Seitsemäs kurssikerta: kansainvälisen väestön maantieteellinen sijoittuminen Yhdysvalloissa

Seitsemännellä ja samalla viimeisellä kurssikerralla tehtävänämme oli laatia karttaesitys vapaavalintaisesta aiheesta itse hankittujen tilastoaineistojen avulla. Aluksi tehtävänanto kuulosti monimutkaiselta, eikä sopivaa tilastoaineistoa tahtonut löytyä internetistä. Aikani etsittyä löysin Yhdysvaltain väestönlaskentayksikön (United States Census Bureau) tilastoja, joissa oli tarjolla monipuolisesti tietoja kaikista Yhdysvaltain osavaltioista. Kyseessä on County and City Data Book: 2007, jonka kerrotaan olevan kattavin tilastoesitys Yhdysvaltain osavaltioista ja kaupungeista. Teoksen edeltävä painos oli ilmestynyt vuonna 2000, joten julkaisuväli on nähtävästi varsin reilu.

Halusin käyttää tilastotietoja, joissa ilmiö olisi suhteutettu osavaltioiden väestömäärään. Kuten Area and population -taulukosta käy ilmi, osavaltioiden väestömäärä 2000-luvun alussa on vaihdellut noin 500 000 asukkaan (Wyoming) ja 36 miljoonan asukkaan (Kalifornia) välillä. Kun erot ovat näinkin suuria, ainoastaan suhteellinen tarkastelu tekee oikeutta tarkasteltavan ilmiön merkittävyydelle kussakin osavaltiossa. Määrällisten tilastotietojen vertailu sellaisenaan aiheuttaisi myös ongelmia karttaesitykselle – luokittelu olisi vaikeampaa ja esimerkiksi pylväsdiagrammit voisivat jäädä joidenkin alueiden kohdalla hyvin pieniksi. Sosiaalisista ilmiöistä kiinnostuneena päädyin hyödyntämään Population Characteristics -tilaston tietoja koskien Yhdysvaltain ulkomaalaisväestöä. Tilastossa esitetään kunkin osavaltion osalta ulkomailla syntyneen väestönosan osuus sekä muuta kuin englantia kotonaan puhuvien osuus. Tiedot koskevat vuotta 2000. Kotona käytetyn kielen osalta on tilastoitu vain yli 5-vuotiaat asukkaat.

Kartan luominen MapInfossa

Yhdysvaltain osavaltiokartan löysin Maps of World -sivuston kautta. Kartan hyödyntäminen MapInfossa sujui yllättävän mutkattomasti. Kartta piti kiinnittää jo olemassa olevaan world -karttatiedostoon rekisteröimällä se. Rekisteröinti onnistui valitsemalla samoja pisteitä sekä world -tiedoston Yhdysvaltain kartasta sekä MapInfoon tuodusta Yhdysvaltain kartasta, jolloin world -tiedoston koordinaattitiedot saivat vastinpisteet ohjelmaan tuodusta kartasta.

Suurimman työn aiheutti osavaltioiden rajojen piirtäminen, mikä piti toteuttaa manuaalisesti. Osavaltioiden rajojen piirtäminen oli kuitenkin edellytys Excel-tietojen tuomiselle, sillä tilastotiedot tuli kiinnittää juuri näihin alueisiin. Oli palkitsevaa huomata, että itsenäisen karttaesityksen tuottaminen ei loppujen lopuksi kuitenkaan ollut tämän vaikeampaa. Aiemmin opitusta oli myös hyötyä. Esimerkiksi Michiganin ja New Yorkin osavaltioiden koostuessa useammasta erillisestä alueesta tilastotietojen yhdistäminen onnistui kolmannen kurssikerran Afrikka-tehtävän pohjalta. Myöskään Excel-tietojen tuominen MapInfoon ei tuottanut vaikeuksia, sillä sitä olimme aikaisemmin harjoitelleet jokusen kerran. Ainoastaan pienten seikkojen väärinymmärrys hidasti työn edistymistä. Esimerkiksi kahta tietokantaa yhdistettäessä SQL Select -valikossa where Condition -kohtaan tulisi merkitä ne sarakkeet, joissa tiedot ovat eri tilastojen välillä yhteneväisiä (omalla kohdallani osavaltioiden nimet), eikä suinkaan niitä sarakkeita, joiden toivoisi esiintyvän yhdistetyssä tietokannassa.

Yhdysvaltain kansainvälisyyttä kuvaava karttaesitys

Tilastotietojen pohjalta loin koropleettikartan, jossa neljällä eri värisävyllä on esitetty ulkomailla syntyneiden asukkaiden osuus väestöstä ja näiden päällä pylväsdiagrammein muuta kuin englantia puhuvien osuudet (Kuva 1). Ulkomailla syntyneiden osuuksissa vaihteluväli on 1,1-26,2 %. Muun kuin englantia kotonaan puhuvien osalta vaihteluväli on 3,6-39,5 %.

Kuva 1 Ulkomailla syntyneet sekä muut kuin englantia kotonaan puhuvat Yhdysvaltain eri osavaltioissa

Ulkomailla syntyneitä on eniten Kaliforniassa ja New Yorkissa, joissa kummassakin ulkomaalaisten osuus on yli 20 % väestöstä. Tulos ei sinänsä yllätä, sillä kummankin osavaltion suurilla kaupungeilla on kansainvälisesti vetovoimainen imago. Suhteessa ulkomaalaisten väestönosuuteen kiinnostavia ovat kotona puhuttuun kieleen liittyvät tilastotiedot. Kaliforniassa 39,5 % väestöstä puhuu kotona muuta kuin englantia ja hyvänä kakkosena on New Mexico, jossa vastaava luku on 36,5 %. Yhdysvaltain ja Meksikon välisellä rajalla myös muissa osavaltioissa luvut ovat korkeita. Texasissa 31,2 % ja Arizonassa 25,9 % väestöstä puhuu kotona muuta kuin englantia. Esimerkiksi New Mexicon asukkaista kuitenkin vain 8,2 % ja Texasin asukkaista 13,9 % on syntynyt ulkomailla.

Tämä näyttäisi kertovan siitä, että toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajat ovat pitäytyneet äidinkielessään (todennäköisesti espanja), vaikka olisivatkin syntyneet Yhdysvalloissa. Meksikosta Yhdysvaltoihin muuttaneiden määrän ollessa suuri yhteisöllisyyttä saadaan oman “kotimaan” väestöstä, eikä integroitumisen Yhdysvaltain kulttuuriin näin tarvitse olla kokonaisvaltaista. Ulkoasiainministeriön tietojen mukaan noin 10 % Meksikon kokonaisväestöstä asuu Yhdysvalloissa (Ulkoasiainministeriö 2008).

Yhdysvaltain syvässä sisämaassa ulkomaalaisia asuu vain vähäisiä määriä. Ulkomaalaisten osuus on alle 5 % lukuisissa sisämaan osavaltioissa – Wyoming, South Dakota, Nebraska, Missouri, Iowa, jne. Kanadan rajalla olevissa osavaltioissa ulkomaalaisten osuus jää suurelta osin yhtä alhaiseksi. Ainoan poikkeuksen muodostaa New York. New Yorkin vetovoima on  kuitenkin erittäin kansainvälinen, joten Kanadan ja Meksikon raja-alueiden voidaan todeta olevan hyvin erilaisia maahanmuuton suhteen.

Myös muut kurssilaiset olivat suosineet samantapaisia kahden teeman koropleettikarttaesityksiä. Esimerkiksi Iiriksen kartassa tarkasteltiin matkapuhelinten yleisyyden ja bruttokansantuotteen yhteyttä Brasilian eri osavaltioissa ja Ainon kartassa sähkön ja vesijohtoveden yleisyyttä Etelä-Afrikan eri provinsseissa.

 

Lähteet

Karvinen, Iiris (2012). 7. kurssikerta: Teemakartta Brasiliasta. Osoitteessa <https://blogs.helsinki.fi/iiriskar/2012/03/08/7-kurssikerta-teemakartta-brasiliasta/>. Viitattu 10.3.2012.

Maps of World (2012). US States Map. Osoitteessa <http://www.mapsofworld.com/usa/states/>. Viitattu 28.2.2012.

Matikainen, Aino (2012). Seitsemäs ja viimeinen kurssikerta. Osoitteessa <https://blogs.helsinki.fi/ainooika/2012/02/27/seitsemas-ja-viimeinen-kurssikerta/>. Viitattu 10.3.2012.

Ulkoasiainministeriö (2008). Maatiedosto: Meksiko. Osoitteessa <http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=30977&contentlan=1&culture=fi-FI>. Viitattu 10.3.2012.

U.S. Census Bureau (2007). Uncle Sam’s Reference Shelf. Osoitteessa <http://www.census.gov/statab/www/ccdb.html>. Viitattu 10.3.2012.

U.S. Census Bureau (2007). County and City Data Book 2007: Area and population. Osoitteessa <http://www.census.gov/statab/ccdb/cc07_tabA1.pdf>. Viitattu 10.3.2012.

U.S. Census Bureau (2007). County and City Data Book 2007: Population Characteristics. Osoitteessa <http://www.census.gov/statab/ccdb/cc07_tabA4.pdf>. Viitattu 10.3.2012.

 

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *