A-i, ai, k-a, ka, ai-ka, aika. Miten sinut on opetettu lukemaan? Äänteiden perusteella tavuttaen vaiko sana kerrallaan ulkoa pänttäämällä? Jälkimmäinen voi monelle suomalaiselle kuulostaa vieraalta, mutta muun muassa Sambiassa tätä sanojen merkitykseen ja ulkoa opetteluun pohjautuvaa opetustyyliä (PRP) on käytetty pitkään. Ensimmäinen vaihtoehto, äännepohjainen opetus (PLP) on siellä otettu käyttöön vasta vuonna 2014.
Äännepohjainen opetus on suomalaisille tutumpaa, sillä se soveltuukin parhaiten transparenttien (kirjaimet vastaavat sanan ääntämistä) kielten, kuten suomen opetukseen. Merkityspohjaista taas käytetään paljon esimerkiksi englanninkielisissä maissa ja englannin opetuksessa, kun kirjaimet voivatkin muodostaa useampia äänteitä. Sambian paikalliskielet ovat suomen kielen kaltaisia, transparentteja kieliä, kun taas usein opetuskielenä käytetty englanti ei ole.
Nimikkotutkijamme Ritva Ketonen toimi Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaohjaajana Sambialaiselle Francis Sampalle. Meille valikoituneessa tutkimuksessa Sampa tutkii näiden kahden eri opetustyylin vaikutusta lukutaitoon 2. luokan loppuun mennessä Sambiassa.
Tässä blogitekstissä pohdimmekin vähän omia mielipiteitämme, eri opetustapojen hyviä ja huonoja puolia tutkimuksen sekä muiden lähteiden, kuten Sampan väitöskirjan perusteella.
Luku- ja kirjoitustaidon määrittäminen nykypäivänä ilman asiayhteyttä voi olla vaikeaa, koska se vaihtelee eri aloista riippuen. Tässä blogitekstissä lukutaidolla tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen teknisiä taitoja, jotka yhdistetään Sambian lasten alkuopetukseen. National Literacy Framework sijoitti lukutaidon teknilliset taidot osaksi The Primary Literacy Program:ia, jonka mukaan lukutaito on ”kyky lukea ja kirjoittaa”.
Tässä asiayhteydessä The Primary Reading Program (PRP) on lukutaito-ohjelma, jonka tarkoituksena oli parantaa Sambian lasten lukutaitoa. Ohjelma oli käytössä vuodesta 1999 vuoteen 2014. The Primary Literacy Program (PLP) on taas toinen lukutaito-ohjelma, joka korvasi PRP:n, ja se otettiin käyttöön vuonna 2014. Vaikka lukutaito-ohjelmien nimet poikkeavat toisistaan, palvelivat ne samaa tarkoitusta. PRP:n ja PLP:n käyttöönoton tarkoitus oli parantaa Sambian alkuopetuksessa olevien oppilaiden lukutaitoa.
Suurin osa Afrikassa asuvista lapsista opiskelee ja tekee kokeet vieraalla kielellä, mikä voi viivästyttää lukutaidon oppimisprosessia. Tämän takia Sambiassa on alkuopetuksessa otettu käyttöön Primary Reading Program (PRP) ja Primary Literacy Program (PLP). PRP on kokemukseen perustuva lukutaito-ohjelma, jossa opitaan luku -ja kirjoitustaito omalla kotikielellä. Ohjelmassa opitaan lukemaan kokosanavaltaisesti.
PLP on äänteisiin perustuva lukutaito-ohjelma, jossa tarkoituksena on oppia lukemaan yhdistämällä kirjain äänteeseen. Oppilaat oppivat aluksi viisi vokaalia ja yhdistävät oppimansa vokaalit konsonantteihin luoden tavuja ja sanoja. Ohjelmassa oppilaat opetetaan rikkomaan sanoja pienempiin yksiköihin, kirjaimiin ja kokoamaan sana kirjaimen äänteen perusteella.
Tutkimuksen mukaan PRP-opetusohjelma on tulosten mukaan kelvottomampi menetelmä lukemaan oppimista varten ja yhdymme samaan mielipiteeseen asiasta. Alkuopetus toteutetaan paikallisilla kielillä. Lapsien on kuitenkin vaikeampaa oppia lukemaan ja kirjoittamaan englannin kielellä, jos he eivät opi lukemaan omalla äidinkielellään. Tämä on ongelma siinä suhteessa, ettei paikallinen opetuskieli ole välttämättä jokaisen oppilaan kotikieli. Aika, joka on varattu oman äidinkielen opiskeluun ennen englannin kielen opetuksen alkua ei ole riittävän pitkä. Englannin opetus alkaa jo toisella luokalla ja siihen mennessä olisi tarkoitus osata lukea sujuvasti omaa äidinkieltä.
Tutkimuksen mukaan hyvin harva oppi lukemaan tämän yhden vuoden aikana. Lisäksi PRP-ohjelman avulla toteutettu opetus ei ole ollut tehokasta. Lapsille nimittäin opetetaan tiettyjä sanoja ja lauseita ulkoa, mikä ei luonnollisesti edesauta ymmärtämään sitä, mitä luetaan. Siltikin PRP on jo kehitystä aiempiin opetusmetodeihin. Ennen tätä ohjelmaa, vuonna 1999, lapset opettelivat Sambiassa vain ja ainoastaan englannin kieltä. Kehitystä on siis tapahtunut. Tulevaisuuteen suunnatut suunnitelmat ovat edelleen melko positiivisia ja toiveena onkin luoda aina vain paremmat lähtökohdat lapsien lukutaidon kehitykseen.
PLP-opetusohjelma on erilainen metodi ja se osoittautuu tehokkaammaksi kuin PRP. Sambiassa paikalliskieliä on niin monia, että on täysin mahdotonta opettaa kaikkia. Ymmärsimme, että jokainen opettaja opettaa usein omalla kotikielellään. Sambiassa opettajan ammattia ei pidetä korkeassa arvossa ja se vaikuttaa myös opettajien koulutustasoon, mikä ei yllä riittäviin valmiuksiin opettaa lukutaitoa. Tämän tueksi PLP-ohjelmassa opettajille on annettu opetuskirja, josta löytyy ohjeet ja vastaukset seitsemällä eri kielellä. Oppilailla taas on oma tehtäväkirja omalla kotikielellään.
PLP-ohjelmaan saatiin mukaan paljon enemmän oppilaita (n= 1593), kuin PRP-ohjelmaan (n=393). Ihmettelimme kuitenkin, näin isoa eroa osallistujamäärissä. Ilmeisesti kyse oli osittain siitä, että PLP-ohjelmaa toteuttavat koulut olivat saaneet käyttöönsä uuden opetusohjelman. Suullinen englanti tuli opetukseen mukaan jo toisella luokalla ja englannin oppiminen helpottui, kun äänne-kirjainvastaavuutta oli harjoiteltu jo kotikielillä. Englannin kieli ei siis samalla tavalla sekoittanut oman kielen oppimista.
Mielenkiintoisia tuloksia saatiin myös eroista kotikielissä. PLP-opetuksessa esimerkiksi. Cinyan kieltä puhuvat saivat parempia tuloksia äänteiden ja oikeiden sanojen tunnistamisessa.
Nimikkotutkijamme Ritva Ketonen on myös Primary Literacy Programin (PLP) kannalla. Hänelle oli jo valmiiksi tiedossa, että tehokkaampi tapa kielen oppimiseen oli äänteiden kautta, kuin sanojen merkityksen avulla oppiminen. Ketonen on lukemisentutkija ja häntä kiinnostaa oppimisvaikeudet erityisesti alkuopetuksessa. Kaiken kaikkiaan tutkija on perehtynyt aihealueeseen ja hänen preferenssiinsä on luottaminen. Toki on mielenkiintoista huomata ryhmämme pohdinnan pohjalta, kuinka moni merkittävä tekijä esimerkiksi opettajien sitoutuminen, koulutustaso ja oppilaiden eri kotikielet verrattuna opetuskieleen jne., on rajautunut tutkimuksen teoreettisen näkökulman ulkopuolelle. Innolla odotamme perusteluita näille valinnoille.
On ollut mielenkiintoista perehtyä tämän tutkimuksen lukemaan oppimisen ohjelmiin ja verrata niitä siihen tietoon, mikä meillä on suomen kielen opettelusta. Ennen kaikkea lukutaidon merkityksen pohtiminen tämän tutkimuksen myötä on ollut tähän mennessä todella antoisaa – miten helppoa se meillä Suomessa onkaan, kun sanojen opettelun sijasta voimme opetella niiden valmiit rakenteet ja niiden avulla muodostaa rajattoman määrän sanoja! Suomessa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan suurin piirtein samaan aikaan koulupolun alkuvaiheessa, opetuksen ollessa Suomen korkeakoulutettujen opettajien ansiosta laadukasta ja tasaista. Olemme siis erittäin onnekkaita, sillä se avaa mahdollisuuksia oppia paljon muitakin tietoja ja taitoja peruskoulun aikana. Tutkimuksen tuloksissa korostuu, miten tärkeää on äänne-kirjainvastaavuuden oppiminen kielen rakenteen ymmärtämisen kannalta. Se on mielestämme huomionarvoinen näkökulma. On silmiä avaavaa tutustua erilaisiin tapoihin oppia ja opettaa “itsestään selvältä” vaikuttavaa asiaa: tämä tutkimus herättää ainakin ajatuksia ja kysymyksiä ja juuri se onkin tieteellisessä tutkimuksessa hienointa.
Milena Niemivirta, Amanda Rantanen, Katri Veinola, Ella Saunders, Oona Kettunen, Amanda Vauramo, Samuel Kontoniemi, Jere Sivonen, Sini Rautiainen, Mariam Guled
Francis K. Sampa, Emma Ojanen, Jari Westerholm, Ritva Ketonen & Heikki Lyytinen (2018) Literacy programs efficacy for developing children’s early reading skills in familiar language in Zambia, Journal of Psychology in Africa, 28:2, 128-135, DOI: 10.1080/14330237.2018.1435050
Chibamba, Agnes & Mkandawire, Sitwe & Tambulukani, Geoffrey. (2018). Primary Reading Programme versus Primary Literacy Programme in Zambia: Exploring their Similarities and Differences. DOI: 10.13140/RG.2.2.12486.52800/1. 2. 77-102.
Mielenkiintoinen aihe teillä. Kirjoitus avasi hyvin miten lukutaitoa opetetaan. Sambiassa. Lukuisten kielten kirjo tuo varmasti haasteita. Kirjoitusasua olisi voinut vähän tarkastaa.
Teillä on tärkeä aihe! Pidin eri menetelmien vertailusta ja lukutaidon tärkeyden pohdinnasta. Ehkä jäin kaipaamaan konkreettisia esimerkkejä eri menetelmistä.
Niin kiinnostava aihe, että teki mieli heti googlailla aiheesta lisää. Olisi ollut kiva kuulla tutkijatapaamisestanne jotain. Olisi kiinnostavaa tietää, puhuvatko lapset lainkaan englantia ennen koulun aloittamista?
Oli kiinnostavaa kuulla erilaisista menetelmistä kielen oppimiseen. Minua itseäkin jäi mietityttämään, kun olitte kirjoittaneet ”opettajan ammattia ei pidetä korkeassa arvossa ja se vaikuttaa myös opettajien koulutustasoon”. Tämä on varmasti myös iso vaikuttava tekijä lukemaan oppimiseen (ja oppimattomuuteen), johon tarvittaisiin muutosta.
Mielenkiintoinen aihe, teksti tosiaan avasi silmiä sen suhteen, miten eritasoista opetus on maailmalla kuin omassa lintukodossa.
Hyvin toitte esille tutkittua tietoa, tutkijan ajatuksia ja omaa näkökulmaa asiasta. Mielenkiintoinen aihe ja blogista sai hyvän kuvan tilanteesta. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla enemmän eroavista tuloksista kotikielien välillä ja mahdollisista syistä joista erot johtuvat. Hyvä kokonaisuus.
Hyvä ja helppolukuinen blogiteksti.