Month: October 2017

Ryhmämme sai tutkimukseksi Markku Hannulan tutkimuksen Emotions in Problem Solving. Olimme innoissamme tutkimuksen aiheesta, mutta tutkimustekstin englanninkielisyys teki siitä vaikealukuisen. Olimme yksimielisiä tutkimuksen tärkeydestä ja yllätyimme positiivisesti siitä, että emootiot todella vaikuttavat ongelmanratkaisuun. Yleistä aiempaa kokemusta tutkimusaineistoista meillä kaikilla oli hyvin vähän, joten tutkimuskieltä oli hankalaa hahmottaa. Tietyt termit ja teoriat, kuten sana coping, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa selviytymiskeinoja, aiheuttivat pientä hämmennystä. Termit alkoivat tutkimuksen edetessä kuitenkin selventyä ja pääajatus löytyi nopeasti.

Tutkijatapaamista sopiessamme katsoimme Tuhat-sivustolta tutkijan profiilin ja hänen kuvastaan saimme hyvin positiivisen vaikutuksen hänestä. Tapaamisessa jaoimme aluksi tutkijalle omia mielipiteitämme ja ajatuksiamme tutkimuksesta. Uskalsimme rohkeasti keskustella ja kertoa pohdinnoistamme tutkijan positiivisen suhtautumisen ja avoimen mielen vuoksi. Tämä helpotti jännitystä.

Tutkija halusi näyttää meille tutkimusvideosta poimittuja kuvia, joista näki selkeästi Tomin ilmeet ongelmanratkaisutehtävän eri vaiheissa. Varsinaisesta tutkimustekstistä eivät ilmeet välity samalla tavalla kuin kuvista videon katsomisesta puhumattakaan. Tutkija harmitteli, että pienet vivahteet ja tunnelma jäävät havaitsematta kuvista, mutta oli kuitenkin kuvien näyttämisestä todella innoissaan. Myös ryhmällemme oli antoisaa katsoa screenshot-kuvia, sillä ne konkretisoivat tutkimuksen aineistoa ja menetelmää huomattavasti.

Kuvien näkeminen oli harvinaista, sillä kuvia ja videota ei nimittäin voi julkaista anonymiteetin säilyttämisen vuoksi. Yhdessä pohdimme kuvien ja videon julkaisemisen eettisiä kysymyksiä, sillä nykypäivänä visuaaliset materiaalit leviävät helposti internetissä ja ne on helppo muokata meemien kaltaisiksi vitsailun kohteiksi, ja niitä on vaikea saada sieltä pois. Hannula esitti myös ajatuksen siitä, mitä aineiston salaaminen tekee tutkimukselle. Tutkimus, jossa tutkitaan kasvojen ilmeitä menettää merkityksensä, jos kasvojen ilmeet joudutaan sanoin ilmaisemaan. Pixelöintikään ei ole hyvä vaihtoehto, kun tutkitaan kasvojen ilmeitä. Henkilöt eivät kuitenkaan saa olla tunnistettavissa.

Pohdimme myös ahaa-elämysten merkitystä oppimisessa ja tutkija totesi, että ahaa-elämysten merkitys uuden tiedon oppimisessa on jo itsestäänselvyys, mutta kiinnostavaa elämyksissä on miten niihin päästään. Ahaa-elämysten kautta oppija itse oivaltaa uutta tietoa ongelman aiheuttaman turhautumisen kautta, ja se muuttuu myönteiseksi kokemukseksi.

Ryhmä koki Hannulan artikkelista yhdeksi tärkeimmistä lopputuloksista sen, että opettaja mahdollistaa ja antaa aikaa oppilaille, jotta he pystyvät purkamaan tunteitaan coping keinojen avulla ja näin mahdollistamaan toiminnan uudelleenkäynnistämisen. Opettajan taito tunnistaa coping-keinot on tärkeää oppimisen edistämiseksi ja pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

”Ovatko yliopistonlehtorit turhia? Tutkimus osoittaa vertaisten tuen olevan avain opettajaksi oppimisessa”. Näin väitettiin lööpissämme, josta lähdimme ryhmän kanssa työstämään tutkimussuunnitelmaa. Erilaisten näkökulmien pohdinnan jälkeen päädyimme vertailemaan tutkimussuunnitelmassamme lehtorijohtoista opiskelua sekä ryhmätyöpainotteista opiskelua. Suunnitelmamme tutkimusjoukoksi valikoitui toisen vuosikurssin luokanopettajaopiskelijat, joiden voidaan olettaa tutustuneen toisiinsa ensimmäisenä opiskeluvuotena ja ryhmädynamiikan olevan toimivampaa kuin ensimmäisenä vuotena. Lisäksi tutkimme aiempia tutkimuksia aiheeseen liittyen ja niiden tuloksia, joista muodostamme tutkimuksen hypoteesin

Tapasimme maanantaina nimikkotutkijamme Auli Toomin, jonka tutkimuksen How does the learning environment in teacher education cultivate first year student teachers’ sense of professional agency in the professional community? saimme käsiteltäväksemme kurssin lopullista tutkijatenttiä varten. Määrällinen seurantatutkimus koski sitä, miten oppimisympäristö tukee ensimmäistä vuotta opettajaksi opiskelevien ammatillisen toimijuuden kokemuksen syntyä. Toom painotti tapaamisessa vertaisoppimisen merkitystä opettajaksi oppimisessa. Opiskelijakollegat sitoutuvat opiskeluyhteisöön ja vertaisten kanssa keskustelemalla saadaan tukea erilaisiin opiskelua koskeviin asioihin, kun asioita prosessoidaan yhdessä. Lisäksi Toom painotti, että lehtoreita tarvitaan edelleen asiantuntijaroolissa opiskelun tukena, sillä heillä on jäsentynyttä substanssitietoa sekä pedagogista ymmärrystä, jotka ovat keskeisiä oppimisprosessissa. Vertaisoppiminen ja lehtoripainotteinen opiskelu täydentävät toisiaan, eikä voida sanoa toisen olevan tärkeämpää.

Kriittisyys omaa tutkimusta kohtaan on olennaista ja yhtenä oppimistehtävänä kurssilla olikin arvostella oman ryhmän tutkimussuunnitelma. Mielestämme aiheemme on ajankohtainen ja kiinnostava. Aihe liittyy läheisesti ilmiöpohjaiseen oppimiseen, joka on suhteellisen uusi asia opetussuunnitelmissa. Suunnitelma oli myös realistinen, mutta pitkittäistutkimuksena saisimme enemmän aineistoa vahvistamaan tuloksia. Myös Toomin haastattelusta kävi ilmi, että hän käyttää tutkimukseensa pitkittäisseurantaa opiskelun aloituksesta työelämään saakka.

Haastattelun aikana tuli esiin paljon kehityskohteita luokanopettajaopintoihin liittyen. Toom kertoi saaneensa paljon positiivista palautetta opiskelijoilta liittyen harjoitteluihin ja vertaisoppimista hyödyntävään opetukseen, mutta yliopistolla hyödynnetään liian vähän opiskelijoiden toiveita ja ideoita. Opiskelua tulisi rohkeammin muokata opiskelijoiden toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan, mutta kuitenkin sisällyttäen tarvittavat teemat opetukseen. Toom toivoi, että hyvää ja positiivista ilmapiiriä tulisi tukea enemmän koulutuksessa.

Lööppimme aihe tulee esiin hyvin kurssin sisällössä, sillä kurssiin kuuluu sekä yhteiset luennot että omatoiminen ryhmätyöskentely. Jos tutkimussuunnitelmaa olisi lähtenyt jalostamaan yksin tai vaikka parin kanssa, ei siitä olisi tullut läheskään yhtä mielenkiintoinen kuin mitä se on nyt. Ryhmämme jäsenet ovat erilaisista lähtökohdista ja tätä pystyykin hyödyntämään ryhmätyöskentelyssä saaden monipuolisia näkökulmia eri aiheisiin liittyen. Moni ryhmämme jäsenistä oli alkuun hieman epävarmoja ryhmätyöskentelystä, mutta alusta lähtien ryhmä on toiminut moitteettomasti ja työskentely on ollut hauskaa ja antoisaa. Odotamme innolla tulevia ryhmätöitä luentoja unohtamatta.

Lähteet:

Toom, A. (2016). How does the learning environment in teacher education cultivate first year student teachers’ sense of professional agency in the professional community? Teaching and Teacher Education 63, 126-136.

Auli Toomin haastattelu, 2.10.2017.