”En usko sinua.”
Parhaat sanat, mitä olen kuullut poikkitieteellisessä yhteisössä. Miksi? Koska kommentoija on silloin varmasti kuunnellut näkemykseni, ja verrannut omia tietojaan siihen. Asioita voi viedä eteenpäin monella tavalla, joista turvallisin on kurssillakin esitetty ”Joo, ja” -malli, jonka avulla vältytään ideoiden lyttäämiseltä. Kun luottamus ryhmän sisällä kasvaa, myös tapoja kommunikoida tulee enemmän.
Ryhmässämme Fukuksessa luotto jäseniemme asiantuntijuuteen ja reiluuteen on ollut alusta asti korkea. Ja tätä luottamusta tarvitaan, jotta voimme ratkaista John Nurmisen Säätiön meille antaman haasteen: kaikkien sitouttaminen ja osallistaminen säätiön Puhdas Itämeri -toimintaan.
Maanantaina pääsimme edellisen viikon alkutunnustelujen ja haasteen esittelyn jälkeen viimein pureutumaan syvemmälle siihen, mikä ongelma haasteen avulla ratkaistaan. Tiivistahtinen ja kiihkeä parituntinen kului näkemyksien esittämisen, kehujen ja väitöksien ristitulessa. Kaikki tapahtui valtavien papereiden edessä, joihin kiinnitettyjä kymmeniä post it -lappuja siirreltiin uusiksi ryppäiksi, joista session edetessä muodostui koko ajan selkeämpiä kokonaisuuksia.
Kokonaisuuksista muodostui ongelmia, joista lähdettiin valitsemaan sitä, jonka haluamme ratkaista. Rauhallisen pohdinnan ja vauhdikkaan keskustelun välimaastossa löysimme yhteisymmärryksen siitä, mikä on olennaista. Haaste oli sisäistetty, ongelma muodostettu. Näiden päälle rakensimme vielä vision, joka ohjaa meitä tulevien viikkojen aikana kohti ratkaisua.
Iltapäivän päätteeksi kaikki ryhmät esittelivät haasteensa, ongelmansa ja visionsa. Oli innostavaa kuulla, mitä kaikki muut olivat saaneet aikaiseksi. Sessio oli ollut niin intensiivinen, ettei oman ryhmän ulkopuolelle ehtinyt kuikuilla.
Toivottavasti seuraavat kerrat avaavat mahdollisuuksia myös ryhmien väliselle toiminnalle. Etenkin ryhmien yhteistyökumppanien toimintavoista on aina kiinnostava kuulla lisää. Meidän ryhmämme yhteistyökumppanin John Nurmisen Säätiön toimintaan voi aloittaa tutustumisen Itämeri-laskurilla. Sen avulla saat tietää, kuinka monta ämpärillistä levää tuotat Itämereen vuosittain. Minä tuotan 75 ämpärillistä. Uskotko minua?
Ryhmä: Fukus
Oma laskurin mukainen “tuotokseni” 24 ämpärillistä, mutta,mutta, kuinka ravinteet voivat joutua Itämereen jos jätevedet johdetaan sakokaivosysteemin kautta imeytykseen ja kasvit käyttävät ravinteet kasvuunsa ? Toki osaltani matka Itämereen useita satoja kilometrejä eikä imeytysalueella suoraa yhteyttä vesistöihin. Laskuri toiminee kunnallisen jätevesi verkoston alueella mutta tuskin haja-asutusalueella. Itämeren tilaan vaikuttaa varmasti yhtenä suurimpana vaikuttajana turhat ja maailman suurimmat suo ja metsä-ojitukset (muistaakseni n.kolmannes koko maapallon metsä/suo-ojituksista sijaitsee suomessa). Vesistöt lienevät kokonaisuus ja alkavat juuri sieltä metsistä ja soilta.
Mahtavaa kuulla, että olet päässyt laskurin mukaan jo näin pieniin tuloksiin. Hyviä huomioita kunnallisen jätevesiverkoston ja haja-asutusalueen puhdistustehojen mahdollisista eroista. Laskurissa ne on huomioitu seuraavasti:
“Jos asunto on liitetty kunnalliseen jätevesipuhdistamoon, ravinteet puhdistuvat kunnan jätevesipuhdistamon puhdistustehon mukaisesti. Eri kuntien jätevesipuhdistamotiedot on selvitetty ympäristöhallinnon VAHTI-tietokannasta. Puhdistustehot ovat vuodelta 2014. Kunnassa voi olla useita puhdistamoja. Mallissa on laskettu näiden puhdistamojen asukasvastikelukumäärillä painotettu keskimääräinen puhdistusteho.”
“Jos asunto ei ole liitetty kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon, käytetään seuraavia puhdistustehoja jätevesien käsittelymenetelmille:
-Pienpuhdistamon ja maasuodatuksen puhdistustehona ovat Ptot 70 %, Ntot 30 %.
-Sakokaivon pudistustehona on käytetty Ptot 15 % ja Ntot 10%,
-Umpisäiliön jätevesipäästöille käytetään asuinkunnan jätevesipuhdistamon puhdistustehoa.
-Kuivakäymälän ravinnepäästö oletetaan merkityksettömäksi.”
Laskurissa ei sen sijaan huomioida mainitsemiasi ojituksia soilla tai metsissä. Siinä on meille hyvä vinkki, jota varmasti tullaan pohtimaan projektin edetessä.
Tarkemmin laskuriin taustalla olevista laskelmista voi lukea Suomen ympäristökeskuksen sivuilta:
http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Meri/Mallit_ja_tyokalut/Itamerilaskuri/Itamerilaskurin_laskentaperusteet(42300)
Kiitos kommentista!