Ryhmä 15: Lähtölaukaus kasvatustieteelliseen tutkimukseen!

Moikka! Me olemme kymmenen luokanopettajaopiskelijaa, jotka ovat juuri aloittaneet opintonsa Helsingin yliopistossa. Tässä blogikirjoituksessa jaamme ajatuksiamme kasvatustieteestä ja sen tutkimisesta osanaKohti tutkivaa työtapaa’- kurssia. Lisäksi jaamme ajatuksia yliopisto-opiskelusta ja siihen liittyvistä odotuksistamme. 

Kasvatustiede herättää laajalti ajatuksia ryhmässämme. Koemme kasvatustieteet merkitykselliseksi tieteenalaksi, jossa vaikutukset näkyvät ja heijastuvat seuraaviin sukupolviin sekä yhteiskuntaan. Kasvatustiede on yhteiskunnallinen tieteenala, joka ei keskity pelkästään kasvattamiseen ja opettamiseen vaan yhteiskunnan rakentamiseen sekä parantamiseen. Opettajan vaikutus on merkityksellisempi kuin moni saattaa ajatella, sillä opetettavat lapset tulevat mahdollisesti päättämään yhteiskunnan asioista parinkymmenen vuoden päästä. Opettaja on parhaassa tapauksessa esikuva ja roolimalli lapsille. Kasvatus lähtee jo varhaiskasvatuksesta, jossa kasvun tutkiminen ja kasvattajana oleminen ovat keskeisessä roolissa. Koemme koulujärjestelmän aseman tärkeäksi yhteiskunnassa – olemmehan mekin viettäneet 12 vuotta opiskellen. 

Pohdimme ryhmänä hyvän kasvatustieteellisen tutkimuksen piirteitä, jotka vaikuttavat paljon tutkimuksen laatuun. Etenkin avoimuus, joustavuus ja dynaamisuus ovat ratkaisevassa roolissa kasvatustieteellisissä tutkimuksissa. Myös eettisyys sekä kriittinen ajattelutapa ovat tärkeässä roolissa tutkimuksen kannalta, ne tuntuvat kuitenkin olevan nykymaailmassa jatkuvasti pinnalla. On tärkeää, että tutkittava asia tai ilmiö on ajankohtainen ja että herättää paljon keskustelua. Kun tutkimus tähtää hyötytarkoitukseen, asioita voidaan ymmärtää paremmin ja niihin voidaan vaikuttaa. Kyse ei ole siis pelkästään uteliaisuudesta vaan maailman parantamisesta. Erilaisten tutkimusten tulokset voivat antaa paljonkin suuntaa muuttuvalle maailmalle siitä, mitkä toimintatavat ovat hyödyllisiä ja mikä parhaiten tukee oppimista. 

Kasvatustieteellisen tutkimuksen merkitys on suuri, sillä sen avulla aikaisempia epäkohtia voidaan kehittää ja opettajat saavat entistä enemmän perusteita toiminnalleen erilaisten lasten ohjaajana. Vanhempien ja opettajien näkökulmat laajenevat, kun he saavat tutkimusten pohjalta lisää tietoa siitä, mikä on todettu parhaimmaksi tavaksi toimia. Luokkahuoneessa on tärkeää huomioida oppilaiden erilaisuus, jotta kaikki saavat parhaat mahdolliset eväät elämään. Uusien kasvastustieteellisien tutkimuksien luominen auttaa tässä asiassa. Uudet tutkimukset myös laajentavat tieteenalaa ennestään sekä luovat uusia yhteyksiä muihin tieteenaloihin. 

 

Itse kasvatustieteellisen tutkimuksen lisäksi keskustelimme myös siitä, miten monipuolista ja mukaansatempaavaa sitä tutkivan henkilön työ on. Se on varmasti myös koukuttavaa työtä kun saa tutkittavasta asiasta selville uusia mielenkiintoisia asioita ja puolia. Olennaista kasvatustieteen tutkijan työssä mielestämme on sen ihmisläheisyys, sillä ihminen on yksi tieteenalan keskeisimmistä tutkimuskohteista. Uskomme tutkijan työn olevan varmasti myös haastavaa, kun pitää huomioida muuttuva ympäristö ja olosuhteet. Tutkijan ajattelu ei voi olla mustavalkoista vaan täytyy ottaa huomioon mahdollisiapiileviä tekijöitä’. Täytyy myös jättää tilaa tulevalle tutkimukselle. 

Miten yliopisto-opinnot sitten eroavat aiemmista opinnoistamme? Peruskoulussa ja lukiossa opetus ja oppiminen tapahtui hyvin ohjatusti, eikä tilaa esimerkiksi omille työskentelytavoille ollut hirveästi. Yliopistossa odotamme tämän asian kääntyvän päälaelleen – käsityksemme mukaan opiskelu tulee olemaan erittäin opiskelijalähtöistä. Opiskelijalla on suuri määrä vastuuta, eikä kukaan ole vahtimassa oppimista ja kehitystä samalla tavalla kuin aiemmin. Joillekin tämä voi olla vaikea ja iso askel, koska tällaiseen ei ole totuttu. Me kuitenkin odotamme innolla uusia käytäntöjä, sillä ne tuovat vastuun mukana myös paljon vapautta toimia kenties luovemmin ja kehittävämmin. Myös useampien ihmisten kanssa työskenteleminen avaa uusia näkökulmia ja tukee sosiaalisia taitoja ehkä paremmin kuin mitä esimerkiksi peruskoulussa saman luokan kanssa toimiminen päivittäin. 

Nykyään myös peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa yleistyy entistä enemmän opiskelijalähtöiset työskentelytavat ja sen huomaa esimerkiksi siitä, että opettamisesta saatetaan puhua välillä myös ohjaamisena. Meidän ryhmän jäsenten aiemmat opinnot eivät ole antaneet yhtä suurta vapautta toimia näin kuin tässä ryhmätyössä – yhtenä kokonaisena ryhmänä, jossa jokainen kuitenkin pääsee ilmaisemaan ja toteuttamaan omia ajatuksiaan. Aikaisemmat opiskelijalähtöiset menetelmämme ovat sisältäneet lähinnä tiedonhakua netistä ja tiedon omaksumista sellaisena kuin se annetaan, jolloin kriittinen lähestymistapa puuttui lähes kokonaan. Myönnettäköön, kyllähän me kaikki olemme tulleet tutuksi “kopioi ja liitä” -menetelmän kanssa. Kuitenkin nyt voimme vapaasti irroittautua tästä kuplasta ja nähdä maailmaa avarammin 

Tässä ryhmätyössä meidät yllätti se, että ohjeistus oli paljon abstraktimpaa kuin mihin olimme aiemmin saattaneet tottua. Nyt korostuu keskustelu eri toimintatavoista ja juuri meidän ryhmälle sopivista työskentelymenetelmistä. Uskomme tämän tavan olevan soveltavampi, tutkivampi ja otteen työhön olevan pohtivampi. Omia ajatuksia sekä pääsee että joutuu hyödyntämään enemmän työn edistämiseksi 

Odotamme innolla mitä tämä tutkimukseen tutustuva kurssi tuo tullessaan. Kasvatustiede ja kasvatustieteellinen tutkimus on varmasti sellaista, mitä opiskellessa kasvaa yksilönä ja tutkivana toimijanaonhan se jännittävää! 

 

Tutkivin terveisin,  

Nette, Laura, Petra, Essi, Elina, Jasmin, Vilma, Maini, Jade ja Senja 

 

13 vastausta artikkeliin “Ryhmä 15: Lähtölaukaus kasvatustieteelliseen tutkimukseen!”

  1. Olen samaa mieltä siitä, että esim. lukiossa opetus tapahtui hyvin ohjatusti eli ohjeet ja tavoitteet olivat selkeät. Olen itse innoissani juuri siitä, että pääsee opiskelemaan enemmän opiskelijalähtöisesti.

  2. Hienoa, että mukaan oli otettu myös vanhempien vastuu kasvatustieteellisen tutkimuksen seuraamisesta parhaan tämänhetkisen tiedon saamiseksi. Kasvatustieteellinen uusi tieto on vaikeasti saatavilla jos sitä ei hakemalla hae, ja olen huomannut kanssavanhemmissa yllättävän vähän kiinnostusta tähän.

  3. Hyvää pohdintaa liittyen opiskeluun Yliopistossa ja sen eroavaisuuksiin esimerkiksi verrattuna peruskouluun ja Lukioon. Kiva, että toitte siinä esiin omia kokemuksia ja myös tuntemuksia tämän kurssin tehtävänannosta. Reflektointi on varmasti hyvä pitää mukana koko kurssin ajan.

    Mainitsette blogissa myös, että tutkijan ajattelu ei voi olla mustavalkoista, joka on mielestäni hyvä pointti ja liittyy myös tuohon oman toiminnan reflektointiin (esim. kuinka sovellan tutkimustuloksia omassa työssäni).

    Joonas/Ryhmä 8

  4. Hyvää pohdintaa teidän ryhmänne ajatusprosesseista liittyen kasvatustieteelliseen tutkimukseen. Olisin kuitenkin kaivannut lisäperusteluita sille miksi kasvatustieteellinen tutkimus on ”maailmaa parantava” koska se on tärkeä pointti.

  5. Hienoja ajatuksia kasvatustieteiden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Teillä oli myös mukavan myönteisiä ajatuksia opiskelijalähtöisestä opiskelusta!

    Juulia/ryhmä10

  6. Tekstinne oli sujuvaa ja helppolukuista, mikä mielestäni on juuri blogitekstin tarkoitus. Pidin joidenkin muiden kommentoijien tavoin osiosta, jossa vertasitte aiempia opintojanne yliopisto-opiskeluun, korostaen itsenäsyyden näkökulmaa.

    Vielä vinkkinä,
    Blogin kiinnostavuutta lisäisi, mikäli alussa olisi jokin ”koukku”, joka suorastaan vaatisi uteliasta lukijaa lukemaan tekstin loppuun asti.

  7. Pidin siitä, että toitte isosti ja hyvin esiin kasvatustieteen merkitystä yhteiskunnan tasolla sekä opettajan roolin tärkeyttä kasvatustieteellisen tutkimuksen tulosten jalkauttajana.

  8. Teksti oli tiivistä ja asiallista, pohtien ja tuoden ryhmäläisten omia ajatuksia esiin, hyvä. Ehkä kuitenkin jotain kysymyksiä vielä herättämään lukijan kiinnostusta entisestään?
    Erityisesti ison plussan annan huomiosta ottaa vanhempien näkökulma mukaan tutkimusten hyödyntämisessä, tärkeä aihe! Sekä tämän tehtävänannon abstraktimaisuus tuntui myös kovin samaistuttavalta.
    Katja / ryhmä 10

  9. Yliopiston ja aikaisempien opintojen väliset erot hyvin eritelty, täysin samaa mieltä niistä ja hyvä, kun nostitte ne esille! Teksti on selkeää ja mielenkiintoista lukea, mutta paikoin hiukan luettelomaista. Omaa pohdintaa on todella laajasti ja asiaa löytyy paljon, ja tekstistä välittyy kiinnostus tärkeään ja henkilökohtaiseen aiheeseen.

  10. Hyvää pohdintaa kasvatustieteisiin ja sen tutkimukseen liittyen. Toitte kivasti esille teidän ryhmän ajatuksia peruskoulun, lukion ja yliopiston välillä. Samoja ajatuksia on minullakin herännyt esimerkiksi tiedonhaun sekä yliopisto-odotusten suhteen.
    Tiia/Ryhmä 8

  11. Mukavasti tiivistetty laajoja aiheita näppärään pakettiin! Aikaisempien kommentoijien tapaan pidin myös itse yliopisto-opiskelun ja aikaisempien opiskeluiden vertailusta. Tekstiä oli helppo ymmärtää ja lukea.
    Anni/Ryhmä 9.

  12. Olipa mukava lukea teidän blogitekstinne ja hauskaa, että teidän ryhmään on valikoitunut vain luokanopettajia! Pidin siitä, että kuvasitte opettajan ja oppilaan välistä suhdetta pedagogisen suhteen kautta. Opettaja on minunkin mielestä etenkin nuorimmille oppilaille esikuva ja hänen käytöksestään otetaan mallia. Didaktisen suhteen lisäksi opettajan työssä painottuukin kasvatukseen keskittyvä pedagoginen suhde sitä enemmän, mitä nuoremmista oppilaista on kyse.

    Jäin pohtimaan kohtaa: ”Vanhempien ja opettajien näkökulmat laajenevat, kun he saavat tutkimusten pohjalta lisää tietoa siitä, mikä on todettu parhaimmaksi tavaksi toimia.” Antavatko tutkimukset todella niin normatiivista tietoa, että sitä voidaan soveltaa suoraan käytäntöön? Yliopistossa juuri aloittaneena olen saanut sen kuvan, että opettajan työssä korostuu opettajan omat valinnat ja se, kuinka hän soveltaa tutkimustuloksia omaan opetukseensa. Ensimmäisillä kursseilla on ainakin tähän mennessä korostettu paljon opettajan omaa pedagogista päätöksentekoa deskriptiivisten tutkimusten pohjalta.
    Anni/ryhmä 8

  13. Blogissanne oli nostettu jo laajasti esiin erilaisia näkökulmia kasvatustieteellisen tutkimuksen merkityksellisyydestä niin yhteiskunnan, opettajan, oppilaan kuin hänen vanhempiensakin näkökulmasta. Näitä teemoja meidän onkin tärkeää osata pohtia jo näin opintojen alussa mahdollisimman laajasti, jotta varsinkin tästä opintojaksosta saadaan mahdollisimman paljon työkaluja tuleviin opintoihin ja työelämään. Toitte tekstissä hyvin esille ryhmänne keskustelujen keskeisimpiä ajatuksia, ja olisin lukenut mielelläni enemmänkin ajatustenne taustalla vaikuttavista teemoista. Teksti on selkeää, johdonmukaisesti teemoiteltua ja helposti lähestyttävää.
    Sonja/ Ryhmä 9.

Vastaa käyttäjälle Elias/ryhmä 7 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *