Ryhmä 13: Se on loppu ny

Synkkä aamu synkempi mieli

Tutkijatentti

Meneekö solmuun kieli?

 

Katariina Katariina

En haluu sua piinaa

Tää on jo liikaa

Varjoryhmä vetää pitkää viivaa

 

Mikä oli muka täs tentissä vikana

Me valmistauduttii tähä ihan sikana

Voi olla et varjoryhmä lähtee täältä pikana

Ryhmä 13 palauttaa tän blogin vikana

 

Kohti tutkivaa työtapaa-kurssi on nimensä mukainen. Opimme paljon tutkimuksen teosta, tutkijan työstä ja siihen liittyvistä vaatimuksista ja haasteista. Kurssin anti ei rajoitu pelkästään tutkimuksen tekemiseen, vaan sitä voi soveltaa myös opettajan työssä. Opettajan tärkeä ominaisuus on reflektoida omaa osaamista ja kehittää sitä eli tutkia itseään ja toimintatapojaan. Kasvatustiede on jatkuvasti kehittyvää ja opettajien tulee kehittyä sen mukana ja muuttaa omia toimintatapojaan tieteellisten tutkimusten ja omien kokemusten perusteella.

Olennaista niin tutkijan kuin opettajan työssä on jatkuva analyysi ja halu löytää uutta tietoa, jota voi käytännössä soveltaa parempien toimintatapojen saavuttamiseksi. Jokaisen opettajan on tärkeä pitää uran aikana tutkijamainen mentaliteetti, jossa tutkii objektiivisesti omaa työpanostaan. Tieteelliset tutkimukset takaavat mustavalkoista faktaa, johon tukeutumalla voi perustella omaa toimijuuttaan myös luokkahuoneessa.

Katsaus kurssiin

Nimikkotutkijamme artikkelia ”Beginning student teachers’ teacher identities based on their practical theories” oli aluksi vaikea ymmärtää, sillä tieteellisen tekstin lukeminen oli meille uutta eikä englanniksi kirjoitettu artikkeli antanut meille “pehmeää laskua” tieteelliseen tutkimukseen. Kun ymmärsimme artikkelin idean, se osoittautui teoreettisesti yksinkertaisemmaksi kuin luulimme sekä erittäin mielenkiintoiseksi. Kohti tutkivaa työtapaa oli monelle meidän ryhmäläisistä ensimmäinen kurssi yliopistossa, joten ei tullut yllätyksenä, että haasteisiinkin tämän aikana törmäsi. Kurssista olisi saattanut saanut enemmän irti, jos sen sijoittaisi opinnoissa myöhemmälle vaiheelle, ehkä jopa toiselle vuodelle, mutta oppimista varten tänne ollaan tultu eikä ensimmäinen kurssi voikaan olla maisterin tasoinen.

Huomasimme heti alussa, että suuri ryhmäkoko ja siinä toimiminen olisi haasteellista, mutta kehityimme yhdessä ryhmänä kurssin aikana ja työskentely alkoi sujumaan paremmin, mitä enemmän tehtäviä saimme pohdittavaksi. Nämä tehtävät, joiden tehtävänannot eivät aina olleet täysin selviä oli hyvä keino syventää ryhmätyöskentelyämme ja argumentoivaa, mutta turvallista keskustelua. Ryhmän kesken saattoi olla moniakin eri näkökulmia näistä tehtävistä, mutta yhteisellä pohdinnalla pääsimme sopiviin ratkaisuihin. Löysimme yhteisen sävelen ja näin pääsimme jakamaan tehtäviä tasapuolisesti.

Kurssi tarjosi hyvät eväät siihen, mitä kaikkea on otettava huomioon tutkimusta suunniteltaessa. Kurssin aikana oli pakko perehtyä muun muassa eri aineistonkeruumenetelmiin. Tärkeää oli myös huomata se, että tutkimuksessa on aina joitain rajoitteita, mutta tutkijan on myös asetettava oma rajauksensa tutkimukseen. Täydellistä tutkimusta ei ole olemassakaan ja tutkimusta tehdessä tämä on tiedostettava. 

Ajatuksemme tutkimuksesta

Tutkimuksemme Beginning student teachers´ teacher identities based on their practical theories oli Katariina Stenbergin, Liisa Karlssonin, Harri Pitkaniemen ja Katriina Maarasen katsaus ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden opettajaidentiteetteihin. Nimikkotutkijamme oli kyseisen artikkelin päätutkija Katariina Stenberg. Tutkimuksen aineisto oli kerätty Katariinalle valmiiksi ja kohderyhmänä toimi 71 ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijaa, jotka antoivat luvan käyttää omia kurssillaan kirjoittamiaan käyttöteorioitaan tutkimuksen aineistona. Käyttöteoriat jaettiin niissä olevien uskomusten perusteella eri opettajaidentiteetin osa-alueisiin. 

Käyttöteoria on vapaamuotoinen kirjoitelma, jossa aloittava opiskelija pohtii omia motiivejaan ryhtyä opettajaksi. Tutkimusten mukaan käyttöteoria on erittäin tärkeässä roolissa opettajuudessa, sekä opiskellessa opettajaksi. Opiskelijat pääsevät reflektoimaan omaa opettajaidentiteettiään, joka antaa mahdollisuuden oman opettajuuden kehitykselle. Opettajaidentiteetin kehittyminen lisää sitoutuneisuutta opiskeluun sekä muokkaa, kontrolloi ja muodostaa opiskelijan tiedonhankintamenetelmiä. Jokaisen opiskelijan tulisi saada lukuisia mahdollisuuksia opiskelutehtävissään reflektoida opettajaidentiteettiään, jotta kehittyminen olisi mahdollista. Tämä tarkastelu ei kuitenkaan saa jäädä vain opintoihin, vaan opettajat käyttävät käyttöteoriaansa kehyksenä opetuksen suunnittelussa ja käytännön työssä. Käyttöteorian voi määritellä pedagogisina uskomuksina, jotka ohjaavat lähes kaikkea opettajan toimintaa luokkahuoneessa. Opettajan henkilökohtaiset arvot sekä uskomukset ovat suuressa roolissa jokaisessa päätöksessä, joita koulupäivän aikana tapahtuu. Omaa käyttöteoriaa on tärkeää tarkastella ja kehittää koko ajan uran aikana. 

Tämän takia on tärkeä saada opettajia, joilla on sisäinen motiivi kohdallaan. Tutkimuksessa osoittautuukin, että suuren osan opettajaidentiteetti on arvo- tai käytäntölähtöinen. Aloittavat opettajaopiskelijat pitävät merkityksellisinä arvoja, jotka korostavat perustavaa laatua olevia kysymyksiä, kuten tasa-arvo, tasapuolisuus ja reiluus. Käytäntölähtöinen opettajaidentiteetti korostaa opettajan käytännön työtä ja opettajan didaktista asemaa luokkahuoneessa. Käytäntölähtöisissä käyttöteorioissa korostuu opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutuksen merkitys sekä luokkahuoneen ilmapiiri. Monet aloittavista opiskelijoista pitävät merkityksellisenä avointa ja turvallista ilmapiiriä, jossa jokainen voi olla iloinen ja luova. Tämä takaa myös parhaat oppimistulokset. 

Kysyimme tutkijaltamme minkälaisia opettajaidentiteetin ulottuvuuksia tarvitsisimme lisää? Mitä emme ole ajatelleet halutessamme opettajiksi? Vastaus oli selvä. Käyttöteorioistamme puuttuu tietoisuus siitä, että koulu on poliittinen kenttä. Opettajien ei pitäisi sulkea silmiään poliittisilta näkökannoilta yhteiskunnassamme, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme kouluissa. Totesimme, ettei yksikään meistä ajatellut asiaa poliittisesta näkökulmasta. Haluamme opettajiksi, emme poliitikoiksi! Haluamme olla kentällä töissä vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja olla osana muutosta! Silti koulu, yhteiskunnan instituutio, on tärkeä osa yhteiskuntaa, ja opettajaopiskelijoiden tulisi saada tukea reflektoida omaa työtään myös poliittisista ja yhteiskunnallisista näkökulmista.

Nimikkotutkimukseen perehtyminen sai meidät pohtimaan omaa opettajaidentiteettiä ja motiiveja opettajuuteen. Myös yleisten käsitysten, luulojen ja oletusten tiedostaminen on noussut keskustelussa esille. Lähes kaikki ryhmästämme ovat kirjoittaneet käyttöteorian, joten tutkimusta oli helppo soveltaa jokaisen meidän arkielämään. Tämän huomasi erityisesti tutkijatentissä, jolloin keskustelua saatiin hyvin aikaan ja pohdimmekin paljon koulua, opettajuutta ja näiden asemaa yhteiskunnassamme. Aihe myös herätti mielenkiintoa opiskelijoissa, jotka eivät olleet kirjoittaneet käyttöteoriaa. Tämän huomasi myös tutkijatentin palautekeskustelussa, jossa syntyi kiinnostusta käyttöteorian kirjoittamista kohtaan. 

Tutkijatentti

Keskityimme tentissä asioihin, jotka koimme merkityksellisiksi ja näin halusimme tentin pääpainon olevan tuloksista tehdyissä päätelmissä. Oli mielenkiintoista kuulla, että varjoryhmämme oli toteuttanut tentin hyvin eri tavalla. Päätimme ryhmänä ottaa tutkijatenttiin tyyliksi keskustelevan tenttaamisen, jossa annoimme tutkijalle mahdollisuuden kertoa tarkemmin tutkimuksesta. Varjoryhmä olisi toivonut meiltä enemmän tutkijan haastamista, itse nimikkotutkimuksen teorian ja “nippeli” -tiedon tiimoilta.

Tutkijatentti oli meille laaja oppimiskokemus, jossa tutkijan kanssa käydyn keskustelun avulla laajensimme tietämystämme tutkimusaiheesta. Tavallisen “tentin” sijaan käytimme mahdollisuuden oppimiseen. Tutkijamme mielestä osasimme luoda tenttitilanteen samankaltaiseksi kuin oikea väitöstilaisuus. Osasimme lähteä keskustelemaan aiheesta monipuolisesti laajemman näkökulman kannalta ja tutkimus oli vain keskustelun pohjana, joten saimme paljon uutta tietoa ja myös “maistiaisen” tulevasta jatkotutkimuksesta. Katariina kertoi lähteneensä tutkimaan aihetta laajemmin ja syvällisemmin luoden viimeisimmän työnsä tutkien käytännöllistä viisautta (practical wisdom) ja sen käyttöä opettajankoulutuksessa.  

Tutkijatentissä heräsi pohdintaa siitä, muuttuuko ihmisten ja erityisesti opettajaopiskelijoiden käsitys opettajuudesta ja opettajan tehtävästä ajan myötä. Mikäli samankaltainen tutkimus toteutettaisiin tulevaisuudessa, korostuisiko siinä eri opettajaidentiteetin osa-alueet. Tutkijamme kuitenkin epäili, että mikäli muutosta tapahtuisi, se tapahtuisi hyvin pitkällä aikavälillä, sillä käsitykset opettajuudesta ovat juurtuneet syvälle yhteiskuntaamme ja ajatuksiimme.

TJ0

Ohi on ja vihdoin voi huokaista helpotuksesta! Vaikka alku ei kovin ruusuinen ollutkaan, niin tehtävistä on selvitty ja tutkimuksesta opittu paljon. Olemme saaneet paljon irti tästä kurssista. Kiinnostava tutkimus saikin pidettyä meidät tämän kurssin kelkassa mukana. Aiheesta saimme ammennettua paljon keskustelua suuntaan jos toiseen, ja meistä jokainen on kurssin edetessä päässyt kysymään itseä mietityttäneet kysymykset ja saanut niihin vastaukset.

Kiitos siis lukijoillemme sekä kohti tutkivaa työtapaa -kurssin vetäjille. Haluamme myös kiittää Katariinaa panoksesta, jonka hän antoi meille laajojen vastausten ja lisämateriaalien muodossa.

Valoisaa loppusyksyä kaikille!

 

Saara, Julia, Roosa, Petri, Aino, Onni, Valtteri, Siiri ja Oliver

Kuvien lähteet:

 

kiinteistölehti.fi

liquidplanner.com

psychologytoday.com

Systemic failure nr 10: Schools are a mirror of society

https://pixabay.com/illustrations/identity-mask-disguise-mindset-510866/

stanfordeconjournal.com

teacherhead.com

https://i1.wp.com/reachinghighernh.org/wp-content/uploads/2017/04/nurturing-ideas-and-your-brain-1.gif?fit=400%2C300&ssl=1

fulcrumlabs.ai

http://michaelburri.weebly.com/blog/the-transformative-power-of-working-on-teacher-identity

https://www.pennlive.com/life/2019/09/autumn-begins-today-what-does-that-mean-other-than-fall-foliage.html