Kurssikerta 6: Hasardikarttoja

Aloitimme kuudennen kurssikerran (pe 22.2.2019) ulkoilemalla Kumpulan alueella keräten dataa harjoitustyötä varten. Reilun tunnin kävelyreissun tarkoituksena kymmenen asteen pakkasessa oli löytää tutkimuksemme kannalta noin kuusi eri kohdetta, joista kerättiin tietoa vastailemalla viiteen kysymykseen Epicollect5 -nimisellä sovelluksella. Kysymykset olivat mm. seuraavanlaisia: ”Kuinka turvalliseksi koet kohteen?” tai ”Kuinka miellyttäksi koet kohteen hengailulle tai ajan viettämiselle?” Vastaukset annettiin asteikolla 1-5 ja sen jälkeen ne ladattiin kurssin ryhmän yhteiseen kansioon, jonka jälkeen ihailimme tuloksia luokassa ja loimme kartan, johon kaikki vastaukset on koottu yhteen pisteaineistoksi. Luokassa havaitsimme, että useat pisteet heittävät oikeasta luonnossa merkatusta paikastaan jopa muutamia kymmeniä metrejä. Tämä on melko suuri heitto, ja tällaisilla heitoilla voi olla suurikin vaikutus tuloksiin tutkimuksesta riippuen.

Tällä kertaa uutena työkaluna opittiin ”interpolation” -pluginin käyttö. QGIS:n interpolaatio ei ole rakettitiedettä, vaan melko nopea ja vaivaton operaatio. Loimme kartan päälle interpoloinnin, joka näyttää eri väreinä kohteille antamamme arvot. Alla olevassa kartassani on esitetty vastaajien kokema turvallisuudentunne Kumpulassa. Punaisella merkatut alueet on koettu turvattomimmiksi ja vihreällä merkatut turvallisiksi. Täysin punaisia eli numerolla merkattuja kohteita kartalla ei ole kuin yksi, nimittäin Kustaa Vaasan tien bussipysäkki kampuksen vieressä, johon kulkee etenkin talvisin monia murtuneita käsiä ja jalkoja aiheuttava integraalipolku. Tämä kohde oli kuulemma muillakin ryhmillä merkattu turvattomaksi paikaksi.

Kuva 1. Turvallisuus Kumpulassa

En saanut tätä kuvaa läppärilläni suuremmaksi, mutta toivottavasti te hahmotatte kartan tarkemmin koneellanne. Ainakaan pisteitä ei meinaa erottaa kovinkaan hyvin, ehkä pisteiden väriksi olisi voinut valita erilaisen värityksen.

Interpolointiharjoitusten jälkeen ryhdyimme työstämään omia karttojamme luonnonhasardeihin liittyen. Valitsin kolmen itsenäistyökartan aiheiksi maanjäristykset, tulivuoret ja meteoriitit, joista ensimmäisen ehdin tehdä kurssikerralla. Kuten Roope Heinonen sanoo, internetsivuilta ladatut aineistot täytyi muuttaa .csv-muotoon, jotta niiden tuominen kartalle onnistuisi. Tämä suoritettiin ensiksi viemällä aineistot Exceliin ja siellä luvut ja taulukoiden rivit ja solut oikeanlaisiksi muuttamalla, jotta ongelmia ei tulisi myöhemmin aineistoja viedessä QGIS:iin ja että homma hoituisi mahdollisimman suoraviivaisesti. Esimerkiksi ladatuissa aineistoissa olevien pisteiden muuttaminen pilkuiksi oli välttämätöntä; numeroiden väliin jäävät pisteet olisivat muuten tehneet luvuista päivämääriä, mikä olisi pilannut aineiston.

Alla olevalla kartalla esiintyy pisteaineistona kaikki vuoden 1989 jälkeen tapahtuneet vähintään seitsemän magnitudin suuruiset maanjäristykset. Lisäsin karttaan pienenä extrana litosfäärilaatat saumakohtarajoineen havainnollistamaan laattojen ja järistysten välistä korrelaatiota. Ei niin yllättäen suurin osa järistyksistä on sattunut juuri saumakohtien alueilla. Kartasta voimme havaita, että Tyynenmeren tulirenkaan, ja etenkin Indonesian ympäristössä tapahtuu suurin osa maailman maanjäristyksistä. Pisteiden kasaantuminen yhteen sumppuun – esim. Indonesia – aiheuttaa vaikeuksia yksittäisten kohteiden erottamisessa, josta Jussi Torkko valittaa omassa blogissaan: ”Tässäkin ongelmaksi nousee ilmiöiden kasaantuminen tietyille alueille johtuen kartan isosta mittakaavasta mikä vaikeuttaa havainnointia.”

Kuva 2. Vähintään 7 magnitudin suuruiset maanjäristykset vuodesta 1990 alkaen.

Seuraavat kartat pyöräytin omalla ajallani gis-luokassa. Näissäkin kartoissa projektiona on WGS 84, joka on oikeakulmainen projektio. Alla oleva, vuonna 2012 tuotetun aineiston perusteella luomani tulivuorikartta näyttää kaikki maailman tulivuoret oransseina kolmioina. On siellä joitain virheellisyyksiäkin, kuten Ruotsiin merkattu tulivuori ja valehteleva mittakaavani. Jälleen päästään toteamaan, että tulivuorilla ja mannerlaattoilla on yhteys, sillä suurin osa tulivuorista on syntynyt laattojen välisillä vyöhykkeillä laattojen eri liikkeiden myötä.

Kuva 3. Tulivuorikartta

Seuraavaksi meteoriittikarttaan, joka esittää kaikki maahan törmänneet meteoriitit vuoden 2009 jälkeen. Kartallani melko useat meteoriitit ovat iskeytyneet Länsi-Yhdysvaltoihin ja Pohjois-Afrikkaan, mutta en ainakaan itse keksi minkä takia juuri näillä alueilla on sattunut näin tiheästi meteoriitintörmäyksiä. ”on vaikea uskoa, että meteoriitit olisivat suosineet erityisesti tiettyjä alueita”, lausuu Mr. Pres… Jouko Lappalainen kuudennen kerran blogitekstissään.

Kuva 4. Meteoriittikartta

Valitettavasti en saanut kuviani WordPressin kirjoitusohjelmalla tätä suuremmiksi, mutta toivottavasti niistä saa selvää. Karttoja tehdessäni latasin netistä sivulta https://www.naturalearthdata.com/downloads/50m-physical-vectors/ muutaman vektorimuotoisen aineiston, kuten ”Land”- ja ”Ocean” -nimiset maapallon mantereita ja meriä esittävät aineistot, joiden päälle tein hasardikartat.

Lähteet

Roope Heinonen, Pisteiden Viemää (2018) https://blogs.helsinki.fi/hcroope/2018/02/25/19-02-2018-pisteiden-viemaa/ (luettu 28.2.2019)

Jussi Torkko, Kuudes kurssikerta: Exceliä ja hasardeja (2017) https://blogs.helsinki.fi/torkjuss/ (luettu 28.2.2019)

Jouko Lappalainen, Osa 6 – Hit me like a meteorite, don’t let me go (2017) https://blogs.helsinki.fi/ladjouko/ (luettu 28.2.2019)

1:50m Physical Vectors

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *