Helsingin yliopisto
Tällä kurssikerralla opimme jälleen kasan uusia asioita, ja lisäksi pääsimme kertaamaan vanhoja asioita lukuisten itsenäisten tehtävien kanssa. Aloitimme tunnin jo viime kerralta tutun Pornaisten kartan kanssa, ja harjoittelimme bufferointia eli puskurointia. Tarkastelimme buffereiden avulla teiden, koulun sekä terveyskeskuksen läheisyydessä asuvia ihmisiä. Bufferoinnin avulla luodaan siis kartalle puskurivyöhykkeitä, joiden avulla voidaan tarkastella asioiden ja ilmiöiden vaikutusalueita. Näissä tehtävissä bufferointia käytettiin muun muassa etäisyyksien ja melualueiden tutkimiseen, mutta se voisi sopia myös esimerkiksi ympäristövaikutuksien tarkasteluun.
Lentokentät, asemat ja taajamat
Seuraavaksi siirryimme tekemään itsenäisiä tehtäviä. Ensimmäisessä tehtävässä tutkittiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien meluhaittoja ja niiden läheisyydessä asuvia ihmismääriä sekä asemia. Avainasemassa oli buffereiden sekä valintatyökalujen käyttö. Ensiksi tutkittiin Malmin lentokentän ympäristössä 1 km ja 2 km säteellä asuvien ihmisten määrää, mikä sujui helposti. Seuraavaksi siirryttiin Helsinki-Vantaan lentokentälle, jossa lentokentän läheisyydessä asuvien ihmisten lisäksi tutkittiin lentokentän meluhaittoja. Melualueiden tutkiminen vaati jo hieman enemmän ajattelua, mutta niistäkin selvisin yllättävän helposti.
Ensimmäisen tehtävän viimeisessä osassa tutkimuskohteena olivat asemat ja niiden läheisyydessä asuvat ihmiset. Asemien ympärillä asuvien ihmisten laskeminen sujui samaan tapaan kuin edellisissä tehtävissä, mutta työikäisten määrän laskeminen tuotti aluksi vaikeuksia ja turhautumisen hetkiä. Tästäkin selvisin, kun jaksoin rauhassa miettiä ja kokeilla eri työkaluja.
Toinen itsenäinen tehtävä keskittyi taajamien tarkasteluun. Tehtävässä tarkasteltiin taajamissa asuvien ihmisten määrää sekä taajaman ulkopuolella asuvien kouluikäisten määrää. Tehtävä sujui käyttäen samoja toimintoja kuin aikaisemmissa tehtävissä. Molempien tehtävien tulokset löytyvät alla olevasta taulukosta (taulukko 1).
Taulukko 1. Lentokentät, asemat ja taajamat
Uima-altaat
Kolmannessa ja haastavimmassa itsenäisessä tehtävässä aiheena oli uima-altaiden ja saunojen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla. Tässä tehtävässä avainasemassa oli oikeiden valintatyökalujen käyttö. Tehtävänä oli muun muassa laskea uima-altaalla varustettujen rakennusten määrää, erotella minkä tyyppisissä rakennuksissa uima-altaita oli sekä laskea saunallisten rakennusten määrää. Alla olevasta taulukosta (taulukko 2) löytyy tämän tehtävän vastaukset.
Taulukko 2. Uima-altaat ja saunat
Nämä laskutehtävät sujuivat vielä hyvin ja kuvittelin tehtävän hoituvan suhteellisen nopeasti, kunnes pääsin kohtaan, jossa tehtävänä oli tehdä kartta uima-altaiden määrästä eri alueilla. Kartan tekeminen osoittautui haastavaksi, sillä en saanut yhdistettyä uima-altaiden määrää kuvaavaa tietoa kaupunginosiin liittyvään tietoon. Lukuisten yritysten jälkeen lähdin hakemaan apua muiden blogeista, ja onneksi sitä myös sain. Katri Hämäläinen kertoi blogissaan samasta ongelmasta, ja ratkaisun siihen. Ratkaisu oli laittaa pois päätä eräs asetus ”(settings > options > prosessing > general > invalid features filtering > skip)”, jolloin sain yhdistettyä tiedot ja jatkettua kartan tekoa. Kiitos siis Katrille ja muille asiaa pohtineille! Tämän jälkeen vuorossa oli enää uima-altaiden määrää kuvaavien pylväiden lisääminen kartalle, mikä oli ennestään tuttua. Valmis kartta näkyy alla (kuva 1).
Kuva 1. Uima-altaiden määrä pienalueittain pääkaupunkiseudulla
Pohdintaa
QGis:sin käyttö tuntuu sujuvan viikko viikolta paremmin, mutta palatessani takaisin edellisten kurssikertojen aiheisiin, tuntuu lähes kaikki tieto unohtuneen. Kurssikerroilla yhteisiä tehtäviä tehdessä uudet toiminnot tuntuvat selkeiltä (tai ainakin melkein), mutta tämän viikon itsenäisissä tehtävissä huomasin, että itse tehdessä ja tehtäviä ratkoessa monet vanhat asiat olivat unohtuneet.
Tällä hetkellä tunnen osaavani parhaiten valintatyökalujen käytön sekä karttojen visualisoinnin, sillä nämä ovat asioita, jotka ovat toistuneet monissa tehtävissä läpi kurssin. Myös digitointi sujuu hyvin ja tietenkin bufferointi tuntuu näiden monien bufferi-harjoitusten jälkeen selkeältä. Fiiliksiäni bufferoinnista kuvaa hyvin Victoria Rumbinin toteamus ” Puskurivyöhykkeiden tekeminen iskostui myös mieleeni loppu elämäkseni, koska toistelin samoja vaiheita kerta toisensa jälkeen uudestaan ja uudestaan” (Rumbin, 2022).
Vaikeimmalta tuntuu tehtävien ratkaisujen keksiminen. Esimerkiksi näitä tehtäviä lukiessa saattoi välillä tuntua siltä, että en tiedä mistä aloittaa ratkaisemista, mutta lopulta löysin kuitenkin oikeat työkalut tehtävien tekoon. Tämä kurssikerta osoitti erittäin hyvin, että kertaus todellakin on opintojen äiti!
Lähteet
Hämäläinen K. (2022). QGIS – buffereita ja uima-altaita. GIS-velhoksi. (viitattu 28.2.2022). saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/katriham/
Rumbin V. (2022). Kurssikerta 5 – Tuskaisia työtunteja Helsingin seudun parissa. Matka GIS-guruksi. (viitattu 28.2.2022). saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/vrumbin/