Ryhmä 6: Populismin jäljillä

Hei taas! 

Nimikkotutkijamme on nyt tavattu ja käsityksemme artikkelista ovat täydentyneet sekä kehittyneet. Odotimme innolla tilaisuutta päästä keskustelemaan asiasta itse asiantuntijan kanssa. Tapasimme tutkija Anniina Leiviskän Helsingin Yliopiston Athena-kampuksen taukohuoneessa haastattelun merkeissä. Hän on tutkinut monta vuotta poliittista kasvatusta, sananvapautta sekä populismia. Puhelias nainen kertoikin meille intohimoisesti kiinnostuksestaan kasvatuspolitiikkaan ja vastaili kärsivällisesti kasvatustieteilijöiden alkujen tiukkoihin kysymyksiin. Keskustelu kulki tutkijan omista taustoista kotimaan politiikan kautta sosiologisfilosofiseen pohdintaan. Tapaaminen oli kaikin puolin silmiä avaava kokemus ja helpotti ymmärrystämme artikkelin termeistä sekä rakenteesta. 

Muutaman viikon takainen tutkimussuunnitelmamme keskittyi vahvasti koulumaailmaan, mutta meidän yllätykseksemme ensimmäinen artikkeli avautui meille enemmän filosofis-yhteiskunnallisen pohdinnan muodossa, jossa koulutus ja pedagogiikka tuntui esittäytyvän vain sivuteemana. Jälkeenpäin pohdimmekin, että jos koulumaailmaan keskittymisen sijaan olisimme käsitelleet tarkemmin lööpin väitettä “demokratiassa ei ole tilaa kaikille poliittisille näkemyksille”, olisimme voineet päästä lähemmäksi tutkijan artikkelin yhteiskunnallista näkökulmaa.  

Artikkelin myötä on myös selvinnyt, ettei kasvatustieteellisen tutkimuksen tarvitse rajoittua vain luokkahuoneen seinien sisälle, vaan siinä voi hyödyntää muiden tieteenalojen termejä taitavasti. Tutkijan tapaaminen on saanut siis pohtimaan sitä, millaista filosofisyhteiskunnallisen tutkijan työ on käytännössä: mielikuva on ainakin se, että tässä tapauksessa tutkija käyttää huomattavasti enemmän aikaa jo olemassa olevien artikkeleiden ja teorioiden analysointiin, kuin uuden aineiston luomiseen ja keräämiseen. Vastaavasti meidän omaa tutkimussuunnitelmaamme olisi lähes mahdotonta toteuttaa missään muualla kuin luokkahuoneympäristössä, mikä todistaa sen, että kasvatustieteen tutkimusta on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla. 

Erityisen tärkeää tutkimuksen ymmärtämisen kannalta on ollut käsitteiden määrittelyn merkitys (tutkimuksen voimasanat 3), sillä haasteita ovat aiheuttaneet vieraskielisyyden lisäksi ennalta tuntemattomat avainkäsitteet. Poliittisten näkemysten polarisoitumiseen liittyvät termit, kuten radical otherness ja burdens of judgement osoittautuivat olennaisiksi artikkelin ymmärtämiselle kokonaisuudessaan. Näistä ensimmäinen viittaa sellaisiin etnisiin, poliittisiin tai uskonnollisiin ideologioihin, jotka ovat yhteensopimattomia länsimaisen demokratian perusperiaatteiden kanssa sekä uhkaavat näitä. Burdens of judgment vastaavasti tarkoittaa sitä, että eettisesti sekä poliittisesti latautuneisiin kysymyksiin voi olla useita toisistaan eriäviä vastauksia, jotka ovat yhtä arvokkaita. Ensimmäinen artikkeli on pitkälti rakennettu juuri näiden kahden käsitteen ympärille, sillä pähkinänkuoressa tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten hyvinkin polarisoituneiden mielipiteiden dialogia voidaan edistää kansalaiskasvatuksen keinoin. 

 

Aiheeseen tutustuminen on ollut sikäli mielenkiintoista, sillä se on tarjonnut uusia työkaluja yhteiskunnan havainnointiin. Erilaisten erilaisuuksien tiedostaminen on mahdollistanut sen, että voimme reflektoida omiakin käsityksiämme erilaisista mielipiteistä. Ovatko kanssamme eri mieltä olevat mielestämme yksinkertaisesti “väärässä” vai ymmärrämmekö todella mistä heidän näkemyksensä johtuu? Kutsumme populisteiksi herkästi muita, jotka ovat kanssamme eri mieltä. Saatamme myös sanoa heidän olevan absoluuttisesti väärässä ja siksi rajoittaa heidän sananvapauttaan, vaikka emme edes yrittäisi ymmärtää heitä. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä kritisoimamme näkemyksen taustat, jotta voimme arvioida onko se todella radikaalia erilaisuutta ja siten uhaksi demokratialle. Jo kouluissa keskustelun ja dialogin merkitystä on korostettava. Tämä varmasti myös ehkäisisi näkemysten radikalisoitumista, kun keskusteluyhteys pyrittäisiin pitämään koko ajan auki.  

 

Vaikka tutkimus syntyi tutkijan mielenkiinnosta tarkastella sitä, mitä maailmassa on poliittisesti meneillään ja miten se vaikuttaa koulutukseen, mielestämme pohdinta vaikutuksista koulumaailmaan jäi kuitenkin hyvin vähäiseksi. Kysymykseksi jää siis lähinnä se, miten paljon tutkimus ja artikkelit keskittyvät itse kasvatustieteen ongelmiin ja kuinka suuri osa siitä on puhdasta valtiotiedettä tai politiikan oppia. Artikkelin lopussa esiteltiin kasvatustieteen professori Claudia Ruitenberg, johon kohdistuva kritiikki tuntui olevan ainoa kasvatustieteellinen sisältö, mitä tutkija tekstissä käsittelee. Meiltä heräsikin monia kysymyksiä sekä pohdintojen liittyen siihen, miten artikkelissa käsiteltyjä asioita voitaisiin linkittää opetukseen. Muun muassa tätä aihetta olemmekin kiinnostuneita käsittelemään tutkijan tentissä.

Ryhmän jäsenet: Sara Oubajja, Eveliina Rautio, Ida-Maria Sarakorpi, Ellamari Perttu, Sara Sonninen, Ville LäätiPenna Kukkonen, Atte Moisio, Maija Parlov & Iida Yliannala 

9 vastausta artikkeliin “Ryhmä 6: Populismin jäljillä”

  1. Hienoa, että tutkijan tapaaminen on saanut myös teidät pohtimaan aihetta syvemmin. Tekstiä oli mukava lukea ja olisin mielelläni lukenut pidemmänkin tekstin. Oli myös mielenkiintoista saada esimakua vähän siitä mitä mahdollisesti teidän tutkijatentissä tullaan käymään läpi.

  2. Mukavaa nähdä, että tutkijatapaamisenne on ollut noin antoisa. Olisi ollut kiinnostavaa lukea vielä siitä, miten tutkimus on artikkelissanne toteutettu, mutta mielenkiintoinen aihe joka tapauksessa. Samaistun myös vahvasti siihen, että jos artikkelin käsitteitä ja termejä ei ymmärrä, voi silloin mennä pelkästään niiden takia puolet artikkelista ihan ohi!

    – Emma/Ryhmä 10

  3. Aihe on hyvin mielenkiintoinen, ja on harmittavaa, ettei artikkeli tarjonnutkaan paljoa kasvatusfilosofisia näkökulmia demokraattiseen politiikkaan, kun se kuitenkin on sisällytetty OPS:in tavoitteeksi ja koulumaailman merkitys ihmisten tietokäsitysten muodostumisen kehittämiseksi olisi suuri (esim. nettikeskusteluissa järkyttävän huono lähdekritiikki). Olisin mielelläni lukenut lisää aiheesta, ja etenkin kiinnostaisi tietää lisää ”radikaalista erilaisuudesta” joka uhkaa demokratiaa, ja minkälaisiin ajatuksiin viitattiin lööpissä, joille ei ole demokratiassa tilaa?

  4. Alussa pohditte kriittisesti omaa toimintaa ja lähestymistä artikkeliin eli reflektoitte omaa toimintaa joka varmasti on kehittävää ja myöskin toivottavaa tutkijoilta. 🙂 Hyvä pointti, ettei kasvatustieteellinen tutkimus rajoitu vain luokkahuoneeseen ja Niinkuin totesitte, tutkimusta on mahdollista toteuttaa monella tapaa. Hyvin pohditte myös artikkelinne yhteyttä kasvatustieteeseen ja sen ajankohtaisuutta juuri tässä kontekstissa. Selkeää luettavaa ja kuvat toi mukavasti visuaalisuutta.

  5. Blogi on helppolukuista ja mielenkiintoista tekstiä, joka herättää lukijassakin ajatuksia. Pidin kovasti pohdinnoista omien näkemysten oikeellisuudesta suhteessa erilaisiin näkemyksiin ja niiden ymmärtämiseen. Tästä olisin voinut lukea enemmänkin.
    Uteliaisuus heräsi myös tutkijan intohimoisesta kiinnostuksesta kasvatuspolitiikkaan, oliko joitain hyvin silmiä avaavia näkemyksiä?

    Hienoa, että teillä on jo valmista ajatusta tutkijan tenttaamiseen.

  6. Aiheenne on erittäin mielenkiintoinen. Vaikka ilmeisesti tutkimuksemme ei niinkään liity koulumaailmaan, on kuitenkin mielenkiintoista pohtia, miten sitä voisi soveltaa siihen, niin kuin olettekin nostaneet esiin. Sillä, mitä kouluissa opetetaan, on kuitenkin todella suuri vaikutus tulevaisuden yhteiskuntaan. Jää kiinnostamaan, mitä tutkija tähän aiheeseen teidän tentissänne vastaa!

  7. Hienoa lukea aihetta joka ”poikkeaa” vähän ulos luokkahuoneen tilanteista, mutta mitä voi hyödyntää ehkä myös tulevaisuudessa omassa työelämässä. Todella mielenkiintoinen aihe!

  8. Mielenkiintoinen aihe! Erityisesti kiinnostukseni herätti se, että tutkimus ei ollut perinteinen kasvatustieteen tutkimus, vaan siinä lähdettiin ulos luokkahuoneesta erilaiseen kontekstiin. Kasvatuspoliittinen tutkimus on varmasti tärkeää tulevaisuuden kannalta. Oli myös mukava lukea, että saitte paljon irti tutkijatapaamisestanne ja se muutti käsitystänne artikkelin luonteesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *