Helsingin yliopisto
Seitsemännen ja viimeisen kurssikerran tehtävänä oli luoda vapaavalintainen kahden muuttujan kartta. Tehtävä osoittautui yllättävän haastavaksi, sillä aiheen ja alueen valintaan kului tuhottoman paljon aikaa. Oli kuitenkin mukavaa päästä tekemään karttaa aiheesta, joka oli itselle oikeasti kiinnostava ja oli myös kiva päästä testaamaan, mitä kaikkea kurssilta on loppujen lopuksi jäänyt mieleen!
Euroopan hiilidioksidipäästöt ja energiankulutus
Monien tuntien aineistojen selailun jälkeen päädyin lopulta tekemään kartan, jossa näkyy valtioiden hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ja uusiutuvien energialähteiden käytön osuus kaikesta energian kulutuksesta Euroopassa. Aineistot löysin The World Bank -nettisivulta ja pohjakartta on Natural Earth -sivustolta. Hiilidioksidipäästöt on kuvattu koropleettikarttana, missä tummempi sinisen sävy kertoo suuremmista päästöistä. Valitsin kuvattavaksi hiilidioksidipäästöt asukasta kohden, jotta valtiot olisivat vertailtavissa keskenään. Kartalla diagrammit esittävät eri energialähteiden osuuksia kaikesta valtioiden käyttämästä energiasta vuonna 2018. Vihreä väri kuvaa uusiutuvia energialähteitä ja punainen muita energialähteitä. Valmis kartta näkyy alla (kuva 1).
Kuva 1. Euroopan hiilidioksidipäästöt/asukas (tonnia) ja uusiutuvien energialähteiden ja muiden energialähteiden osuus valtioiden käytetystä energiasta vuonna 2018
Kartalta nähdään, että hiilidioksidipäästöt ovat suurimpia Venäjällä, Virossa ja Luxemburgissa. Vähiten päästöjä on Albaniassa, joka on ainoa valtio ensimmäisessä, vähiten päästöjä omaavassa luokassa. Suurin osa valtioista kuuluu kahteen keskimmäiseen luokkaan. Euroopan eri osien välillä voidaan nähdä jakaumaa siten, että keskimääräisesti Etelä-Euroopan valtioissa on pienemmät päästöt kuin Keski- ja Pohjois-Euroopassa.
Lisäksi kartalta havaitaan, että melkein kaikissa valtioissa muiden energialähteiden osuus on suurempi kuin uusiutuvien energialähteiden osuus. Poikkeuksen tekevät Norja, Liechtenstein ja Islanti. Islanti on ainoa valtio, jossa uusiutuvien energialähteiden osuus on yli ¾. Vähiten uusiutuvia energialähteitä on käytetty Venäjällä. Kaikissa Pohjoismaissa uusiutuvien energialähteiden osuus on suurta verrattuna melkein kaikkiin muihin Euroopan valtioihin.
Uusiutuvien energialähteiden käytön määrän ja hiilidioksidipäästöjen välillä voidaan nähdä olevan vähän yhteyttä. Esimerkiksi Venäjän tapauksessa hiilidioksidipäästöt ovat Euroopan suurimpia ja uusiutuvien energialähteiden käyttö erittäin vähäistä. Päästöihin vaikuttaa kuitenkin myös muutkin tekijät kuin uusiutuvat energialähteet, sillä koska hiilidioksidipäästöt on kuvattu asukasta kohden, myös esimerkiksi asukasmäärä vaikuttaa päästöjen esiintymiseen.
Innostuin vielä tekemään toisen kartan, jossa näkyy uusiutuvien energialähteiden osuus käytetystä energiasta vuosina 1990 ja 2018 Euroopassa. Kartta näkyy alla (kuva 2). Kartalta voidaan nähdä, että melkein kaikissa valtioissa uusiutuvien energialähteiden käytön määrä on lisääntynyt vuosien välillä. Vain Turkissa ja Venäjällä näiden energialähteiden käyttö on vähentynyt, ja Venäjällä se on molempina vuosina melkeinpä olematonta. Norjassa ja Portugalissa määrä on pysynyt melkein samana vuosien välillä. Eniten uusiutuvien energialähteiden käyttö on noussut Liechtensteinissa.
Kuva 2. Uusiutuvien energialähteiden osuus valtioiden käytetystä energiasta vuosina 1990 ja 2018
Loppupohdintoja
Viimeisen kurssikerran jälkeen oli erityisen mielenkiintoista käydä tutkimassa muiden blogeja ja katsoa, mistä aiheista muut olivat keksineet tehdä karttoja. Pilvi Toijonen oli tehnyt erittäin hienot kartat Suomen tärkeistä lintualueista. Niissä oli hyödynnetty monia kurssilla opittuja tekniikoita ja saatu ne hyvin toimimaan yhdellä kartalla. Senja Mäkiaho oli puolestaan tehnyt hienoja karttoja mielenkiintoisesta aiheesta eli Helsingin viherkatoista. Myös Aleta Frimanin ruutukartta, joka kuvasi työpaikkojen saavutettavuutta pyörällä vuonna 2025 oli erittäin mielenkiintoinen ja hienosti tehty. Ainakin nämä luovat ja hienosti tehdyt kartat kannattaa käydä katsomassa!
Kaiken kaikkiaan Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssi on ollut erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Olen kehittynyt QGis:sin käytössä valtavasti ja on ollut kiva päästä oppimaan uutta geoinformatiikasta. Välillä on ollut myös turhautumisen hetkiä, ja koneen ääressä on tullut vietettyä lukuisia tunteja, mutta nyt kurssin jälkeen olen kuitenkin QGis:sin käytön suhteen varmempi ja osaan ainakin ohjelman perustoiminnot. Odotan innolla seuraavia Gis-kursseja, jotta pääsen kehittämään osaamistani lisää!
Lähteet
Friman A. (2022). Viikko 7: Luovuus valloilleen. Aletan GIS-blogi. (viitattu 24.3.2022). saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/alfriman/
Mäkiaho S. (2022). Viikko 7: Itsenäistä työskentelyä ja viherkattoja. Senjan seikkailut GIS maailmassa. (viitattu: 24.3.2022). saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/senjamak/
Natural Earth. Admin 0 – Countries. (viitattu: 24.3.2022). saatavilla: https://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/10m-admin-0-countries/
The World Bank. CO2 emissions (metric tons per capita). (viitattu: 24.3.2022). saatavilla: https://data.worldbank.org/indicator/EN.ATM.CO2E.PC?view=chart
The World Bank. Renewable energy consumption (% of total final energy consumption). (viitattu: 24.3.2022). saatavilla: https://data.worldbank.org/indicator/EG.FEC.RNEW.ZS?view=chart
Toijonen P. (2022). 7. Kurssikerta: Karttoja Suomen tärkeistä lintualueista. Pilvin GIS-blogi. (viitattu 24.3.2022). saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/pilvitoi/