Geoinformatiikan ensimmäisellä kurssikerralla palasimme TVT1-kurssilla jonkin verran tutuksi tulleen MapInfon pariin. Koska itselläni on TVT1-kurssin suorittamisesta aikaa hieman yli vuosi, ei MapInfon käyttö ole aivan tuoreessa muistissa. Toimintaperiaate MapInfossa on tosin hieman samanlainen kuin QGIS-ohjelmassa, jota käytettiin eräällä keväällä 2011 suorittamallani GIS-verkkokurssilla: kartta on ryhmitelty erilaisiin tasoihin, joiden hierarkiaa ja näkyvyyttä pystyy kätevästi säätämään. Esimerkiksi Helsingin kartan ulkoasuun pystyi vaikuttamaan muuttamalla meri- ja pienaluetasojen järjestystä – meren ollessa hierarkiassa ylempänä eivät pienalueiden rajat näkyneet Helsingin edustan vesistössä vaan ainoastaan maa-alueilla.
Koropleettikartat ja aineiston luokittelu
Tehtävänämme oli luoda koropleettikartta valitsemastamme teema-ainestosta. Koropleettikartta on tilastoteemakarttatyyppi, jossa jotakin ilmiötä tarkastellaan määritellyn aluejaon ja aineiston luokittelun avulla (Tilastokeskus 2011). Tilastokeskuksen mukaan koropleettikartalla tulisi aina esittää suhteellisia lukuarvoja absoluuttisten määrien sijaan, sillä esimerkiksi asukasluku eri alueilla vaihtelee, ja sen vuoksi ilmiö tulee suhteuttaa siihen. MapInfossa kuitenkin teemakarttojen pohja-aineistosta vain osa oli suhteutettu asukaslukuun (esimerkiksi ruotsinkielisten osuus väestöstä) kun taas osa oli absoluuttisia määriä (esimerkiksi tarhaikäisten lukumäärä Helsingin eri pienalueilla). Esimerkiksi Saana Kempin blogissa olevassa kartassa kuvataan ruotsinkielisten osuutta Helsingin eri alueiden väestöstä, jolloin alueet ovat keskenään helposti vertailtavissa. Valitsin oman teemakarttani aineistoksi ulkomaalaisten lukumäärän Helsingin pienalueilla, sillä aihe on yhteiskunnallisesti kiinnostava ja aiheuttaa aina aika ajoin mediassakin suurta keskustelua. Mielekkäämpää olisi ollut saada tietoja ulkomaalaisten suhteellisesta osuudesta eri asuinalueiden väestöstä, mutta uskon absoluuttisten lukuarvojenkin olevan suuntaa antavia. Tällöin on kuitenkin muistettava, että esimerkiksi Helsingin ydinkeskustassa asukastiheys on selvästi Helsingin reuna-alueita suurempi.
Teemakarttaa tehtäessä eräs tärkeimmistä seikoista on tapa jolla luokittelemme aineiston. Luokittelua tehtäessä on tarkasteltava aineiston lukuarvojen jakautumista. Avuksi tässä tehtävässä oli histogrammityökalu, johon saatoimme kopioida SQL-kyselyn avulla MapInfossa saadut arvot. Oman kyselyni tuloksena oli listaus ulkomaalaisten asukkaiden määristä kullakin Helsingin pienalueella. Histogrammi (Kuva 1) osoittaa jakauman oman aineistoni kohdalla olevan epämääräinen. Jakaumassa on oikealle vinon jakauman piirteitä, mutta Tilastokeskuksen esimerkeistä histogrammi muistuttaa kuitenkin selvästi eniten epämääräistä jakaumaa.
Kuva 1 Histogrammi ulkomaalaisista Helsingin pienalueilla
Epämääräisesti jakautuneen aineiston luokittelussa voidaan käyttää tasavälistä luokitusta tai kvantiileja. Tasavälinen luokittelu olisi aiheuttanut sen, että suurin osa Helsingistä olisi kuulunut alimpaan luokkaan ulkomaalaisten asukkaiden lukumäärän mukaan mitattuna, jolloin kaupungin sisäiset erot eivät tulleet toivotulla tavalla esiin. Tästä syystä päädyin käyttämään kvantiileja luokittelumenetelmänä. Kvantiililuokittelussa kuhunkin luokkaan kuuluu yhtä monta aluetta.
Harkitsin ensin aineiston jakamista viiteen luokkaan, mutta totesin että kaupungin sisäisiä eroja tarkasteltaessa kolme luokkaa antaa aiheesta selkeämmän kuvan (Kuva 2). Värityksessä pyrin selkeyteen – kirkas punainen osoittaa nopeasti lukijalle, millä alueilla arvot ovat korkeimmat. Luokkarajat jakaantuivat seuraavasti: 0-100, 100-310 ja 310-1440. Kuten huomata saattaa, hajonta viimeisen luokan sisällä on hyvin suurta. Mikäli tekisin kartan uudestaan, pyrkisin korjaamaan tämän siten, että esimerkiksi yli tuhannen ulkomaalaisasukkaan pienalueet erottuisivat omana luokkanaan. Tämä tarkoittaisi koko luokittelutavan muuttamista esimerkiksi itse määritellyiksi luokkarajoiksi. Muutamat alueet jäivät kartalla valkoisiksi. Tämä tarkoittanee sitä, että tietoja ei ole näiltä alueilta saatavissa, sillä eri luokittelutapojen kokeilu ei muuttanut näkymää tältä osin.
Kuva 2 Ulkomaalaisten lukumäärä Helsingin pienalueilla
Kartta-aineiston analyysi
Ulkomaalaisten määrä on kartan mukaan korkea läntisessä ydinkeskustassa, läntisen junaradan varrella sekä itäisessä Helsingissä. Koska ydinkeskustassa väestön kokonaismäärä on selvästi reuna-alueita suurempi, on ulkomaalaisten osuus kuitenkin täällä varsin pieni. Kartta osoittaakin ulkomaalaisten asukkaiden keskittyneen tietyille lähiöalueille. Käsitys vahvistuu mikäli katsotaan Helsingin kaupungin maahanmuutto-osaston julkaisussa olevaa karttaa muunkielisen väestön suhteellisesta osuudesta eri asuinalueilla. Vieraskielistä väestöä asuu suhteessa eniten Haagan pohjoispuolella sekä Pukinmäen ja Vuosaaren välisellä vyöhykkeellä.
Jäin vielä miettimään, kuinka MapInfossa olevissa tilastoissa “ulkomaalaiset” on oikein määritelty. Lasketaanko mukaan siis ihmiset, jotka eivät ole Suomen kansalaisia mutta asuvat kuitenkin alueella pysyvästi? Kuinka pysyvä asuminen oikein määritellään? Ovatko esimerkiksi ulkomaalaiset opiskelijat mukana tilastoissa? Mikäli tekisin aiheesta kartan viralliseen yhteyteen, mielestäni tämä määrittelykysymys tulisi huomioida pienellä viitteellä kartan yhteydessä.
Lähteet
Helsingin kaupungin maahanmuutto-osasto (2009). Monimuotoisuus ja maahanmuutto. Osoitteessa http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/3fd2a7804f9c32c5b5fab7a4cf6ee88a/monimuotoisuus+ja+maahanmuutto_fontit+upotettu_uusi+painos.pdf?MOD=AJPERES. Viitattu 22.1.2012.
National Council of Teachers of Mathematics (2012). Histogram Tool. Osoitteessa http://illuminations.nctm.org/ActivityDetail.aspx?ID=78. Viitattu 21.1.2012.
Kemppi, Saana (2012). Harjoitus 1B: Teemakarttoja. Osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/smkemppi/2012/01/17/7/. Viitattu 21.1.2012.
Tilastokeskus (2012). Verkkokoulu – Alueluokituskartat – Aineiston jakaumatyyppi vaikuttaa luokitteluun. Osoitteessa http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/tkart/02/07/index.html. Viitattu 22.1.2012.
Tilastokeskus (2012). Verkkokoulu – Alueluokituskartat – Koropleettikartta. Osoitteessa http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/tkart/02/02/index.html Viitattu 21.1.2012.