Suurin osa ryhmästämme on aloittanut opiskelut tänä syksynä ja tietomme kasvatustieteellisestä tutkimuksesta ja tutkimuksen tekemisestä ylipäätänsä ovat alkuvaiheessa. Lähestymme tätä kirjoitusta tehtävänannossa olleiden tukikysymysten kautta. Yleisesti ottaen pidämme kasvatustiedettä ihmisläheisenä alana, jossa ihminen itsessään on tutkimuksen kohteena. Tulkintamme mukaan kasvatustiede tutkii ihmisen kasvua ja kehitystä, oppimista, vuorovaikutusta ja käyttäytymistä. Kasvatustieteen suuntana on kehittää käytänteitä, jotka tukevat ihmisen kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Akateemisessa maailmassa kasvatustieteet usein liittyvät toisiin lähitieteenaloihin, joita ovat esimerkiksi psykologia, sosiaalitieteet, filosofia ja lääketiede.
Mielestämme kasvatustiede eroaa esimerkiksi luonnontieteestä tutkimusalana siinä, että kasvatustieteessä ei tavoitella yhden ja ainoan totuuden löytämistä. Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa voidaan tarkastella ilmiöitä eri teorioiden kautta ja pyritään tekemään tämän pohjalta johtopäätöksiä. Ajankohtaiset ilmiöt ja niiden muutokset ja kehitys ohjaavat kasvatustieteellisen tutkimuksen tekemistä, koska tavoitteena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa.
Hyvä kasvatustieteellinen tutkimus on lukijan näkökulmasta selkeää ja ymmärrettävää. Erityisesti kasvatustieteen kenttätyötä tekevät tahot hyötyvät tiedosta, joka on sovellettavissa käytännön työhön. Toisaalta, tutkimuksen on myös pystyttävä teoretisoimaan kentältä nousevia käytännön ilmiöitä ja tuotettava näistä tieteellistä tietoa. Näin ollen kasvatustieteet ovat hyvin vuorovaikutteinen tieteenala. Tutkimusta tarvitaan myös kumoamaan tai ainakin muokkaamaan vanhoja teorioita sekä olemassa olevia käytänteitä. Tieteen yksi tärkeimpiä tehtäviä on testata ja koetella nykyisiä toimintamalleja.
Uskomme kasvatustieteellisen tutkimuksen tekemisen olevan monipuolista ja monitahoista. Tutkimuksen tekemiseen liittyy olemassa olevien teorioiden ja tutkimuksen tarkastelua, aineiston keräämistä erilaisin menetelmin kuten haastattelemalla ja havainnoimalla sekä analyysien ja johtopäätösten tekemisellä. Tutkimusmenetelmät ovat vaihtelevia ja tutkija voi käyttää esimerkiksi laadullista ja määrällistä tutkimusta tai jopa käyttää näitä molempia samassa tutkimuksessa. Tutkimusmenetelmä määrittyy kuitenkin tutkimusaiheen mukaan. Tutkimuksen tekeminen voi olla hyvin pitkä prosessi, kun halutaan saada tietoa pitkältä ajalta ja löytää kausaalisuhteita. Tutkimuksen tekeminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä sekä tutkimusprosessin aluille laittavaa uteliaisuutta.
Yliopisto-opiskeluun liittyy paljon erilaisia odotuksia ja ajatuksia. Ensimmäisenä keskusteluissa nousi esiin vastuu omasta opiskelusta. Olet vastuussa mm. opintojesi etenemisestä ja siitä kuinka paljon näet vaivaa opiskeluun yliopiston ulkopuolella. Jokainen asettaa itselleen omat suoriutumistavoitteet, jotka pyrkii saavuttamaan. Odotamme, että opiskelu yliopistossa on monipuolista. Ei siis vain luennoilla istumista, vaan esimerkiksi yhdessä tekemistä ja aktiivista omaa tiedonhankintaa. Yliopistomaailmassa vuorovaikutustaidot korostuvat entisestään. Teet kursseilla töitä useissa ryhmissä ja haasteena voi olla työnjako ja aikataulujen sovittaminen. Ajatuksenamme oli kuitenkin, että olemme kaikki motivoituneita saattamaan työt loppuun, joten “vapaamatkustajista” tuskin tarvitsee huolehtia. Uskomme, että yliopistossa kehitymme suodattamaan ja rajaamaan suuria tietomääriä. Opimme löytämään teksteistä olennaisen ja suhtautumaan kriittisesti tietoon. Järkevä aikatauluttaminen voi olla monelle vielä haaste, mutta ehkä sinustakin kuoriutuu vielä todellinen ajankäytön mestari.
Kurssin lähestymistapa on sekä tutkiva, että opiskelijalähtöinen. Opiskelijalähtöisessä opiskelussa keskeistä on oppilaan aktiivinen rooli. Tämä eroaa usein käytetystä tavasta, jossa opettaja luennoi ja oppilas on passiivinen kuuntelija. Aiempaa kokemusta opiskelijalähtöisestä opiskelusta on tullut esimerkiksi esitelmien tai projektien tekemisen yhteydessä. Vastuu projektista on opiskelijalla, mutta loppujen lopuksi siitä oppii koko ryhmä, myös opettaja. Tuleva tutkijatentti on mielestämme hyvä esimerkki tästä. Pääsemme kurssin aikana tutustumaan meille annettuun tutkijaan ja hänen tutkimukseensa. Kurssin lopussa pyrimme haastamaan tutkijaa mahdollisimman monipuolisesti ja toivomme, että meistä tulisi ilmi se, että olemme perehtyneet aiheeseen perusteellisesti.
Tutkivista opetusmenetelmistä meillä ei ole vielä ainakaan paljon kokemusta. Olemme saattaneet tehdä tai analysoida tutkimuksia, mutta olemme saaneet niihin tarkat ohjeet ja tavoitteet. Lisäksi olemme aiemmin tarkastelleet lähinnä olemassaolevaa tietoa. Tulevissa opinnoissa tulemme soveltamaan jo olemassaolevaa tietoa ja pääsemme mahdollisesti luomaan sitä myös itse.
Kirjoittanut: Ronja Sinkkonen, Joonas Rantanen, Tiia Nieminen, Karoliina Anttonen, Anni Udd, Vilma Lehtoranta, Anna Brander, Katri Vuori, Sonja Mertaniemi ja Erika Chibani
Hyvä teksti, en tiedä oliko tällä järjestelmällä joku vika päällä, kun heitti sanoja epämääräisesti toiselle riville (ei tavusääntöjen mukaisesti) niin vaikeutti hieman lukemista. Kattava teksti tieteellisestä tutkimuksesta ja kurssin kulusta sekä sisällöstä. Jäin hieman kaipaamaan ryhmäläisten omia ajatuksia ja fiiliksiä kurssia kohtaan. Mutta muuten miellyttävän pituinen teksti ja ymmärrettävä. 🙂
Ryhmä 1/Rosa
Hyvin huomioitu ja tuotu esille lähitieteenalat. hyvää pohdintaa, mm. kasvatustieteellisen tutkimuksen ajankohtaisuudesta ja kuinka eri ilmiöt ohjaavat sitä ja tuovat uusia tutkimusaiheita ja kysymyksiä. hyvä huomio että kasvatustiede on ns. pehmeä tieteenala ja eroaa kovista siinä että ei ole yhtä muuttumatonta totuutta. hyvää pohditaa myös siitä mitä kasvatustiede on ja mihin sitä voidaan käyttää. Teksti on selkeää ja helppo ymmärtää vaikka jossain kohdissa rivinvaihto tuli hieman oudolta tuntuvaan kohtaan.
Muotoilu tosiaan tuotti vähän tuskaa lukemiseen niinkuin edellä on mainittu mutta se varmasti korjaantuu helposti! Tekstissä oli kivoja ajatuksia ja kommentteja kuten ”opettajakin oppii” ryhmätöistä, ne piristivät tekstiä! Jäin vähän kuitenkin kaipaamaan teidän omia fiiliksiä opinnoista ja kurssista.
Mukava kun pohditte kasvatustieteiden asemaa muihin tieteenaloihin nähden. Jäsentelystä miinusta.
Tekstissä oli pohdittu kasvatustieteellistä tutkimusta monipuolisesti. Itsellänikin on samanlaisia ajatuksia!
Kattavasti olette pohtineet teille tuttuja ja vielä tutummaksi tulevia kasvatustieteen ja sen tutkimuksen aspekteja, kuvista plussaa, mutta vaikka teksti olikin muuten mielekästä luettavaa, järjestelmän tavuttamattomuus teki siitä turhan vaikea selkoista