Ryhmämme sai tutkimukseksi Markku Hannulan tutkimuksen Emotions in Problem Solving. Olimme innoissamme tutkimuksen aiheesta, mutta tutkimustekstin englanninkielisyys teki siitä vaikealukuisen. Olimme yksimielisiä tutkimuksen tärkeydestä ja yllätyimme positiivisesti siitä, että emootiot todella vaikuttavat ongelmanratkaisuun. Yleistä aiempaa kokemusta tutkimusaineistoista meillä kaikilla oli hyvin vähän, joten tutkimuskieltä oli hankalaa hahmottaa. Tietyt termit ja teoriat, kuten sana coping, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa selviytymiskeinoja, aiheuttivat pientä hämmennystä. Termit alkoivat tutkimuksen edetessä kuitenkin selventyä ja pääajatus löytyi nopeasti.
Tutkijatapaamista sopiessamme katsoimme Tuhat-sivustolta tutkijan profiilin ja hänen kuvastaan saimme hyvin positiivisen vaikutuksen hänestä. Tapaamisessa jaoimme aluksi tutkijalle omia mielipiteitämme ja ajatuksiamme tutkimuksesta. Uskalsimme rohkeasti keskustella ja kertoa pohdinnoistamme tutkijan positiivisen suhtautumisen ja avoimen mielen vuoksi. Tämä helpotti jännitystä.
Tutkija halusi näyttää meille tutkimusvideosta poimittuja kuvia, joista näki selkeästi Tomin ilmeet ongelmanratkaisutehtävän eri vaiheissa. Varsinaisesta tutkimustekstistä eivät ilmeet välity samalla tavalla kuin kuvista videon katsomisesta puhumattakaan. Tutkija harmitteli, että pienet vivahteet ja tunnelma jäävät havaitsematta kuvista, mutta oli kuitenkin kuvien näyttämisestä todella innoissaan. Myös ryhmällemme oli antoisaa katsoa screenshot-kuvia, sillä ne konkretisoivat tutkimuksen aineistoa ja menetelmää huomattavasti.
Kuvien näkeminen oli harvinaista, sillä kuvia ja videota ei nimittäin voi julkaista anonymiteetin säilyttämisen vuoksi. Yhdessä pohdimme kuvien ja videon julkaisemisen eettisiä kysymyksiä, sillä nykypäivänä visuaaliset materiaalit leviävät helposti internetissä ja ne on helppo muokata meemien kaltaisiksi vitsailun kohteiksi, ja niitä on vaikea saada sieltä pois. Hannula esitti myös ajatuksen siitä, mitä aineiston salaaminen tekee tutkimukselle. Tutkimus, jossa tutkitaan kasvojen ilmeitä menettää merkityksensä, jos kasvojen ilmeet joudutaan sanoin ilmaisemaan. Pixelöintikään ei ole hyvä vaihtoehto, kun tutkitaan kasvojen ilmeitä. Henkilöt eivät kuitenkaan saa olla tunnistettavissa.
Pohdimme myös ahaa-elämysten merkitystä oppimisessa ja tutkija totesi, että ahaa-elämysten merkitys uuden tiedon oppimisessa on jo itsestäänselvyys, mutta kiinnostavaa elämyksissä on miten niihin päästään. Ahaa-elämysten kautta oppija itse oivaltaa uutta tietoa ongelman aiheuttaman turhautumisen kautta, ja se muuttuu myönteiseksi kokemukseksi.
Ryhmä koki Hannulan artikkelista yhdeksi tärkeimmistä lopputuloksista sen, että opettaja mahdollistaa ja antaa aikaa oppilaille, jotta he pystyvät purkamaan tunteitaan coping keinojen avulla ja näin mahdollistamaan toiminnan uudelleenkäynnistämisen. Opettajan taito tunnistaa coping-keinot on tärkeää oppimisen edistämiseksi ja pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.