Kati S Rintakorpi Artikkelin kirjoittaja

      Hei! Nämä ovat harmillisia tilanteita, mutta tässä vaiheessa niille ei oikein voi mitään. Havainnoit vain suostumuksen saaneita lapsia. Jos paikalla on vain yksi lapsi, havainnoit häntä.

      Vastaa
  5. Jaana Lundén

    Ensimmäinen havainnointi takana. Mielenkiintoista kuinka nopeasti tuo neljä tuntia menee! Mun paikassa neljä havainnoitavaa lasta paikalla ja ensimmäiset tunnit vain kaksi lasta, sitten saapui kolmas ja lopulta viimeiseksi tunniksi vielä yksi. Tein hommaa järjestyksessä, siten että aloitin ensin saapuneista, siis kaksi lasta…melko monta havaintoa heistä, ennen seuraavan saapumista ja viimeisestä vähiten. Olihan tarkoitus tehdä koko ajan jokaisesta vuorollaan, eikä viimeksi tulleista enemmän, nyt havainnointeja on eri määrä/lapsi!?
    Nettiyhteyden kanssa oli välillä pieniä ongelmia, en kuitenkaan tehnyt papareilomaketta,vaan joidenkin havaintojen väli oli pidempi. Kuinka tarkkaa tämä on, pitäisikö olla koko ajan paperi mihin kirjaa vierellä. Kun netti klikkasi kesken kirjaamisen, tiedot hävisi, odotin hetken ja sain sitten tiedot kirjattua uudelleen ja lähetettyä. Seuraavaa havainnointia odotellen 🙂

    Vastaa
    1. reunamo

      Hienoa että tarkennat! Koska lepohetken koodaus oli epälooginen, on C1 ja F1 -kohtiin lisätty teksti (tai lapsi nukkuu). Pahoittelemme luokituksen puutteellisuutta.

      Vastaa
    2. Kati S Rintakorpi Artikkelin kirjoittaja

      Teit ihan oikein, kun toimit systemaattisesti. Vuorotellen mennään.
      Harmi tuo nettiyhteyden pätkiminen. Tietysti pyrkimyksenä on tasainen observointitahti, mutta harkitse itse, milloin siirryt paperilomakkeeseen.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *