Ryhmä 5: Syvässäkin päädyssä voi oppia uimaan!

Ensimmäisessä blogitekstissä olemme pohtineet, että hyvässä tieteellisessä tutkimuksessa tulokset on esitetty ymmärrettävällä tavalla, ja että tutkimuksen merkityksiä ja yhteyksiä käytäntöön on avattu. Meidän tutkimusartikkelimme osoittautui näissä asioissa “puutteelliseksi”, monta kysymystä jäi avoimeksi ja epäselviksi. Jouduimme oikeastaan koko kurssin ajan etsimään tietoa myös muualta (kuten “Sampan väitöskirjasta”), mutta tutkijatenttitilaisuus oli silmiä avaava: nimikkotutkijamme oli tarkoituksella valinnut meille artikkelin, jossa on puutteita, että meillä olisi itsellä mahdollisuus löytää virheet, herättää keskustelua ja kysymyksiä aiheesta. Viimeistään tutkijatentin aikana moni asia saikin selvyyden! Saimme kokea ahaa-elämyksiä, jotka viimeistään tässä vaiheessa kurssia käyvät järkeen. Meidän olikin tarkoitus hieman turhautua, ihmetellä ja pitää tutkimusartikkelia omalla tavallaan jopa “huonona”. Oli myös innostavaa ja mielenkiintoista löytää asioita itse, meille annetun artikkelin ulkopuolelta. Saimme kokea sen tunteen, että meidän omalla panostuksellamme on todella merkitystä, kun artikkeli ei tarjonnutkaan suoria vastauksia; me löysimme ne silti muualta!  

Vaikka nimikkotutkimuksemme tutkimustulokset eivät hyödytä suoraan meitä länsimaalaisia, niin ymmärsimme, miten iso merkitys ja arvo näillä tuloksilla on juuri Sambiassa. Väitöskirjan kirjoittajalle Francis Sampalle oli suuri merkitys sillä, että tämä artikkeli julkaistiin paikallisessa lehdessä, nimenomaan juuri sen tärkeyden vuoksi. On ymmärrettävä, ettei tarkoitus ole mennä heille kertomaan miten länsimaalaisittain asiat pitäisi tehdä, vaan jakaa tutkimustietoa ja tutkimuskäytänteitä, joka edesauttavat sambialaisten lukemaan oppimista ja tietoa sen tärkeydestä.  On myös hyvä ymmärtää ne rajat ja resurssit, jotka tutkimuksen tekemiseen ovat käytettävissä: lukemaan oppimisen käsite on niin laaja, että on mielekästä keskittyä rajaamaan tutkimuskohde johonkin tiettyyn valittuun näkökulmaan. Lukutaidon kehityksen muuttaminen Sambiassa vaatii paljon myös taustatekijöiden ja maan tilanteen muutosta, eikä rajallisilla resursseilla voida kerralla muuttaa kaikkea. Myös näiden yhteiskunnallisten sekä eettisten näkökulmien huomioiminen liittyy oleellisesti kasvatustieteelliseen tutkimukseen. Näistä asioista keskustelimmekin paljon sekä keskenämme, että myös nimikkotutkijamme Ritva Ketosen kanssa. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa opetusmenetelmien kehittämistä, yksi askel ja tutkimus kerrallaan!  

Jo kurssin alussa olemme pohtineet sitä, että kasvatustieteellistä tutkimustietoa tarvitaan päivittämään aikaisempaa tietoa, muuttamaan vanhentuneita käytänteitä ja kehittämään asioita paremmiksi. Olemme edelleen tätä mieltä. Ymmärrämme myös, että täydellistä yksiselitteistä tutkimusta ei ole välttämättä edes olemassa, eikä virheettömyys ole edellytys sille, etteikö tutkimus voisi olla silti merkittävä kontekstissaan. Kuten nimikkotutkijamme tutkijatentissä totesikin, tutkimuksemme ei ehkä ollut kovin laadukas, mutta sen tulosten avulla asioita Sambiassa voidaan silti muuttaa ja viedä eteenpäin lukemisen opettamisen saralla. Tutkijatentti ikään kuin kokosi kurssin aikana heränneet keskustelut ja ajatukset yhteen, ja irralliset palaset ja ajatukset muodostuivat lopulta eheäksi kokonaisuudeksi. Nämä ovat tärkeitä oivalluksia, jotka ehkä avartavat näkökulmia tutkimusten lukemiseen ja analysointiin myös jatkossa taipaleellamme kasvatustieteellisessä tiedekunnassa – asioilla on usein monia puolia ja harva asia on mustavalkoinen.  

Kurssi oli mielestämme hyödyllinen. Opimme paljon isossa ryhmässä työskentelemisestä sekä kasvatustieteellisestä tutkimuksesta, vaikka jouduimmekin alussa ”syvään päätyyn”. Kuten mietimme ensimmäisessäkin blogitekstissä, pääsimme ja jouduimme rakentamaan kurssia aika paljon itse ja olimme itse pitkälti vastuussa siitä, mitä opimme. Siitä oli varmasti paljon hyötyä, mutta ehkä olisimme jossain paikoin kaivanneet hieman enemmän tukea epävarmojen ajatustemme avuksi. Kurssilla käytettiin paljon termejä, joista moni meistä ei ollut koskaan kuullutkaan, ja se muodostui välillä haasteeksi oppimiselle ja tehtävien ymmärtämiselle. Yliopistotaipaleen ensimmäisiksi kursseiksi tämä oli haastava rupeama, ja esimerkiksi joku ”kasvatustieteelliseen tutkimukseen liittyvää sanastoa pähkinänkuoressa” -tiivistelmä tai lista olisi voinut välillä helpottaa syvässä päädyssä uimaan opettelemista. Olemme kurssin aikana muokanneet toiminta- ja työskentelytapoja isoon ryhmään toimiviksi. Ryhmähenki ja toimintatavat hioutuivat loppua kohden entistä paremmiksi, ja monista vaikeuksista selvittiin, ja selvitään varmasti jatkossakin uusista haasteista. Olemme myös pystyneet joustamaan ja kommunikoimaan hyvin sekä tarttumaan niihin haastaviinkin asioihin. Lopulta olemme ylpeitä siitä, että selvisimme kaikista hetkistä — myös niistä hieman epätoivoisista!  🙂 

Kurssin ja tämän blogin lopuksi vielä muutama ajatus:

“Opettavainen kurssi, hieman haasteellista oli osata tieteellistä termistöä ja se vaikeutti ehkä osin tekemistä. Muuten kurssi oli hyvä ja paljon oppi uutta! Oli myös mukava tutustua sekä uusiin oppilaisiin, että nimikkotutkijaamme. Kurssin aikana opimme varmasti jokainen jotain uutta ryhmässä toimimisesta ja tiimityöstä. “ 

“Kurssi oli kokonaisuutena mielenkiintoinen ja erilainen – vasta näin jälkikäteen tajuaa miten paljon tulikaan opittua ja miten hyvin saimme lopulta ison ryhmämme toimimaan. Selvisimme hankalistakin tehtävistä ja tilanteista yhdessä, ja tällaisesta kokemuksesta on ihan varmasti hyötyä tulevaisuudessa!” 

“Komppaan edellisiä! Kaikista haasteista huolimatta kurssi oli opettavainen ja toi ainakin itselleni lisää itsevarmuutta tuleviin opintoihin. Oli mukavaa, että koko kurssin ajan oli työryhmä ympärillä, eikä vaikeista asioista tarvinnut selvitä yksin.” 

“Kurssi oli kyllä lopulta hyödyllinen ja ihan mukava, vaikka aluksi vähän pelästyin. Se tuntui vähän iskulta nyrkillä vasten kasvoja opintojen alussa, mutta osoittautuikin ihan kivaksi, kun tajusi homman jujun. Opin paljon ryhmätyötaidoista ja pääsin kastamaan varpaani kasvatustieteellisen tutkimuksen valtamereen” 

“Kurssi oli hieman pelottava alkuun ja tuntui ettei tästä tule mitään, mutta yhdessä ryhmän kanssa selvisimme tehtävä toisensa jälkeen hyvin. Näin jälkeenpäin ajatellen oli hyvä, että tämä vaikea kurssi oli heti ensimmäisessä periodissa sillä tunne siitä, että me selvisimme ja osasimme on todella kiva ja motivoiva. Kurssi on todella hyödyllinen tulevaisuutta varten! 

Aluksi kurssi tuntui todella vaikealta, mutta ryhmän tuesta ja yhdessä tekemisestä oli iso tuki! Kurssin aikana koin paljon onnistumisen iloja niin omia kuin ryhmäläistenkin, jotka auttoi jaksamaan läpi kurssin. Opin kurssin aikana paljon ryhmätyöstä ja tieteellisen tekstin ymmärtämisestä. Uskon että kurssista on hyötyä myös tulevaisuudessa. 

“Kaiken kaikkiaan kurssilta jäi käteen välineitä käsitellä tieteellistä tekstiä, tapoja työskennellä isossa ryhmässä myös haastavammissa tilanteissa, konkreettisia esimerkkejä kasvatustieteellisistä tutkimuksista, oivaltamisen iloa ja uusia tuttavuuksia ?” 

 

Jere Sivonen, Samuel Kontoniemi, Katri Veinola, Amanda Rantanen, Milena Niemivirta, Oona Kettunen, Amanda Vauramo, Sini Rautiainen, Ella Saunders, Mariam Guled

Lähteet: 

Francis K. Sampa, Emma Ojanen, Jari Westerholm, Ritva Ketonen & Heikki Lyytinen (2018) Literacyprogramsefficacy for developingchildren’searlyreadingskills in familiarlanguage in Zambia, Journal of Psychology in Africa, 28:2, 128-135, DOI: 10.1080/14330237.2018.1435050   

Ryhmä 5: Pohdintaa kurssin aluksi

Olemme vasta liittyneet kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, joten tietomme siitä, mitä kasvatustiede sisältää, on vielä puutteellista. Meillä on kuitenkin joitakin ennakko-oletuksia. Pohdimme yhdessä, että yleisesti kasvatustiede ottaa huomioon monia eri näkökulmia ja tieteen eri tasoja.  

Kasvatustieteellinen tutkimus voi tarkastella asioita myös lähitieteiden näkökulmista ja ottaa huomioon eri aihealueita, kuten esimerkiksi oppimisen ja opettamisen. Hyvässä tieteellisessä tutkimuksessa on hyvä rajata näkökulma, jotta tutkimustulos voidaan esittää selkeästi. Tutkimuksessa määritellään tutkimuskysymys ja se, miksi aihetta tutkitaan. Tulokset on esitetty ymmärrettävällä tavalla ja niiden yhteyksiä käytäntöön on avattu. Hyvässä tieteellisessä tutkimuksessa valitaan tutkimuskysymystä tukevat tutkimusmenetelmät ja ne esitetään selkeästi. Tulosten tulkitsemisessa on tärkeää huomioida nämä tutkimuksessa käytetyt menetelmät 

Study, School Learn, Education, Studying, Book

Kasvatustieteellistä tutkimusta tarvitaan päivittämään aikaisempaa tietoa. Sen avulla voidaan kehittää opetusta ja kasvatusta parempaan suuntaan ja ajankohtaisemmaksi. Epäkohtiin voidaan puuttua tutkimuksissa havaituilla tuloksilla. Tämän hetkisten ja tulevaisuutta koskevien haasteiden tutkiminen on tärkeää, jotta mahdollisiin ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa. Esimerkiksi digitaalisten välineiden vaikutus oppimiseen, yhteiskunnan eriarvoistuminen, väestörakenteen muutos ja ilmastonmuutoksen aiheuttama muuttoliikenne ja ympäristökriisit voivat kaikki vaikuttaa tulevaisuuden koulumaailmaan. Niitä koskeva alustava tutkimus voi vähentää tai jopa ehkäistä kriisien syntymistä.  

Pohdimme yhdessä myös sitä, millaista kasvatustieteen tutkijan työ on. Tulimme tulokseen, että kasvatustieteen tutkijan työ on hyvin monipuolista. Se vaatii laajan tietopohjan ja paljon aiheisiin perehtymistä ja selvittämistä. Työ on soveltavaa ja ennalta-arvaamatonta. Se on myös vastuullista ja siinä tulee pohtia paljon eettisyyskysymyksiä, sillä tutkimus tutkii usein lapsia ja heidän kehittymistään. 

Keskustelussa tuli esiin paljon meitä kiinnostavia tutkimuksen aiheita. Niitä ovat esimerkiksi oppimisvaikeudet, maahanmuuttajat koululuokissa, käyttäytymishäiriöt ja niiden syyt sekä hoitaminen. Myös uusia opetustapoja koskeva tutkimus kiinnostaa meitä.  

työskentely henkilö ihmiset tapaaminen opiskelija- keskustelu koulutus valkoihoinen miehet sisällä design naiset puhuminen puhua oppiminen johto keskustelu työntekijät seminaari yrittäjä autetaan selitetään liikenainen johtaja konsultointi neuvottelu konsultoida

Osasimme odottaa oman vastuun kantamista yliopisto-opinnoista, mutta sen laajuus osaa yllättää joka päivä, mitä pidemmälle etenemme. Opinnoilta odotimmekin ryhmätyöskentelyä sisältävää opetusta, mutta emme ajatelleet, että pääsemme näin nopeasti lukemaan oikeita tutkimuksia ja haastamaan itsemme niitä tulkitessa. Se on meidän mielestä todella hienoa olla lähikontaktissa oman alan tutkijoiden kanssa jo näin alusta asti 

 Perinteisen yliopisto-opiskelun voidaan ajatella sisältävän yleensä (ainakin mielikuvissa) paljon luentomuotoista opetusta ja itseopiskelua esimerkiksi tenttikirjoista ja tieteellisistä artikkeleista, ja siihen verrattuna tämä kurssi on hyvin erilainen. Me opiskelijat joudumme rakentamaan kurssin sisältöä hyvin paljon itse, sillä tehtävänannot ovat avoimia ja osallistavia ja rakentuvat hyvin pitkälti myös meidän oman mielenkiinnon mukaan. Se tarkoittaa myös sitä, että joudumme toimimaan epämukavuusalueella, sillä varsinaisia oikeita tai vääriä vastauksia ei ole. Tämä on kuitenkin myös positiivinen haaste, sillä useimmiten ajattelun kehitystä ja oppimista tapahtuu juurikin epämukavuusalueella, kun joutuu haastamaan itseään ja ajatteluaan.  

Koska kurssi toteutetaan tässä vaiheessa opintoja, joudumme heti alkuun suurien haasteiden äärelle, “suoraan syvään päätyyn”. Näemme kuitenkin, että parhaimmillaan kurssin tavoitteet liittyen ryhmässä toimimiseen, oma-aloitteisuuteen, ongelmanratkaisuun, argumentointiin ja kriittisyyteen sekä tiedeyhteisön osana toimimiseen liittyen antavat meille valtavasti eväitä tulevia opiskeluvuosia ajatellen. Kun jo nyt pääsemme toimimaan näin tiiviisti nimikkotutkijoidemme, sekä tietysti ryhmämme kanssa aktiivisina, tietoa rakentavina opiskelijoina, saamme ajatusmallin siitä, että näin yliopistossa kuuluukin toimia; ajatella (myös kriittisesti!), keskustella rakentavasti, pyrkiä ratkaisemaan ongelmia, etsiä itseä kiinnostavaa tietoa sekä haastaa niin omaa kuin myös toistenkin ajattelua.  

tiiminrakennukseen ryhmätyö tekniikka yhteishenki yhtenäisyys langaton johdot nainen puinen pöytä käsi tuotesuunnittelu viestintä tuote brändi

Jere Sivonen, Samuel Kontoniemi, Katri Veinola, Amanda Rantanen, Milena Niemivirta, Oona Kettunen, Amanda Vauramo, Sini Rautiainen, Ella Sauders, Mariam Guled

Kuvien lähteet (katsottu 13.9.2019):

https://pixabay.com/photos/study-school-learn-education-1968077/

https://pxhere.com/fi/photo/910324

https://pxhere.com/fi/photo/1432563