Helsingin yliopisto
Kumpulan alueen turvallisuus
Kuudes kurssikerta alkoi reippailulla Kumpulan talvisissa maisemissa. Tehtävänämme oli kerätä dataa Epicollect5 -sovelluksen avulla. Jokaisen opiskelijan tuli tallentaa koordinaatit sekä vastata kysymyksiin paikan turvallisuudesta ja viihtyvyydestä yhteensä 10 eri paikasta. Kiersimme kurssikavereiden kanssa Kumpulan alueella ja keräsimme tietoa esimerkiksi teiden varsilta, bussipysäkiltä, työmaiden läheisyydestä sekä puistoista.
Luokkaan palattuamme tarkastelimme kaikkien keräämää dataa QGis:sissä. Teimme kartan eri paikkojen turvallisuudesta interpoloimalla. Valmis kartta näkyy alla (kuva 1). Punainen väri kuvaa turvattomalta tuntuvia paikkoja ja sininen turvallisimmilta tuntuvia paikkoja. Kartalla nähdään punaisia keskittymiä esimerkiksi isojen teiden varsilla. Siniset alueet keskittyvät puistomaisille ja luonnontilaisille alueille. Karttaa tulkittaessa on hyvä ottaa huomioon myös olosuhteet. Emilia Oinas oli blogissaan nostanut hyvin esille lyhytaikaiset olosuhteet, kuten sään, vuorokaudenajan sekä työmaat, jotka voivat vaikuttaa alueiden turvallisuudentunteeseen. Hän toteaa myös hyvin, että ” Jos haluttaisiin hyvä ja kattava yleiskuva, kannattaisi tietoa olla siis monenlaisista olosuhteista ja pidemmältä ajalta” (Oinas, 2022).
Kuva 1. Interpoloitu kartta Kumpulan turvallisuudesta
Maanjäristykset ja tulivuoret
Seuraavaksi siirryimme tekemään itsenäisesti karttoja hasardeista. Päädyin tekemään kolme karttaa maanjäristyksistä, tulivuorista ja tulivuorenpurkauksista. Karttojen oli tarkoitus olla sopivaa oppimateriaaliksi, jota voidaan käyttää hasardien sijoittumisen tutkimiseen. Alla näkyy kaikki kolme tekemääni karttaa.
Kuva 1. Tulivuoret ja yli 6 magnitudin maanjäristykset vuosilta 1900–2022
Kuva 2. Tulivuorenpurkaukset ja yli 6 magnitudin maanjäristykset vuosilta 1900–2022
Kuva 3. Yli 6 magnitudin maanjäristykset vuosilta 1900–2022
Ensimmäisessä kartassa näkyy tulivuorten sijoittuminen sekä yli 6 magnitudin maanjäristykset vuosilta 1900–2022 (kuva 2). Toisessa kartassa on kuvattu yli 6 magnitudin maanjäristyksiä sekä tulivuorenpurkauksia vuosilta 1900–2022 (kuva 3). Kartoilta nähdään, että maanjäristykset, tulivuoret sekä tulivuorenpurkaukset sijoittuvat litosfäärilaattojen saumakohtiin. Oppilaiden kanssa voitaisiin pohtia esimerkiksi syitä sille, miksi kyseiset hasardit tapahtuvat juuri näillä alueilla. Etsin vielä netistä kartan, jossa näkyy litosfäärilaattojen rajat, ja yhteneväisyys on selkeää. Kartta litosfäärilaatoista näkyy alla (kuva 4). Jälkikäteen ajateltuna olisin voinut lisätä karttoihini litosfäärilaattojen rajat, kuten Roosa Kotilainen on omissa kartoissaan tehnyt, jotta kaiken informaation olisi saanut yhteen karttaan.
Kuva 4. Litosfäärilaatat (Science Sparks)
Kuvan 2 kartalta voidaan myös havaita, että maanjäristyksiä tapahtuu huomattavasti enemmän kuin tulivuorenpurkauksia. Opetuksessa voitaisiin myös miettiä, mistä maanjäristyksien suurempi määrä voisi johtua. Lisäksi karttojen avulla voisi miettiä, missä maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia tapahtuu eniten. Suurin osa näistä hasardeista tapahtuu Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Alla on kuva Tyynenmeren tulirenkaasta (kuva 5), jonka alueella sijaitsee noin 75 prosenttia tulivuorista ja tapahtuu noin 90 prosenttia maanjäristyksistä (National Geographic).
Kuva 5. Tyynenmeren tulirengas (WorldAtlas)
Kolmas kartta kuvaa yli 6 magnitudin maanjäristyksiä vuosilta 1900–2022 (kuva 5). Kartalla on merkattu maanjäristykset eri värein sen mukaan, kuinka voimakkaita ne ovat. Luokat on jaettu yhden magnitudin välein eli ensimmäinen luokka on 6–7 magnitudia, toinen luokka 7–8 magnitudia jne. Kartalta nähdään hyvin, että pienempien magnitudien järistyksiä tapahtuu paljon enemmän kuin suurempien magnitudien järistyksiä. 9–9,5 magnitudin maanjäristyksiä on kyseisellä aikavälillä tapahtunut vain 4. Tätä karttaa voisi käyttää maanjäristyksien voimakkuuksien tarkastelussa. Oppilaat näkisivät selkeästi, kuinka harvoin suuria ja erittäin tuhoisia maanjäristyksiä tapahtuu ja toisaalta kuinka yleisiä pienemmät maanjäristykset ovat, vaikka jo 6 magnitudin järistyksetkin aiheuttavat tuhoa.
Kurssikerta oli mielenkiintoinen ja oli kiva saada vaihtelua normaaliin pelkästään koneella istumiseen ulkoilun merkeissä. Myös hasardikarttoja oli hauska tehdä, sillä sai itse miettiä mistä karttoja tekisi ilman tarkkoja ohjeita. Ensi kerralla on viimeinen kurssikerta, palataan siis vielä silloin asiaan!
Lähteet
Kotilainen R. (2022). Viikko 6: Ulkoilua ja hasardeja. Roosan blogi. (viitattu 9.3.2022). saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/rokoro/
National Geographic. Plate Tectonics and the Ring of Fire. (viitattu 9.3.2022). saatavilla: https://www.nationalgeographic.org/article/plate-tectonics-ring-fire/?utm_source=BibblioRCM_Row
Oinas E. (2022). Turvallisuutta, tulivuoria ja maanjäristyksiä. Emilian GIS-blogi. (viitattu 9.3.2022). saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/elmoinas/
Science Sparks: Orange peel plate tectonics. (viitattu 9.3.2022). saatavilla: https://www.science-sparks.com/orange-peel-plate-tectonics/
WorldAtlas: Pacific Ring of Fire. (viitattu 9.3.2022). saatavilla: https://www.worldatlas.com/geography/pacific-ring-of-fire.html