Gadamerilainen Hermeneu – mikä? Matka kohti tutkivaa työtapaa

 

 

 

“Accipe librum, et devora illum.”                                                                                                                         -Ota kirja ja syö se.                                     (Ilm. 10:9)

”Tutkija murtaa myyttejä! Luonnontiede ei olekaan objektiivista: ”Opetuksessa sijaa tulkinnoille”. Kurssin ensimmäisellä kerralla ympäri Minervatoria oli ripoteltu erilaisia lööppejä, mukaan lukien edellä mainittu otsake koskien luonnontieteiden objektiivisuuden puutteellisuutta. Lööpin otsikko vaikutti heti mielenkiintoiselta ja se herätti meissä kaikissa paljon mielipiteitä, sillä mieleemme muistui heti omat luonnontieteiden oppituntimme peruskoulusta. Mietimme, millaisia oppimiskokonaisuuksia –ja metodeja siellä käytettiin ja miten omat kokemuksemme korreloivat otsikkomme kanssa. Keskusteluidemme pohjalta tulimme siihen tulokseen, että meitä on opetettu siten, että luonnontieteissä asiat on tuotu ilmi faktoina, eikä niissä ole juurikaan ollut sijaa tulkinnoille. Koska omat mielipiteemme olivat ristiriidassa lööpin kanssa, olikin jännittävää saada tietää, minkälaisia argumentteja lööpin väittämän takaa paljastuisikaan.

Saimme tehtäväksemme tutustua nimikkotutkijamme Anniina Leiviskän kirjallisuuskatsaukseen: ”Finitude, Fallibilism and Education towards Non-dogmatism: Gadamer’s hermeneutics in science education”. Jo pelkän otsikon lukemisen jälkeen monilla ryhmäläisillämme meni sormi suuhun, ja pieni epätoivon tunne valtasi joukkomme. Eihän tää ollut yhtään sitä mitä luultiin?

Paneuduttuamme tekstiin ns. punaista lankaa oli todella vaikea löytää tekstin vaikean kielen ja teoreettisuuden takia. Lööppimme otsikko oli erittäin harhaanjohtava, eikä mielestämme liittynyt juurikaan meille annetun tekstin sisältöön. Aluksi tuntui siltä että, lööpistä saatua mielikuvaa oli vaikea liittää Leiviskän tekstiin sen teoreettisen luonteen, konkreettisten esimerkkien puutteen ja koulumaailmaan soveltumattomuuden takia. Saimme sovittua tapaamisen Leiviskän kanssa ja jokainen meistä valmisteli pari kysymystä kirjallisuuskatsaukseen liittyen. Ajatuksena oli, että nimikkotutkijamme pystyisi avaamaan tekstiään ymmärrettävämpään muotoon. Treffit olivat antoisat, mutta punainen lanka oli edelleen hukassa. Asiantuntijakieli ja täysin tuntematon aihe saivat meidät vielä hämilleen. Tästä oli hyvä jatka kohti uusia pettymyksiä!

 

Kirjallisuuskatsaus pohjautui saksalaisen filosofi Hans-Georg Gadamerin ajatuksiin. Keskeistä artikkelissamme oli kiista postmodernin ja modernin kasvatusfilosofian välillä, johon Gadamerin hermeneutiikka pyrkii tarjoamaan paremman ratkaisun. Modernismi pyrkii löytämään kasvatuksenteorialle ja käytännölle universaalisti pätevän rationaalisen perustan. Postmodernismi puolestaan painottaa tiedon ja rationaalisuuden kontekstuaalisuutta. Yksinkertaisesti sanottuna kiista koskee kysymystä: “Päteekö kaikkialla samat kasvatusperiaatteet kulttuurista ja kielestä riippumatta?”  Gadamerin hermeneutiikka pyrkii nousemaan kiistan yläpuolelle ja  ottaa huomioon kulttuurin, historian ja keneltä tieto on peräisin. Ajatuksena kriittinen tarkastelu tietoa kohtaan ja ymmärrys sen epävarmasta luonteesta.

“Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus” – Platon

Hermeneutiikka on nimetty kreikkalaisen Hermes-jumalhahmon mukaan, joka toimi muiden jumalien viestinviejänä. Hermeen hahmoon kuului kreikkalaisen jumaltaruston mukaisesti hyvin inhimillisiä piirteitä, joista tärkein oli ilkikurisuus, joka muutti jopa yksinkertaiset viestit vaikeastitulkittavaan muotoon. Ajatelkaa Tylypahkan räyhähenki Riesua.

Anniina Leiviskä ottaa kantaa Gadamerin filosofian merkittävyyteen koulumaailmassa ja luonnontieteiden opetuksessa.                                                           “I argue that adopting a Gadamerian philosophy of science can have significant consequences for science education.” – Anniina Leiviskä

“Acu tetigisti!” -Osuit naulan kantaan!                                                                                 Aluksi koimme väitteen itsestäänselvyytenä. Tottakai opetus ottaa huomioon kriittisen ajattelut ja tiedon erehtyväisyyden. Mutta, kun lähdimme pohtimaan asiaa oman koulukokemuksemme kautta, ymmärsimme, että Gadamerin filosofian käyttö koulussa on kuitenkin puutteellista. Yleensä tieto esitetään kiveenhakattuina faktoina.

Havainnollistaen,

Aikoinaan ajateltiin maailman olevan litteä ja opetus ei suonut näkemyksen kriittistä tarkastelua tai tutkimista. Tieto esitettiin faktana ja se jo itsessään rajoitti asian käsittelemistä. Aika ei mahdollistanut kriittistä ajattelua yksilölle, ja esitettyjen faktojen haastaminen oli lähes mahdotonta; vaihtoehtoisille teorioille ei annettu tilaa.

Kurssin edetessä sivistyssanojen vyyhdistä kuoriutui viimein se kaivattu punainen lanka. Kun pääsimme paremmin sisään aiheeseen, pystyimme liittämään sen meille tutumpaan kontekstiin, koulumaailmaan. Lähdimme heittelemään ajatuksia aiheen liittämisestä koulumaailmaan käytännön esimerkkien avulla mm. koulukirjojen ja opetusmetodian kautta. Miten kriittiseen ajatteluun voitaisiin kannustaa jo ala-asteella?

Tutkijatentissä huomasimme ajattelumme ja ymmärryksemme tutkimusta kohtaan kehittyneen aivan uudelle tasolle alun hysterian jälkeen. “Sehän puhuu nykyään suomea!!” saimme kiinni Leiviskän vastauksista ja pystyimme muodostamaan keskustelua.  Oli mahtavaa huomata, että minäpystyvyytemme koki suuren harppauksen kurssin aikana ja tutkijatentti toi sille viimeisen silauksen!

Emme pelkää enää kuolemaa, vai pelkäämmekö..?

Akateemisin terveisin, ryhmä 13

xoxo

Riku Hotti, Ville Dahlbacka, Saara Salo, Julia Pesonen, Marja-Kristina Frolova, Hanna Laine, Joel Hämäläinen, Santeri Konu ja Kaisa Koskenkorva

 

15 Replies to “Gadamerilainen Hermeneu – mikä? Matka kohti tutkivaa työtapaa”

  1. Moi,
    Kiva, että tällainen aihe on kirjoitettu niin, että teksti elää ihan nykypäivässä ja -kielelläkin. Toki aihe parhaiten välittyi pitämässänne esitelmässä, joka oli hyvä.
    Tällaisesta tutkimuksesta löytyy varmasti hyvin jatkojalostamisen aiheita käytännön kouluelämään.

  2. Aika erilainen, mutta ajatuksia herättävä aihe! Oman kokemuksen mukaan koulussa tieto esitetään toteta – kiveen hakattuna niin kuin sanoitte. Näinhän ei kuitenkaan ole, joten on erikoista, että pidämme tietoa usein valmiina. Olisi hyvä muistaa, että saamme koko ajan lisää uusia näkökulmia asioihin, ja ennenkin ollaan erehdytty tiedon suhteen. “Päteekö kaikkialla samat kasvatusperiaatteet kulttuurista ja kielestä riippumatta?”, oli kiinnostava kysymys. Varmaan monet asiat ovat universaaleja, mutta kulttuurin mukaiset muunnelmat kuuluvat myös kasvatukseen.

  3. Mielenkiintoinen, mutta vaikea aihe! Samaa mieltä teidän kanssa siitä, että koulussa tieto esitetään kiveenhakattuna faktana. Mielenkiintoista nähdä aletaanko yhä aiemmin lapsille opettamaan kriittistä ajattelua. Aika näyttää. 🙂

    Emma/Ryhmä 7

  4. Hauskasti kirjoitettu blogiteksti, teksti oli soljuvaa ja sitä oli mukavaa lukea. Aiheenne vaikutti tämän perusteella todella vaikealta, joskin myös todella mielenkiintoiselta.

    Jännä tosiaan nähdä mihin suuntaan koulumaailma kehittyy tulevaisuudessa, kun oppilaan oma rooli tiedon hankkijana kasvaa.

    Oli myös mukava lukea, että koitte ymmärryksenne kehittyneen kurssin aikana. Työ tekijänsä palkitsee.

  5. Hyvin kirjoitettu teksti, oli kiinnostavaa lukea niin aiheestannekin kuin tutkimuksen herättämistä tuntemuksista!
    Kriittisyyttä arvostetaan nykyään paljon ja opetussuunnitelmakin odottaa sen kehittymistä, joten aihe on ajankohtainen ja sovellettavissa kaikkiin oppiaineisiin.
    Hienoa, että epätoivon tuntemuksenne kurssin aikana palkitsivat kuitenkin ja kehittivät lopulta minäpystyvyyttänne!

  6. Teillä oli epäilemättä yksi vaikeimmista artikkeleista! Osasitte kuitenkin avata sitä niin, että ehkä jokin ajatus tuli.
    Esimerkiksi valittu maantieto sopii kyllä hyvin, koska se on ehkä eniten faktapainoitteinen oppiaine, jota oppilaat eivät yleensä kyseenalaista. Usein unohtaa, että maantiedossakin vaikuttaa subjektiivinen näkemys. Kuulimpa nimittäin, että maantiedon opettaja ei suostunut opettamaan evoluutioteoriaa, koska se meni hänen uskontoaan vastaan…
    Ihan parhaat sitaatit ja omien ajatusten kommentointi!

  7. Taitavasti kirjoitettu postaus! Hauska otsikkonne herätti heti mielenkiinnon aihettanne kohtaan. Erityisesti pidin siitä, että toitte kirjoituksessanne esiin rehellisesti myös kokemanne vastoinkäymiset, ja reflektoitte ajattelunne kehittymistä kurssin aikana, ja lopulta saittekin vaikean aiheen haltuun! Itselläkin meinasi mennä aivot solmuun jo pelkkää postaustanne lukiessa. Hatun nostot!

    Melissa/Ryhmä 10

  8. Heippa,
    Olette kirjoittaneet selkeän tekstin haastavasta aiheesta. Otsikko herätti jo mielessä paljon kysymysmerkkejä, mutta mielestäni olette onnistuneet käsittelemään aihettanne lukijaa avartavalla tavalla. On totta, että useimmiten esimerkiksi kouluissa tieto opetetaan faktoina, vaikka kriittinen ajattelu olisi kyllä tarpeellista! Olisi varmasti tärkeää, että oppilaiden omat ajatukset ja kriittinen ajattelutapa pääsisi kouluissa enemmän esille. Kenties kriittisten mielipiteiden arvoa nostetaan tulevaisuudessa yhä enemmän esille myös kouluissa.

    Tosi mukava kuulla, että ryhmänne on kurssin edetessä kokenut selviytyneen hankalasta aiheesta ja saanut onnistumisen kokemuksia alun haasteiden jälkeen. Hyvää työtä!

    Mira/Ryhmä 6

  9. Hyvä teksti, jota oli mukava lukea. Aihe ja varsinkin teksti, jonka tutkijanne teille antoi, olisi aiheuttanut paniikkia todennäköisesti monelle muullekin. Tästä huolimatta saitte muutettua sen selkokielelle, jota ymmärtää vaikka ei ole tutkimusta nähnytkään. On jännä, että tietoa vieläkin annetaan faktana, vaikka nykyään kannustetaan kriittisyyteen.

  10. Hei, kiitos mielenkiintoisesta artikkelista! Otsikon luettua olin varmaankin yhtä hämilläni kuin te tämän kurssin alussa saatuanne tietoon tutkimuksenne. Olette kuitenkin onnistuneet luomaan selkeän kirjoituksen erittäin vaikeasta ja varmaankin monille täysin tuntemattomasta aiheesta. Hauska ja mieleenpainuva yksityiskohta oli hermeunetiikan mukaan nimetyn Hermes -jumalhahmon vertaus Tylypahkan räyhähenkin Riesuun. Potter-fanina tämä osui ja upposi!

  11. Blogiteksti oli hyvin kirjoitettu siivu matkastanne haastavan artikkelin parissa. Itse en ole kuullut ryhmänne esitystä aiheesta tunneilla, joten jäin kaipaamaan hieman enemmän itse tutkimuksen/artikkelin avaamista, nyt itse aihe jäi hieman elävän matkakertomuksenne jalkoihin. Tärkeintä kuitenkin on, että olette itse päässeet tutkimuksesta jyvälle ja oppineet siitä uutta!

  12. Huh mikä aihe! Itsellänikin olisi alussa varmasti mennyt sormi suuhun ja repinyt harmaita hiuksia. Olette kuitenkin kirjoittaneet aiheesta hauskasti ja ymmärrettävästi esimerkein. On kiva kuulla, että löysitte lopulta artikkelin punaisen langan ja huomasitte kehityksenne kurssin aikana :-).
    Itsekin olen kohdannut koulumaailmassa “kiveen hakatun -tiedon” käsityksen. Jotkut opettajat opettavat kouluainettaan kuin omaa uskontoaan. Oonan tavoin olen kohdannut tilanteen eräästä uskonnon opettajasta, joka käytti kokonaisen oppitunnin evoluutioteorian kumoamiseen. Toisaalta tämä oppitunti oli ollutkin kriittisen keskustelun kannalta yksi mielenkiintoisimmista tunneista oppilaille. Aihe herätti nimittäin voimakkaitakin tunteita ja hedelmällistä keskustelua. Tässä opettajalla olisi kuitenkin pitänyt olla objektiivinen, ja erottaa omat henkilökohtaiset uskomuksensa ammatillisesta roolistaan.
    Olisin mieluusti kuullut tutkimuksestanne tuloksista/johtopäätöksistä hieman lisää.

    Sanni/ryhmä 7

  13. Moikka kaikki ja kiitos positiivisista sekä rakentavista kommenteista! Upea kuulla, että myös te olette saaneet jonkin käsityksen aiheestamme ja ainakin ymmärtäneet blogitekstimme sisällön. Huomiomme kiinnittyi teidän kokemuksiinne koskien “kiveen hakattua tietoa” koulumaailmassa. Artikkelin käsittely herätti meissä kysymyksen, jonka haluaisimme nyt heittää myös teille: Miten voisimme opettajina kehittää itseämme Gadamerilaisen hermeneutiikan innoittamana, sovituissa rajoissa tietenkin?
    Kommenttien pohjalta jäimme miettimään, avasimmeko itse artikkelia tarpeeksi. Koimme, että oma ajatuksenjuoksumme ja kokemuksemme oli etusijalla, sillä olimme käsitelleet artikkelia jo useammassa esitelmässä. Halusimme rajata aiheemme blogitekstille sopivampaan muotoon ja tuoda sen lähelle omaa opetusmaailmaamme. Harmi, jos osa teistä ei päässyt kuulemaan meitä ennen blogitekstiin tutustumista.
    Kiitos ja kumarrus.

  14. Tätä tekstiä oli todella nautinto lukea. Kirjoitustyyli oli selkeää ja rytmitys oivallista. Lainaukset ja omakohtaiset kokemukset nivoutuivat tekstiin täysin saumattomasti. Wau! Ihailtavaa taidokkuutta!

    Olette mielestäni onnistuneet tässä aivan naulan kantaan. Vaikea aihe tuli lukijalle selkeäksi ja osasitte hyvin löytää yhteyden koulumaailmaan! Fiilaan kovasti! 🙂

    Tuija / ryhmä9

Leave a Reply to Oona S K Ruuska Cancel reply

Your email address will not be published.