Kohti toimivaa tiimihenkeä!

Oletko kärsinyt tiimihengen puuttesta? Tuntuuko, ettei yhteistyö toimi? Jos vastasit kyllä jompaan kumpaan kysymykseen,  jatka ihmeessä lukemista, sillä tarjoamme sinulle näkökulman asian parantamiseen. Mikäli vastasit molempiin ei… jatka silti, tulet varmasti tarvitsemaan sitä tulevaisuudessa.

Oma ryhmämme muodostui  “Terveydenhuollon asiakas on terveydenhuollon uhri! Terveydenhuolto kaipaa tiimihenkeä ja hierarkian purkua” -lööpin ympärille, jonka löysimme nurkan takaa muiden ryhmien ollessa jo täynnä. Ryhmähenki tässä jämäryhmässämme muodostui heti hyväksi ja löysimme paljon yhteisiä kokemuksia lööppimme tiimoilta.

Itse tutkimuksemme oli  Kajamaan, Kerosuon ja Engeströmin Työelämän kehittämisprojektien seuraamusten jäljillä – uusi näkökulma arviointitutkimukseen. Koimme tutkimuksen yllättävän mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi, eikä se juurikaan eronnut lööpistämme.

Miten tämä kaikki liittyy tiimihenkeen ja sen parantamiseen? Tutkimuksessamme esiintynyt ekspansiivisen oppimisen malli tarjoaa ratkaisun:

Ymmärsitkö? Jos et, alla olemme konkretisoineet sen kuvin.

Kuvassa 1  näet pahoinvoivan ryhmän, jonka yhteistyö takkuaa ja työ/oppimistulokset ovat surkeat.  Heidän nykyisessä toimintatavassaan on häiriöitä, esimerkiksi erimielisyyksiä tehtävän toteutuksessa. Syntyy tarve tilanteen analysoinnille ja ratkaisujen hakemiselle. Eihän kukaan halua riidellä koko kohti tutkivaa työtapaa- kurssia. Ryhmä haluaa mainetta ja kunniaa menestymällä kurssilla, mutta näillä toimintamenetelmillä se ei tule onnistumaan.  Menestyksenhimo olkoon ponnahduslautana uudelle toimintamallille.

Asia otetaan puheeksi ja käynnistetään hyvinvoinnin kehittämisprojekti. Sovitaan yhteiset pelisäännöt, esimerkiksi työnjaosta, tasapuolisesta osallistumisesta ja yhteisestä tavoitteesta. Ryhmä ehdollistuu torstaisin pannukakun toivossa tulemaan tekemään työtään.

Ratkaisu johtaa uuteen motiiviin, sekä toimintamalliin, joita aletaan soveltamaan ja yleistää käytännössä. Jos kaikki ryhmän jäsenet eivät sitoudu noudattamaan sovittuja uusia menetelmiä, voi syntyä jännitteitä (eli kuviossa mikrosyklejä).

Näitä ongelmia ratkottaessa tapahtuu yhteistyössä aina muutosta, parhaimmillaan kehitystä, joka lopulta toivottavasti johtaa uuden toimintamallin vakiintumiseen. Näin ollaan päästy kuvan 2 tunnelmiin.  Ryhmä on nyt valmis tutustumaan Kajamaan Expanding care pathways -tutkimukseen, jossa seurataan potilaan matkaa läpi hoitoprosessin etnografisin tutkimusmenetelmin.

 

Haastatellessamme tutkija Anu Kajamaata hän muistutti muutoksen prosessin olevan hidasta ja vaativan pitkäjänteisyyttä. Älä siis hätäänny, jos tulos ei heti ilmene.

 

Kohti toimivaa tiimihenkeä toivottaen

Ryhmä 12:  Laura Hellbom, Samuli Humalajoki, Nelli Koivusalo, Ella Lampinen, Pihla Rehunen, Suvi Koivunen ja Emilia Korenius

Lähteet:  Anu Kajamaa, Hannele Kerosuo, Yrjö Engeström: Työelämän kehittämisprojektien seuraamusten jäljillä – uusi näkökulma arviointitutkimukseen.

Anu Kajamaa: Expanding care pathways: towards interplay of multiple care objects

Yrjö Engeström: Ekspansiivisen oppimissyklin vaiheet

 

 

28 Replies to “Kohti toimivaa tiimihenkeä!”

  1. Hauskalla tavalla muokattu hankalan näköisestä kuviosta kiinnostava ja konkreettinen esimerkki! Vaikka tutkimuksenne aihe ei tunnu koskettavan kasvatustieteitä yhtä vahvasti kuin muiden ryhmien tutkimukset, myös opettajille tiimihenki on tärkeä asia. Toimivassa työyhteisössä ei tarvitse murehtia ihmissuhteiden toimimista, vaan voi keskittyä tärkeimpään: lapsiin ja opettamiseen.

    1. Kiitos Elina!
      Mietimme paljon ryhmän kesken juurikin tätä aihevalintaa kasvatustieteiden näkökulmasta. Olemme myös ihan samaa mieltä siitä, että aihetta voi mutkia suoristellen soveltaa tulevassa työyhteisössämme opettajina; kehittämisprojekteja kun toteutetaan alalla kuin alalla.

  2. Olette luoneet hienosti esimerkein kosketuspintaa kohti tutkivaa työtapaa-kurssiin, jossa tiimityöskentely on kurssin onnistumisen ydin. Vaikka tutkimuksenne ei suoraan tunnu olevan kasvatustieteiden kentällä, olette löytäneet tutkimuksesta hienosti ne pääkohdat, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä opettajan työssä.

    1. Kiitos Karin!
      Totta puhuen aluksi myös meillä kesti hetken saada konkretisoitua ja yhdisteltyä tutkimuksemme sisältöä omaan näkökulmaamme, mutta lopulta löysimme tämän kurssin lisäksi myös paljon muita esimerkkejä ja alueita, joita tämä aihe oikeastaan koskettaa.

  3. Tosi hyvin ja mukaansa tempaavasti kirjotettu teksti! Oli tosi mukavaa luettavaa. Hyvin olette saaneet aiheenne liitetyksi kurssiin ja näin ollen sitä on lukijan helppo käsitellä, vaikka itse aiheesta ei ollutkaan tietoa etukäteen. Kuvat olivat hyvä liite konkretisoimaan tekstiä!

    Tsemppiä tutkijatenttiin teille! 🙂

    1. Kiitos Viivi!
      Pallottelimme monia ideoita, joiden avulla voisimme konkretisoida tutkimuksemme aihetta blogin lukijoille, joten se ilahduttaa, että viihdyit tekstimme parissa ja olemme kenties tuottaneet lukijoillekin oivalluksia.
      Onnea ja menestystä sinullekin tutkijatenttiin!

  4. Tosi hyvä teksti! Olette kirjoittaneet innostavasti aiheesta, joka ei välttämättä suoraan ole yhteydessä kasvatustieteisiin, mutta tulee olemaan iso osa tulevaa työtämme. Tiimipelaamisen taito on tärkeä osa opettajuutta. Olette myös hienosti saaneet vaikean näköisen kuvion selitettyä konkreettisesti.

    1. Kiitos Mariina palautteesta!
      On totta, ettei tiimityöskentely ja sen harjoittelu ole koskaan turhaa. Väistämättä kohtaamme elämässämme tilanteita, joissa ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen.

  5. Hei!
    Oli kiva lukea, varsinkin kun olitte ottaneet esimerkin tästä kurssista. Sivukorvin olen kuullut kuinka haastavaksi moni ryhmä on kokenut yhteisen motivaation löytymisen tämän kurssin ryhmissä. Osa näyttäisi olevan liikkeellä läpäisyperiaatteella, sillä tähtäävät opettajan pätevyyteen, eivätkä näe arvosanoista olevan hyötyä tulevassa elämässään. Osa taas panostaa tähän kurssiin hyvinkin paljon, tutkijan työ mielessään, mutta eivät yksin saa tehtyä riittävästi hyvän arvosanan saadakseen. Sitten on opiskelijat, jotka tähtäävät tutkiviksi opettajiksi. Kurssi on ollut aiemmin hyvin suosittu, ja voisin ajatella että muissa suuntautumisvaihtoehdoissa ei niinkään mennä pätevyys edellä, eikä tällaista parille jäsenelle kasautuvaa taakkaa synny. . Olisiko teidän mielestänne hyvä pitää ryhmät mahdollisimman heterogeenisina, vai antaa erilaiseen tulokseen tähtäävien opiskelijoiden jakautua omiin ryhmiinsä? Nousiko teille muita ehdotuksia yhteisen motivaation löytämiseksi? Tekemisen ilo voisi kantaa tilanteessa, jossa kaksi muuta ryhmätyötä ja tenttikirjaa ei painaisi päälle. Tea ryhmä6

    1. Kiitos kommentista Tea!

      Paljon hyviä ajatuksia! Olemme pohtineet aivan samoja kysymyksiä ryhmämme kanssa. Jos asiaa tarkastellaan tutkimuksemme pohjalta, ovat konfliktit välttämättömiä uuden toimintatavan syntymisen kannalta. Oppimista ei tapahdu, jos kukaan ei joudu haastamaan omia ajatusmaailmojaan, ja tekemään kompromisseja. Mielestämme kurssilla väistämättä tapahtuvaa tiimityön harjoittelua ei voi myöskään koskaan korostaa liikaa.

      On hyvin ryhmä- ja persoonakohtaista mitkä asiat toimivat yhteisen motivaation löytämiseksi. Yhteistoiminnallista oppimista ei tapahdu, jos kaikki eivät koe itseään ja omaa panostaan tärkeäksi ryhmässä. Toki ryhmätyötä ei edistä, jos osa ryhmäläisistä ei ole kiinnostunut, tai halua edes yrittää. 🙂

  6. Hei!
    Olitte hyvin konkretisoineet hankalalta kuulostavan asian. Yhteistyön sujuminen on tärkeää myös koulumaailmassa, niin opettajien, lasten kuin vanhempienkin kanssa. Kirjoituksestanne sai myös hyviä vinkkejä heikomman tiimihengen parantamiseen.

    1. Hei Tiina!
      Kiitos kommentista, hyvä jos kirjoituksestamme oli hyötyä! Olemme samaa mieltä siitä, että yhteistyön tärkeys ulottuu todellakin myös koulumaailmaan. 🙂

  7. Hei,
    Hienosti tiivistetty teksti ja aiheen konkretisointi oli erinomainen. Esimerkki ei olisi voinut olla parempi, sillä varmasti jokainen tällä kurssilla oleva voi jollain tavalla samaistua! Itse aihe on myös hyvin kiinnostava ja varmasti pätee moneen työelämän ja yleisen arjen ongelmiin. Koulumaailmaan aihe liittyy myös vahvasti, niin yhdessä oppilaiden keskeisessä ryhmässä, luokkahuoneessa, ja opettajien keskuudessa.

    1. Hei Matti!
      Kiitos paljon kommentista! Koemme itsekkin, että konkretisointi on hyvä keino hankalan teorian ymmärtämiseen. Mahtavaa, että se välittyy teille lukijoille!

  8. Kirjoituksesta välittyi heti tiiminne hyvä yhteishenki ja se, että teillä on hauskaa ryhmässä. Aihe ei alun perin kohdannut omia intressejäni, mutta valitsemanne lähestymistapa huumorin ja kuvien keinoin muutti suhtautumistani välittömästi. Hyvä teidän tiimi!

    1. Hei Heini!
      Mahtavaa, että blogitekstimme sai sinut jatkamaan lukemista. Se oli meidän tarkoituksemmekin, herättää lukijoissa kiinnostusta aiheeseen, vaikkei se heti kolahtaisikaan 🙂

  9. Hei, ihan mahtava kirjoitus! Heti alussa saitte mielenkiinnon artikkelin lukemiseen, joka kesti sen loppuun saakka. Oma esimerkkinne ekspansiivisen oppimisen mallista oli loistavasti havoinnoillistettu ja kekseliäästi liitetty kurssiimme. Kurssin aikanakin osasitte muutama viikko sitten selittää ekspansiivisen oppimisen mallin (muistaakseen) pesäpallon kautta. Tämä valaisi silloin teoriaa hyvin ja nyt se selventyi lisää tämän artikkelissa esitetyn esimerkin kautta. Olette selvästi hyvin perehtyneet tutkimukseensa ja sisäistäneet sen. Hyvä te ja teidän artikkeli!

    1. Moi Ida!
      Ihana kuulla, että esimerkkimme kolahti ja välittyi teihin lukijoihin ja on jäänyt mieleesi. Se oli tarkoituskin 🙂

  10. Hei, kiitos selkeästä ja mielenkiitoisesta tekstistä!
    Kuten jo aikaisemmissa kommenteissa on tullut ilmi olette saaneet todella hyvin esitettyä asian konkreettisesti ja saaneet sen koskettamaan meitä jokaista. Malli on teidän esittämänä selkeä, mutta todellisuudesssa se vaatii aika paljon. Ryhmäläisiltä/esim. työyhteisön jäseniltä vaaditaan halu saada aikaan muutos sekä panostusta ja taitoa toimia ryhmässä ja tehdä kompromisseja. Jo tämä voi joissain ryhmissä olla haaste. Näitä taitoja on kuitenkin hyvä harjoitella jo ennen työelämää, esim. juuri KTT-kurssilla!

  11. Moi,
    Hyvä aihe teillä, ja nuo valokuvat ovat aivan loistavia. Ensimmäinen valokuva jossa vielä käytetään sanaa “pahoinvoiva” tuo heti sen fiiliksen, että “on oltava keino välttyä tuolta”. Hyvä oivallus. 🙂
    Postaus houkuttelee pohtimaan asiaa pintaa syvemmältä.
    Ja kommenteista päätellen on herättänyt paljonkin pohdintaa aiheeseen liittyen.
    Aiemmissa kommenteissa sanottu asia, että esimerkiksi omat henkilökohtaiset tavoitteet jossain ryhmätyön arvosanassa voisi olla itsessään ryhmän muodostamisen kriteeri. Että ne jotka tavoittelevat ainoastaan läpipääsyä, olisivat omassa ryhmässään, ja kiitettävää tavoittelevat omassaan. Oppisivatko läpipääsyä tavoittelevat kuitenkin yhtä paljon kuin “hiket”? Ja olisiko tämä opetusta antavalta taholta eettistä toimintaa?
    Vai onko se nimenomaan ryhmäytymistä ja tiimihengen luomista että sluibaajatkin ovat “lapion varressa”? Kova maailmakin on juuri tätä, välillä kannattelet ja välillä sinua kannatellaan.
    Sen sijaan, yksilöä huomioitaessa poikkeuksellisen omistautunut työ tulisi ehkä aina huomioida – se on aito kaikkia eteenpäin vievä voima.
    Yhtäkaikki, tavoitteiden asettaminen ja niiden julkilausuminen ryhmätyön ensimetreillä helpottaa ymmärtämään oman ryhmänsä jäsenten käyttäytymistä. Ja löytämään jokaiselle ne omat mielenkiinnon kohteet, jotta kenenkään ei tarvitse, eikä pysty ottamaan “kattellaan” -roolia.
    ryhmä8

  12. Ekspansiivisen oppimisen malli oli täysin outo termi. Bloginne avaa termin selkeästi ja ymmärretäävästi. Bloginne alku koukuttaa lukemaan ja loppu sopii hyvin humoristiseen ilmeeseen.
    Kokonaisuudessaa blogiteksinne herättää mielenkiintoa kyseistä ilmiötä kohtaan ja tyylinne kirjoittaa siitä on mielestäni osuva! 🙂

    Ryhmä 7

  13. Koulussa lapsetkin joutuvat tekemään tosi paljon yhteistyötä toistensa kanssa, mutta en usko, että sen parantaminen menee kuin teidän mallissanne, vaan opettaja useinmiten joutuu ohjaamaan työskentelyä tasapuoliseksi ja reiluksi.
    Luulen, että kirjoituksestannekin välittyvä hyvä ryhmähenki on osittain artikkelinne aikaansaannosta.
    Mietittekö koko ajan omaa ryhmähenkeänne esimerkiksi oppimistehtäviä tehdessänne?

    1. Moi Oona 🙂
      Tätä mallia on testattu aikuisilla, joten uskomme, että sitä on sovellettava hieman lapsien kanssa työskenneltäessä. Opettajan tehtävä onkin ohjata tilanteita esim. tämän syklin mukaan.

      Ryhmähenkemme vahvistui selvästi artikkelimme myötä, osuit naulan kantaan. Oppimistehtäviä tehdessämme väkisinkin reflektoimme omaa tiimihenkeämme, varsinkin kun koko artikkelimme koski sen (tiimihengen) parantamiseta.

  14. Tätä kirjoitusta oli mukava lukea! Kuten muutkin olivat huomanneet, olitte tehneet vaikeasta aihepiiristä helposti lähestyttävän, mielenkiintoisen ja ymmärrettävän. Erityistä kiitosta ansaitsette kirjoituksen humoristisuudesta ja kuvista, jotka nostivat hymyn huulille, ja kuvastivat hyvin juuri teidän ryhmänne ryhmähenkeä!

    Melissa/Ryhmä 10

  15. Moikka,
    Olette mielestäni lähestyneet aihettanne hyvin nerokkaasti ja lukijan mielenkiintoa herättävällä tavalla. Aiemmin vieras käsite “ekspansiivinen oppimisen malli” avautui erittäin hyvin ja konkretisoitte sitä havainnollistavien kuvien avulla kekseliäästi. Aiheenne on mielenkiintoinen ja tärkeä. Kaikenlaisissa arkielämän sekä työelämän yhteisöissä tarvitaan hyvää tiimihenkeä ja esimerkiksi tulevina opettajina on tärkeä tulla toimeen niin oppilaiden, vanhempien kuin koulun henkilökunnankin kanssa. Hienoa, että olette valinneet tällaisen tärkeän aiheen käsiteltäväksenne ja mukava, että sen kautta on varmasti saanut loistavia keinoja ryhmähengen toimivuuteen liittyen.

    Mira/Ryhmä 6

  16. Kivasti tehty blogi, jossa pääsi itsekin miettimään omaa ryhmäänsä kurssilla ja sen toimivuutta. Saitte asianne hyvin selitettyä tiiviissä ja helppo lukuisessa paketissa, johon kuvanne sopivat erittäin hyvin. Ryhmänne selvästi toimi hyvin ja se näkyy tässä tekstissä.

  17. Olette saaneet hankalalta näyttävän kuvan ja käsitteen ekspansiivinen oppiminen selitettyä selkeästä ja vielä mitä ihanimmat kuvat havainnollistavat tekstiä! Tuli mieleen, että sovelsitteko/analysoitteko tätä mallia oman ktt-ryhmänne kanssa, kun alussa mainitsitte olevanne ”jämäryhmä”, mutta hienoa, jos löysitte yhteisen motivaationne ja kiinnostuksenne aiheeseen (tulee ilmi myös tekstiä lukiessa).
    Vaikka artikkelinne käsitteli työelämän ja terveydenhuollon kontekstia on se yleistettävissä myös koulumaailmaan.

Leave a Reply to Mariina/ Ryhmä 7 Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *