Nykyisellään kulttuurissamme varhaiskasvatusta arvostetaan korkealle, joten on syytä tutkia ja punnita sen todenmukaisia vaikutuksia lapsiin. Päiväkodissa oloa on yleisesti pidetty lasta sosiaalisesti kehittävänä ja akateemisesti kouluun valmistavana. Aihe jakaa toisinaan kuitenkin mielipiteitä rankastikin. Toisten mielestä kotikasvatus perheen kesken luo lapselle turvallisimman sekä rakastavimman ympäristön, jossa lapselle muodostuu voimakas ja terve kiintymyssuhde vanhempiinsa. Koti saattaa olla kuitenkin loppujen lopuksi melko suppea kasvuympäristö lapselle, ja sitä kautta lasten voi olla vaikeampaa sopeutua sosiaalisesti koulumaailmaan vanhempana, jos heillä ei ole varhaiskasvatuksen antamaa pohjaa sosiaalisten tilanteiden hallinnassa.
Tässä pieni humoristinen esimerkki aiheesta käydystä tunteita herättävästä keskustelusta vuodelta 2009. Uskomme kuitenkin vahvasti, että nykytutkimuksella on jo hieman enemmän painoarvoa, kuin ruotsalaisella “höpöhöpö-tutkimuksella”.
Varhaiskasvatuksesta on käyty viime vuosina paljon keskustelua mediassa sekä asiantuntijoiden keskuudessa. Erityisesti ryhmäkoot, suhdeluvut ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkat sekä kaikkien näiden tuomat resurssihaasteet ovat olleet suuresti otsikoissa. Aihe jakoi mielipiteitä vahvasti myös oman ryhmämme keskuudessa, mikä olikin erittäin mielenkiintoinen lähtökohta lähteä tutkimaan erästä aiheeseen liittyvää tutkimusta.
Yliopistomme kasvatustieteiden lehtori, Eira Suhonen, on tutkinut päiväkodin aiheuttamaa stressiä taaperoilla ja leikki-ikäisillä lapsilla. Meillä oli etuoikeus tavata hänet, ja saada kasvot lukemamme tutkimuksen tekijälle. Oli erittäin mielenkiintoista tavata tutkija ja kuulla, mistä kaikki mielenkiinto tutkimusta kohtaan on lähtöisin. Hänellä on ollut aina tarve tutkia asioita, jotka kaipaavat hänestä muutosta ja selvittää asioista se, miksi toimitaan näin ja voidaanko mahdollisesti toimia toisin, entistä paremmalla tavalla. Tutkijoilla ei ole aiemmin ollut suurta kiinnostusta alle kolmevuotiaiden kehitystä kohtaan, joten tutkimuskenttä oli ajankohtainen ja maittavan herkullinen!
Tämä tutkimus lähti alun alkaen Suhosen havaitsemasta ilmiöstä päiväkotiryhmiä seuratessa. Hän havaitsi, etteivät aikuiset osanneet tulkita lasten aloitteita oikein. Päiväkodin aikuiset eivät tunnistaneet lasten tunnetiloja, eivätkä näin ollen osanneet lukea lapsia oikein, ja tästä johtuen ohjasivat lasta väärin. Aikuinen ei esimerkiksi tunnistanut, että lapsi halusi mukaan leikkiin, vaan tulkitsi, että lapsi menee sekoittamaan muilla käynnissä olevan leikin. Tämänkaltainen väärin ymmärretyksi tuleminen on ennen kaikkea aikuisten ongelma, jonka takia tutkijaryhmä kohdistikin interventionsa, eli toimenpiteensä, nimenomaan päivähoidon henkilökunnalle ja vanhemmille. Tutkijaryhmä kehitteli siis työohjelman, jonka avulla aikuiset oppisivat lukemaan ja tunnistamaan lasten tunteita paremmin, ja sitä kautta pystyisivät vastaamaan lasten todellisiin tarpeisiin. Tätä tutkimusta tehdessä tutkimusryhmällä heräsi entisestään kiinnostus sitä kohtaan, millainen sisäinen olo lapsella oikeastaan on näissä tilanteissa, jolloin hänen tunteensa eivät tule ymmärretyiksi oikein. Tätä kautta heräsi myös kysymys, aiheutuuko lapselle tarpeetonta stressiä koetuista väärinymmärretyksi tulemisen tunteista.
Sivistä itseäsi, käy näillä sivuilla:
https://lassotaaperot.com/pedasens-kehittamistyo/ https://lassotaaperot.com/pieni-oppiva-mieli-pom/
Tutkimus toteutettiin 7- 23 kuukauden ikäisten lasten taaperoryhmissä 29 eri päiväkodissa. Siinä tutkittiin ryhmiä, joissa hoitohenkilökunta ja vanhemmat olivat mukana kyseisessä interventiossa (tutkimusryhmä), ja ryhmiä joissa aikuisille ei toteutettu interventiota (verrokkiryhmä). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin lasten taustaominaisuudet (esim. temperamentti, sosioekonominen tausta, kielelliset ja kognitiiviset kyvyt sekä stressivasteen säätely) liittyvät lapsia tutkimalla saatuihin tuloksiin. Tutkimuksen osallistujat kuitenkin edustivat jokseenkin suppeaa otosta, sillä kaikki lapset olivat taloudellisesti keskiluokkaisista perheistä. Tämä voi aiheuttaa mahdollisia vääristymiä tuloksissa, koska taustaominaisuuksien kirjo ei ollut niin kattava.
Tutkimuksessa hyödynnettiin monitieteisiä menetelmiä; lapsen stressitasoa mitattiin sylkinäytteistä nähtävillä kortisoli- ja amylaasimuutoksilla. Näin saatiin tieteellisesti varmempaa tietoa lapsen sisäisestä olosta ulkoisten merkkien rinnalla. Lisäksi lasten sosioekonomista taustaa, temperamenttipiirteitä, sekä kielellistä ja kognitiivista osaamista mitattiin kyselyillä, joihin lasten vanhemmat vastasivat tutkimuksen eri vaiheissa.
Suhonen suositteli meitä lukemaan tutkimusryhmänsä kirjoittamaa kirjaa Stressin säätely, jotta pääsemme syventämään aiheeseen liittyvää tietämystämme. Kirjaan tutustuessa huomasimme, että siitä on myös hurjan paljon hyötyä oman ja lähipiirin stressin tunnistamisen sekä hallinnan opettelussa. (huom! toi oli just sulle lukuvinkki!) Suhonen myös kertoi, ettei kasvatustieteessä oltu ikinä ennen tehty mitään tällaista (sylkitutkimukset), ja sille jopa naureskeltiin (tirsk). Hän ei myöskään omien sanojensa mukaan ikinä kuvitellut lähtevänsä tutkijan polulle. Siispä – tartutaan kamuset tähän ajatukseen; pidetään mielemme avoinna sille, että tutkimuskärpänen saattaa yllättää nurkan takaa ja puraista sekä uskotaan itseemme ja siihen, että maailma on auki ja voimme tehdä myös ennennäkemättömiä valintoja ja sitä kautta löytää vaikka ja mitä!
Vastoin osan meidänkin odotuksia, tutkimuksen tuloksena selvisi, etteivät lapset olleet lainkaan stressaantuneita! Joten huoletta vaan kaikki lapset sinne päivähoitoon. Tässä vieressä havainnollistava kuva, kun beibit juoksee vapauteen. Muista sulkea portti lähtiessäsi (myös hakanen)!!
Terkuin,
Iina Hyyppä, Salla Laine, Satu Rajalakso, Eerika Hammar, Laura Madetoja, Juulia Nivala, Sara Karjalainen, Elina Kervinen ja Iida Österberg
Lähteet:
Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M., & Mäkelä, J. E. (2015). Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. [Stress regulation. The core of development, interaction and learning] Jyväskylä: PS-kustannus.
Suhonen, Eira. 2019, kasvatustieteen lehtori. Helsingin yliopisto, Helsinki. Haastattelu 27.09.2019.
Kuvat:
https://imgflip.com/i/2xmbx3 7.10.2019
https://ahseeit.com/?qa=14059/maybe-a-little-lavender-would-help-reduce-your-stress-meme 7.10.2019
https://makeameme.org/meme/maybe-if-people-jgh4ip 7.10.2019
https://giphy.com/gifs/noiseytv-viceland-noisey-l0NwFlAqByzLxYnLO 7.10.2019
Aivan huippu postaus! Video sai miettimään omaa näkökantaa kyseiseen päivähoito vs. kotihoito asiaan. Kartoititte selkeästi ja laajasti tutkimusta. Hienoa että saitte oheiskirjallisuudesta myös vinkkejä omaan elämäänne liittyen. Täytyy ehkä itsekin lukaista…
Kekseliäs otsikointi herätti heti mielenkiintoni ja helpotti entisestään selkeän tekstinne seuraamista. Olitte saaneet hyvin sisällytettyä tutkimuksen ulkopuolista aineistoa mukaan, mikä osoittaa laajaa perehtymistä aiheeseen. Kiitokset vielä lukuvinkeistä!
Petra / Ryhmä 15
Hauska ja mukaansatempaava teksti! Tykkäsin videosta kiinnostuksen herättäjänä. Se oli viihdyttävä ja provosoiva, ja ehdottomasti herätti omatkin ajatukset aiheesta pintaan. Tekstin mukana oli helppo pysyä, ja se osoitti selvää aiheeseen tutustumista monipuolisten lähestymistapojen kautta. Teksti oli helppolukuinen, selkeä ja mielenkiintoinen.
Aino / Ryhmä 12
Otsikosta alkaen mielenkiintoista luettavaa. Pääsin hyvin kärryille, kun avasitte tarkasti omaa tutkimustanne ja aiempien kommentoijien lailla olen samaa mieltä, että tekstistä huokui teidän perehtyminen tutkimusaiheeseen. Selkeä ja osin leikitteleväkin teksti teki tästä miellyttävän lukukokemuksen!
Ryhmä 15 / Nette
Erittäin mielenkiintoinen tutkimusaihe ja postauksessa esittelitte sen todella selkeästi. Teksti oli helppolukuinen ja järjestelmällinen.
Erilaisesta, huomion kiinnittävästä otsikosta myös iso plussa!
Ryhmä 15 / Senja
Oikein monipuolinen, taitavasti jäsennelty ja selkeälukuinen postaus. Kirjoitatte mielekkäästi ja perusteellisesti tutkimuksestanne, yhdistellen sopivasti sekä humoristista että asiallista kirjoitustyyliä. Tekstiänne on ilo lukea!
Kuvaatte tutkimusta niin, että jokaisen on helppo saada selkeä käsitys siitä. Esimerkkien (mm. kohta, jossa kuvataan esimerkki siitä, miten päiväkodin työntekijät eivät välttämättä osaa tulkita lasten tunnetiloja oikein) tuominen esiin havainnollistaa tutkimusta, eikä se näinollen jää vain kaukaiseksi, epäselväksi ideaksi tutkimuksesta. Lisäksi tekstistä huomaa, että olette kiinnostuneita aiheesta ja perehtyneet siihen.
Jade / Ryhmä 15
Monipuolinen ja hyvin rakenneltu teksti! Saitte lukijan mukaan otsikosta alkaen ja piditte mielenkiintoa yllä tekstin loppuun asti. Ensimmäiset kappaleet olivat hyvä johdattelu tutkimukseen, jonka aiheen kerroitte selkeästi. Video toi mukavan lisän tekstiin!
Vilma/Ryhmä 15
Video oli humoristinen ja pisti miettimään aihetta! Mielestäni pohditte ja kerroitte juuri sopivasti tutkimuksesta ja tekstiä oikeasti jaksoi lukea kyllästymättä. Lisäksi tekstistä paistoi ryhmänne ykseys ja mielipiteiden avoimuus. Teillä on varmasti ollut hauskaa tämän aiheen parissa!
Mukaansatempaava teksti! Avasitte tutkimustanne selkeästi ja tekstistä välittyy kiinnostus aiheeseen. Tekstinne lukemisen jälkeen haluan tietää aiheesta vielä lisää. Lukuvinkeistä myös plussaa! 🙂
Jasmin/Ryhmä 15
Yhdyn aikaisempiin kommentoijiin, teksti oli hyvin mukaansatempaava ja kiinnostuksenne aiheeseen näkyi! Tiivistitte tutkimuksen hyvin omin sanoin, ja siitä sai helposti kokonaiskuvan tekstinne perusteella.
Susanna/Ryhmä 14
Kirjoitus oli erittäin informatiivinen ja sitä oli miellyttävä lukea. Lopusta pidin erityisen paljon! Kuvat ja muu lisämateriaali oli ehdottomasti plussaa. Panostuksenne tekstiin näkyy selkeästi.
Anniina ryhmä 14