Kiitospuhe – Ryhmä 3

Rakkaat kurssitoverit, lehtorit, tutkijat ja koko ammatillinen yhteisö,

Kurssimme on saapumassa päätökseen, ja on tullut aika kiittää siinä mukana olleita henkilöitä tästä mahtavasta kokemuksesta, jonka tämä kurssi on meille antanut. Kurssi on ollut antoisa, mutta nyt on aika heittää tutkimuksen voimasanat nurkkaan. Ei kuitenkaan liian kauas, jotta ne voi sieltä tarpeen tullen kaivaa uudestaan esille. Myönnettäköön, että kurssin aikana on lennähtänyt muutama muukin tutkimuksellinen voimasana ilmoille. Voimasanoista huolimatta ryhmädynamiikkamme on tiivistynyt kurssin edetessä ja olemme vaalineet vertaissuhteitamme lämmöllä ja rakkaudella. Olemme oppineet näkemään vertaisopiskelun hienona voimavarana emmekä enää pahana mörkönä, niin kuin ennen kurssia vielä saatoimme ajatella.

Nimikkotutkijamme Auli Toomin tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisen toimijuuden kehittymisen ja oppimisympäristön välistä suhdetta opettajankoulutuksessa. Aihe oli valtavan kiinnostava, sillä se oli hyvin samaistuttava ja verrattavissa tämänkin kurssin työtapoihin. Olemme kurssin aikana oppineet paljon vertaisten tuen merkityksestä opettajaksi oppimisessa. Ollakseen aktiivinen toimija, on verkostoiduttava ja kehitettävä aktiivisesti omaa toimijuutta. Toimijuuden kehittäminen on sekä itsenäistä että vuorovaikutteista työtä, sillä toimijuus kehittyy yhteistyössä vertaisten kanssa ja heiltä saadun palautteen avulla. Olemme oppineet, miten tärkeää on kehittää toimivaa yhteistyötä jo opiskeluaikana, sillä sitä tarvitaan työelämässä ammatillisessa yhteisössä.

Tällaista perustutkimusta oli helppo lähestyä, ja koemme saaneemme kattavasti perustietoa tutkimuksen tekemisestä ja sen eri osa-alueista. Kurssin aikana syvennyimme asia kerrallaan tutkimuksen tekemisen prosessiin ja käsittelimme teoreettisia asioita omaan nimikkotutkimukseemme peilaten. Kurssilla opitut asiat auttavat varmasti tulevaisuudessa ymmärtämään tutkimuksia paremmin ja osoittamaan tarvittaessa myös kriittisyyttä niitä kohtaan. Tutkimuksen tekemisestä opimme etenkin Toomilta sen, ettei aina ole tarpeellista lähteä rakentamaan omaa tutkimusmittaria, vaan välillä on hyvä hyödyntää valmiiksi kehiteltyjä mittareita ja keskittää voimavarat tutkimuksen muuhun kehitykseen. Opimme myöskin kriittistä ajattelua; kaikkea ei todella kannata syödä pureskelematta vaan pysähtyä hetkeksi ajattelemaan – mitä sanottiin, mitä tarkoitettiin ja miksi näin on. Kriittisen ajattelun kehittymistä tukee myös se, että nimikkotutkimuksemme kuuluu tähän mennessä hyvin vähän tutkitulle alueelle ja siten tieteen kehittyvä luonne tulee hyvin esiin. Toomin tutkimus herätti myös ajattelemaan sitä, kuinka paljon taustatyötä yksi perustutkimus vaatii.

Ensimmäisessä tapaamisessa Toom antoi meille luettavaksi useita aiheeseen liittyviä lisätutkimuksia, jotka osoittautuivat siunaukseksi. Ne auttoivat meitä hahmottamaan kokonaisuutta nimikkotutkimuksen ympärillä mutta myös tempaisivat meidät mukaansa tiedemaailmaan yllättävän vauhdikkaasti: tutustuimme useisiin eri tutkimusmenetelmiin ja tutkimuksen lähtökohtiin sekä tutkijayhteisön yhteistoimintaan. Tutkimusten synnyttämä kiinnostus ylsi vielä hieman pidemmälle, ja perehdyimmekin vielä muutamiin aiheen ulkopuolisiin tutkimuksiin ja ilmiöihin. Niiden pohjalta esittämämme kritiikki ja kyseenalaistukset osoittautuivat tutkijatentissä yllättäväksi vahvuudeksemme. Ilman kattavia lisätutkimuksia olisi ollut vaikeaa soveltaa tätä tutkimusta ja kokonaiskuva olisi jäänyt suppeaksi. Kurssin aikana saamamme perehdytys tarjoaa meille varmasti hyviä eväitä yliopiston aikaisten tutkielmien tekemiseen. Toom tarjosikin tutkijatentin päätteeksi mahdollisuutta käyttää hänen tutkimusaineistoaan kandidaatintutkielmaa tai pro gradun tekemistä varten.

Kuten jo alussa vihjasimme, kurssin suorittaminen suureksi osaksi omatoimiryhmissä herätti ryhmämme keskuudessa monenlaisia tuntemuksia. Kuitenkin nyt viimeisellä tapaamiskerrallamme on ilmassa aistittavissa jonkinasteista haikeutta. Aluksi kahdeksan hengen ryhmä tuntui liian suurelta toimiakseen. Meidän kohdallamme alun kankeudesta huolimatta kävi hyvin – jokainen löysi paikkansa ryhmässä ja lopuksi olimme yhtä mieltä siitä, että jokainen on tasapuolisesti antanut panoksensa ryhmämme eteen. Tähän vaikutti todennäköisesti ainakin se, että ryhmämme keskuudessa tavoitteet kohtasivat hyvin ja jokainen hoiti sovitun osansa. Yksi nimikkotutkimuksemme merkittävistä tuloksista olikin se, että vertaisten tuki on avain opettajaksi oppimisessa. Ryhmämme kannustava ilmapiiri ja toimivuus loivat hyvän pohjan kurssilla käsitellyille, toisinaan haastavaltakin tuntuville aiheille.

Haluamme kiittää ensisijaisesti nimikkotutkijaamme Auli Toomia siitä, että hän valitsi meille tämän mielenkiintoisen aiheen, ja että hän on ollut niin innolla mukana. Haluamme kiittää Toomia hänen vastaanottavaisuudestaan sekä panostuksesta tähän kurssiin. Hän on ohjannut meitä vertaistyöskentelyyn, minkä ansiosta olemme saaneet kurssista todella paljon irti. Toom myös ohjasi ja kannusti meitä antamaan palautetta ja olemaan kriittisiä koulutusta kohtaan. Hän opetti, että voimme oikeasti vaikuttaa siihen, mihin suuntaan koulutustamme kehitetään.

 Haluamme myös kiittää kurssin lehtoreita ja vertaisopiskelijoita – ilman teitä tätä kurssia ei olisi ollut.  Teidän ansiostanne olemme oppineet näin paljon. Nyt voimmekin yhtä kokemusta rikkaampina keskittää ajatuksemme niihin muihin kouluprojekteihin joiden deadline vielä edessä häämöttää ja hyödyntää kurssilta saamaamme antia selvitäksemme myös niistä. Nyt enää viimeiset tsemppaukset ja pian voimmekin kaikki kirmata kohti ansaittua joululomaa. Voimme hetkeksi asettaa aivomme narikkaan, jotta voimme palata entistä ehompina takaisin, omaa ammatillista toimijuuttamme kehittämään.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, hyvää joulua itse kullekin!

-Ryhmä 3;

Niilo Jänkälä,  Sanja Kalliojärvi, Anette Karhumaa, Karin KlöveEllinoora Lammela, Elina Lavapuro, Annina Saari ja Viivi Timonen

 

Kuvalähteet:

https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/person/toom

http://www.meemi.fi/meme/0yzeh1

https://fi.pinterest.com/pin/267753140315731206/