Funktionaaliset elintarvikkeet osana 2000-luvun ruokatrendejä

Erilaisia ruokatrendejä on maailmassa paljon. Keskityimme blogissamme erityisesti Suomessa oleviin 2000-luvun ruokatrendeihin, jotka kaikki liittyvät terveysvaikutteisuuteen/terveellisyyteen. Valitsimme pinnalla olevista aiheista karppauksen, kevyttuotteiden käytön ja poikkeuksellisen korkean ja monipuolisen ravinnesisällön omaavista ns. superfoodeista goji- ja acai-marjat sekä macan.

(www.tekniikkatalous.fi)

Kirjoittajat: Mari-Liis Vaatman, Kristiina Nielsen, Iira Laatunen, Hanna Korpela, Minna Huittinen, Kiira Kankainen, Laura Kaivola, Jussi Mylläri, Juhani Inna, Emilia Repo, Patricia Perento, Saija Kivilehto, Otto Heikurainen, Otto Rantanen, Mikko Heiskanen, Aleksi Uusitupa, Jouni Qvist

Superfood

Superfood, toisin sanoen superruoka on erittäin ravinnerikasta ruokaa, joka sisältää poikkeuksellisen suuria määriä vitamiineja, mineraaleja, bioaktiivisia ainesosia, amino- sekä rasvahappoja.  Näitä ruoka-aineita yhdistää luonnonmukainen tuotantotapa sekä positiiviset vaikutukset terveyteemme. Suurin osa superfoodeista ovat olleet tuhansia vuosia osa jonkun kulttuurin tai kansan perinneruokaa tai lääkekantaa. Tiede on osoittanut näiden ruokien sisältämät suuret ravinnepitoisuudet.

Useampi näistä superruoista on adaptogeenejä. Se tarkoittaa, että ruoka-aine tai yrtti auttaa kehoa sopeutumaan (eng. adapt) ympäristön muutoksiin. Nämä ravinto-aineet ovat tehokkaimmillaan, kun ne syödään mahdollisimman alkuperäisessä, käsittelemättömässä muodossa. Kun niitä kuumennetaan, tuhoutuvat niiden tärkeimmät ainesosat.

Superruokia ovat esimerkiksi Gojimarja, raaka-kaakao, macajuuri, inca-marjat. Kotimaisia potentiaalisia superfood raaka-aineita ovat esimerkiksi tyrni, mustikka, karpalo, aronia, nokkonen, variksenmarja sekä puolukka.

Goji-marja

Goji-marja, joka tunnetaan suomessa myös nimellä susimarja (wolfberry),  tulee alunperin Tiibetistä.  Pieni ja soikea, oranssinpunainen marja maistuu kirsikan ja karpalon sekoitukselta.

Goji marjoilla on pitkä historia kiinalaisessa lääketieteessä ja sitä pidetään yhtenä maailman  ravinnerikkaimpana hedelmänä.  Marja sisältää kaikki kehollemme välttämättömät aminohapot, runsaasti erilaisia kivennäisaineita ja vitamiineja, sekä valtavan määrän antioksidantteja (esim. 2-4 kertaa enemmän kuin mustikassa). Tosin Goji-marja ei ole erityisen hyvä C-vitamiinin lähde, vaikka niin usein väitetäänkin. Goji-marjan painosta 10-14% on proteiinia.

http://mrupatel.com/wp-content/uploads/2011/07/photos-goji.jpg

Perinteisesti Goji-marjaa on käytetty muun muassa maksan suojeluun ja puhdistamiseen, munuaisten toiminnan parantamiseen, lisäämään vahvistuskykyä ja ehkäisemään tulehduksia sekä pidentämään ikää. Marjoja saa hankittua luomutuote kaupoista sekä terveyteen erikoistuneista verkkokaupoista. Laadukkaan marjan erottaa kosteasta ja pehmeästä koostumuksesta sekä punaisesta väristä. Marjan koko ei kerro vielä mitään. Goji-marjan alkuperä kannattaa pyrkiä aina selvittämään, sillä usein kiinasta tulevat marjat säteilytetään tai käsitellään kemikaaleilla.

Goji-marjoja on helppo käyttää esimerkiksi jälkiruoissa, kiisseleissä, puuroissa tai smoothiejuomissa. Kuivatun marjan voi syödä sellaisenaan tai sekoittaa minkä tahansa ruuan kanssa.  Suositeltu päivittäinen käyttömäärä kuivatuille goji-marjoille on kourallinen (15-45g).

Maca

Maca, yksi superfoodeista, on juurikasvi joka on Perusta lähtöisin. Macaa kutsutaan myös Perun ginsengiksi. Maca on erittäin ravinnerikas kasvi, se sisältää jopa 18 aminohappoa, kasvisteroleja ja runsaasti vitamiinejä ja kivennäisaineita. Myös itse kasviosan voi syödä, mutta ravinnerikkain osa on itse juuri.

de.wikipedia.com

Macan sanotaan helpottavan stressiä, tasapainottavan hormonitoimintaa (kilpirauhanen, mies-ja naishormonit) ja niihin liittyviä oireita (esim. vaihdevuosiongelmat), parantavan suorituskykyä, parantavan unenlaatua ja helpottavan masennusta. Se tunnetaan myös seksuaalisen halukkuuden lisääjänä. Macan sanotaan myös olevan adaptogeeni. Se tarkoittaa sellaista lääkinnällistä kasvia, joka auttaa kehoa sopeutumaan haastaviin olosuhteisiin. Kun stressi helpottuu häviävät monet oireet esim. ruuansulatusvaivat ja hormonitoiminta parantuu. Monet uskovat macan tehon perustuvan ravinnepitoisuuteen, mutta esimerkiksi perulainen biologi Gloria Chacon de Popovichi uskoo sen vaikuttavan stimuloimalla hypotalamusta, lisämunuaisia ja aivolisäkettä.

Monet urheilijat ovat kokeneet hyötyvänsä macasta sen hormonitoimintaa tukevan vaikutuksen ja fyysisen suorituskyvyn lisäyksen takia.

Macaa on saatavilla eri lajikkeina jauheena, uutteena, juuren palasina, ja kapseleina. Suositeltavana päiväannoksena pidetään 2-4 ruokalusikallista, mutta käyttö kannattaa aloittaa pienemmistä määristä (1tl/pvä). Käyttöä suositellaan myös jaksotettavaksi. Koska maca vaikuttaa hormonitoimintaan, sitä ei suositella hormoniperäisiä syöpiä sairastaville ihmisille.

Macaa voi ostaa verkko-ja luontaistuotekaupoista.

Acai-marja

Acai-marja on tummanvioletti hieman mustikkaa muistuttava marja, joka kasvaa Brasilian sademetsissä. Acai-marjaa löytyy paljon laihdutustuotteista, joissa sen kerrotaan vaikuttavan metaboliaa kiihdyttävästi, ja sitä mainostetaan erittäin hyvänä antioksidanttina. Esimerkkinä toimikoon eräällä nettisivustolla myytävät Spartan Health Acai Berry -kapselit, joiden luvataan antavan lisätehoa rasvanpolttoon, aineenvaihduntaan ja harjoitteluun.

Marjan antioksidanttivaikutuksen sanotaan perustuvan sen sisältämiin antosyaaneihin. Marjassa on todettu olevan 10 kertaa enemmän antosyaaneja kuin punaviinissä. EFSAn mielipiteen mukaan antioksidanttivaikutusta ei ole kuitenkaan voitu todistaa ihmisessä, joten tuotteiden mainostuksessa ei saisi käyttää tähän liittyviä terveysväitteitä. Pikaisella googlailulla löytyy kuitenkin useita ravintolisiä myyviä nettikauppoja, jotka näitä väitteitä käyttävät. Myös Spartan Health Acai Berry -kapseleiden mainostetaan sisältävän antioksidantteja, “jotka pitävät sairaudet loitolla”, ja jotka jopa ympäripyöreästi auttavat silmäongelmissa.

weightlossandnutritionsecrets.com

Acai-marjalla kerrotaan olevan myös monia muita terveysvaikutuksia. Nettisivuston mukaan sen sisältämät hiilihydraatit ja aminohapot kohottavat kestävyyttä ja toimintakykyä. Painonpudotuksessa marjan luvataan auttavan parantamalla aineenvaihduntaa. Jopa unen laadun pitäisi parantua marjan sisältämien B-vitamiinien ansiosta. Räikein väite on kuitenkin se, että acai-marja vastustaa syöpäsoluja. Sama yhdysvaltalainen tutkimus mainitaan usealla sivustolla, mutta tieteellistä faktaa tästä – ilmeisesti yksittäisestä – tutkimuksesta en löytänyt.

Acai-marjaa, kuten muitakin superfoodeja, on tutkittu erittäin vähän, mikä näkyy tiedonhaun köyhissä tuloksissa. Saatavilla oleva tieto koostuu erilaisten lisäravinteita myyvien nettikauppojen tietoiskuista ja superfoodeja hehkuttavista jutuista naistenlehdissä. Tämän perusteella en siis vielä liputtaisi acai-marjan ihmeellisyyden puolesta.

Karppaus

Karppaus tuli viime vuoden puolella kuumaksi perunaksi elintarvikealalla.  Se on yhä yksi suosituimmista ja trendikkäimmistä tavoista karistaa kiloja. Tämä ruokatrendi sotii kuitenkin melko vahvasti pohjoismaisia ravitsemussuosituksia vastaan. Karppaaja keskittyy hiilihydraattien määrään ja laatuun, eikä mieti niinkään ravinnosta saatavia rasvoja. Erityisesti vähähiilihydraattista ruokavaliota leimaa proteiinipitoisten ruokien suosiminen. Elintarvikeala huomasi pian karppauksesta aiheutuvan markkinaraon. Karppaajille on tasaiseen tahtiin kehitelty uusia tuotteita, kuten proteiinileipiä ja muita proteiinilla rikastettuja tuotteita. Ovatko nämä tuotteet kuitenkaan entistä parempia? Tiedostavan karppaajan ja kuluttajan olisi ehkä syytä paneutua siihen, saako tuotteesta tosiaan merkittävästi enemmän proteiinia vai onko korkea proteiinipitoisuus vain rahastuskeino.

iltalehti.fi

Proteiinit ja terveysväitteet

Evira on määritellyt proteiinille ravitsemus- ja terveysväitteet ja niiden käyttöehdot. Elintarviketta voidaan väittää proteiinin lähteeksi, kun vähintään 12% elintarvikkeen energiasisällöstä muodostuu proteiinista. Runsaasti proteiinia sisältävä väitteen käyttöehtona on, että vähintään 20% elintarvikkeen energiasisällöstä muodostuu proteiinista. Muita vastaavia sanamuotoja tälle ovat ”runsasproteiininen”, ”korkea proteiinipitoisuus”, ”hyvä proteiinin lähde” ja ”proteiinirikas”. Hyväksytyt terveysväitteet proteiinista löytyvät Efsan sivuilta: Proteiinia tarvitaan lasten kasvun kehitykseen ja edistämään luiden  vahvistumista. Lisäksi proteiini auttaa kasvattamaan ja ylläpitämään lihasmassaa sekä ylläpitämään luiden massaa. Väitteitä voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden yhteydessä, jotka sisältävät asetusten mukaisesti proteiinia.

1. Fazer Real Proteiini MAX –proteiinileipä

Ravitsemusväitteet:

  • Runsaasti proteiinia 22g/100g
  • Omega3 –rasvahappojen lähde 1,1g/100g
  • Runsaskuituinen 6,0g/100g
–>Ravitsemusväitteet pitävät paikkansa.

Terveysväitteet:

  • Vahvistaa lihaksia, hyväksi luustolle

–> Proteiinileivän terveysväitteet ovat hyväksyttyjä ja ne perustuvat proteiinipitoisuuteen. Jäimme miettimään, miksi Fazer ei ole laittanut tuotteeseen terveysväitteitä omega 3:sta eikä ravintokuidusta, vaikka tuote sisältää runsaasti sekä omega 3:sta että ravintokuitua.

VERTAILU:

Real proteiini Max:  Rasvaa 10g/100g (tyydyttyneitä 1,2g/100g). Hiilihydraatteja 29g/100g, joista sokereita 3,5g. Ravintokuitua 6g/100g. Hinta 5,89e/kg

Vaasan Jälkiuuni Ruispalat: Rasvaa 2g/100g. Hiilihydraatteja 52g/100g, joista sokereita 1,4g. Ravintokuitu 17g/100g. Proteiinia 10g/100g. Hinta 5,17e/kg

fazer.fi

Johtopäätös:

Fazerin proteiinileipä sisältää jälkiuunileipään nähden noin puolet enemmän proteiinia. Kuitenkin myös jälkiuunileivästä voi esittää ravisemusväitteen, jossa todetaan tuotteen olevan proteiinin lähde. Kun tuotteita vertailee  enemmän löytyy monta syytä, miksi jälkiuunileipä kannattaisi ostaa. Esimerkiksi jälkiuunileivässä on enemmän ravintokuitua ja vähemmän rasvaa. Tuotteita vertaillessa voi myös hyvin huomata, että proteiinileivän hiilihydraatit energiaravintoaineena on korvattu rasvoilla. Proteiinileipä ei siis välttämättä ole niin hyvä vaihtoehto kuin miltä se kuulostaa.  Molemmissa leivissä on siis omat hyvät puolensa ja heikkoutensa.

2. Valio PROfeel  -proteiinijogurtti, maustamaton

Ravitsemusväitteet:

  • Runsaasti proteiinia 7,6g/100g
  • Vähärasvainen 1,1g/100g
  • Tuote on D-vitamiinin lähde ja sisältää runsaasti kalsiumia, mutta niistä ei ole mainittu ravitsemusväitettä.

–> Ravitsemusväitteet pitävät paikkansa.

Terveysväitteet:

  • Tukee lihasten ylläpitoa ja kasvua. Lisäksi PROFeel -tuotesarja mainostaa heraproteiinin auttavan lihasten palautumisessa ja painonhallinnassa.

–> Runsaasti proteiinia sisältävän tuotteen voidaan sanoa tukevan lihasten ylläpitoa ja kasvua. Terveysväitteitä lihasten palautumisen tai painonhallinnan edistämisestä ei ole hyväksytty. PROFeel -tuoteperhe keskittyy mainonnassaan proteiiniin ja sen hyviin vaikutuksiin, ja luultavasti siitä syystä D-vitamiinista ja kalsiumista ei ole sanottu terveys- tai ravitsemusväitteitä.

VERTAILU:

Valio PROFeel -proteiinijogurtti, maustamaton: Proteiinia 7,6g/100g. Hiilihydraatteja 2g/100g. Rasvaa 1,1g/100g.  Hinta 5,30e/kg.

Valio A+ luonnonjogurtti, maustamaton: Proteiinia 4g/100g. Hiilihydraatteja 5g/100g. Rasvaa 2,5g/100g. Hinta 2,09e/kg.

Johtopäätös:

Tuotteilla ei merkittäviä ravitsemuksellisia eroja. Normaalista maustamattomasta jogurtistakin voisi esittää ravitsemusväitteen “sisältää runsaasti proteiinia” ja siihen liittyviä terveysväitteitä. Tuotteiden kohtuuttoman hintaeron mahdollistaa PROFeel -jogurtin profiloituminen karppaajien jogurtiksi. Valio lisää Internet-sivustoillaan vettä rattaisiin ja mainostaa proteiineja ylivertaisina energiaravintoaineina:  “ — proteiinit eivät varsinaisesti koskaan ole huonoja. Niiden kohdalla voisi pikemminkin puhua hyvistä tai vielä paremmista. “ Sivustolla heitellään terveysväitteitä esimerkiksi heraproteiinin veren rasva- ja sokeriarvoja normalisoivasta ominaisuudesta tai kylläisyyden tunteen ylläpitämisestä, vaikkei näitä väitteitä ole virallisesti hyväksytty. Valion kannattaa kannustaa kuluttajia karppaamiseen ja proteiinien suosimiseen rasvojen ja hiilihydraattien kustannuksella, sillä se antaa erinomaisen tilaisuuden rahastaa kuluttajilta korkeampaa hintaa.

valio.fi

Kevyttuotteet

Kevyttuotteiden suosio on kasvanut lähes koko 2000 – luvun.  Kevyttuotteita on lähes kaikissa elintarvikeryhmissä ja varsinkin maitotuotteista niitä löytyy runsaasti. Kevytelintarvikkeeksi saa kutsua tuotetta, joka sisältää 30 prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaava tavanomainen tuote.

Light-limsat

Light-limsoja on ollut markkinoilla jo usean vuosikymmenen ajan. Esimerkiksi Coca-Cola Light tuli Suomen markkinoille jo vuonna 1984. Kevyttuotteiden osuus kaikkien virvoitusjuomien myynnistä on huomattava. Esimerkiksi Hartwallilla tämä luku on 40%.

Ns. normaalit limsat sisältävät runsaasti sokeria. Light-limsoissa sokeri korvataan joko kokonaan tai osittain keinomakeutusaineilla, jolloin energiamäärät saadaan todella alhaisiksi. Esim. sokerilla makeutetussa Coca-Colassa on energiaa 42 kcal/100ml, mutta light-versiossa ainoastaan 0,2 kcal/100ml.

Suurimman keskustelun light-limsojen kohdalla on aiheuttanut niissä yleisesti käytetty makeutusaine aspartaami (E951). Erityisesti 2000-luvulla on käyty lähes jatkuvaa keskustelua aspartaamin haitoista. Asiaa on tutkittu paljon, mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Osassa tutkimuksista on havaittu aspartaamin olevan haitallista terveydelle, kun taas toisissa tutkimuksissa on päädytty siihen, ettei haittoja ole. Esimerkiksi Eviran kanta on, ettei aspartaamin käyttö suositusten rajoissa ole haitallista. Kuitenkin yksi tuoreimmista tutkimuksista kertoo, että light-limsojen säännöllinen käyttäminen voi lisätä verisuonisairauksien ja sydänkohtauksien määrää.

Yksi uusimmista aspartaamin ja muiden keinomakeutusaineiden korvaajista on stevia-kasvista uutettu kaloriton makeutusaine. Suomessa Hartwall toi ensimmäisenä stevialla makeutetut limsat markkinoille joulukuussa 2011.

coca-cola.com

Rasvattomat jogurtit

Suomalaiset ovat jogurtin kulutuksessa maailman kärkeä. Suomessa jogurtin tuotanto aloitettiin 1960-luvun lopulla, josta lähtien sen kulutus on kasvanut tasaista tahtia. Vuonna 2011 jogurttia kului noin 24 kg henkilöä kohden, kun taas 2000-luvun alussa vastaava luku oli 16,7 kg. Kevyttuotteiden kasvanut kysyntä 2000-luvulla on luonnollisesti vaikuttanut myös jogurtin tarjontaan. Valio Sverige on valinnut Ruotsin markkinoilla strategiakseen erottua terveyttä ja hyvinvointia korostavalla tarjonnallaan, tämä koskee myös jogurttitarjontaa.  Vuonna 2003 Valio Sverigen liikevaihdosta kertyi jo yli puolet rasvattomien jogurttien myynnistä. Suomessa rasvattomat jogurtit vakiinnuttivat paikkansa kauppojen hyllyillä vuonna 2007 samalla karsien perinteisten jogurttien valikoimaa huomattavasti kilon pakkauksissa.

Nimestään huolimatta rasvattomat jogurtit eivät aina ole automaattisesti kevyin vaihtoehto energiasisällön suhteen. Rasvattomassa jogurtissa rasva voi olla korvattu jopa suuremmalla sokerin määrällä kuin perinteisessä jogurtissa, joten rasvattomuuden lisäksi on tärkeää huomioida myös lisätyn sokerin määrä. Yleensä lisätty sokeri on kuitenkin korvattu makeutusaineilla, kuten aspartaamilla, joka yleensä mainitaan tuotteessa fenyylialaniinin lähteenä. Esimerkiksi Valion perinteisessä jogurtissa on energiaa 160 kcal/2 dl, kun taas rasvattomassa ja makeutusainetta sisältävässä versiossa on vain 80 kcal/2 dl.

Osa rasvattomien jogurttien menestyksestä johtuu myös tuotekehityksestä, jolla on onnistuttu saamaan rasvattomien jogurttien koostumus ja maku hyvin lähelle perinteistä jogurttia. Koostumus on saatu aikaan sakeuttamisaineilla ja makeus makeutusaineilla kuluttajia tyydyttävälle tasolle.

Kevytjuustot

Juuston kulutus on ollut nousujohteista Suomessa 2000-luvun ajan.  Vuonna 2007 suomalaisten juustonkulutus oli huimat 17,5 kg per henkilö, kun vielä 1970-luvun vaihteessa kulutus oli vajaat viisi kiloa.

Kevytjuustot tulivat Suomen markkinoille jo 90-luvulla ja siitä lähtien valikoima on kasvanut kovaa vauhtia. Vuonna 2002 kevytjuustojen osuus kaikista juustoista oli 35%. Vuonna 2005 kevytjuustojen osuus leivän päällä käytetyistä juustoista oli melkein puolet. Kevytjuustot nauttivat siis suurta suosiota 2000-luvun puolivälissä.

Vuonna 2011 kevytjuustojen kulutus kääntyi yllättäen laskuun. Kuluttajat suosivat nykyään luonnollisuutta ja hyvää makua. Valion markkinoille tuomat rasvaiset versiot Oltermannista ja Polarista ovat saaneet yllättävän suuren suosion kuluttajien keskuudessa.

Lähteet:

www.superfoodit.com

www.superhedelmät.com

http://www.superfoodit.com/maca.html

www.ess.fi/?article=136190

luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/peruvian-maca/

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/tutkimus-light-limut-vaarantavat-sydamesi/2012/02/1499587

http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2011/11/22/naisille-jaffaa-panimo-tykittaa-steviaa-limsaan/201117392/135

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/02/19/tutkimus-light-limsan-juominen-lisaa-sydankohtausriskia/201223535/12

http://fi.wikipedia.org/wiki/Coca-Cola#Coca-Cola_Light

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspartaami

http://www.amk.fi/opintojaksot/030804/1128602652922/1131010528912/1161672211253/1161672287687.html

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/Ammattilaiset/Foodservice/Uutisia/Uutinen?newsId=3205

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/1_02/kevytjuustot.htm

http://maitojaterveys.multiedition.fi/www/fi/maitotietoa/maidon_ja_maitovalmisteiden_kulutus/Kulutuskaaviot/Juuston_kulutus_Suomessa_1950_2011.php

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/09/07/yllatysmenekki-rasva-kay-kaupaksi/201112544/135

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/valioyritys/ajankohtaista/uutinen?p_channelid=4&p_id=1475

www.maitojaterveys.fi/www/fi/liitetiedostot/Maitotietoa_A5_36_net.pdf

http://www.aamulehti.fi/Ruoka/1194752409584/artikkeli/suomalaisten+maidon+kulutus+vaheni+mutta+jogurtin+kulutus+kasvoi.html

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/maidon_ja_maitovalmisteiden_kulutus/vuosittain/2000.php

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/mm7_03/vsverige.htm

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2007/09/24/rasvaton-puskee-perusjogurtin-ahtaalle/200723478/139

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200604244420670_uu.shtml

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/koostumus/elintarvikeparanteet/lisaaineet/usein_kysyttya_/

http://www.valio.fi/tuotteet/jogurtit/

http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2003/01/15/maitojalosteet-ohenevat-yha/200323130/12

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/mame1_03/polar5.htm

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/Ammattilaiset/Foodservice/Uutisia/Uutinen?newsId=3205

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/1_02/kevytjuustot.htm

http://maitojaterveys.multiedition.fi/www/fi/maitotietoa/maidon_ja_maitovalmisteiden_kulutus/Kulutuskaaviot/Juuston_kulutus_Suomessa_1950_2011.php

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/09/07/yllatysmenekki-rasva-kay-kaupaksi/201112544/135

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/tiedotteet/index.php?we_objectID=171

http://www.fazer.fi/Uutiset/Fazer_Leipomot/Unelmaleipa-aktiiviselle-leivan-ystavalle-Real-Proteiini-MAX-/

http://www.valio.fi/tuotteet/jogurtit/valio-profeel-proteiinijogurtti-maustamaton-laktoositon-1/

http://www.valio.fi/tuotteet/jogurtit/valio-a-jogurtti-luonnonjogurtti-hyla/

http://www.evira.fi/attachments/elintarvikkeet/valvonta_ja_yrittajat/tutkimukset_ja_projektit/ravitsemusvaitteiden_vastaavat_sanamuodot_.pdf

https://fi.foodie.fm/#!/products/390

http://ec.europa.eu/nuhclaims/?event=search&CFID=266336&CFTOKEN=c473ca0088d14e3b-8D3ED502-9F81-E9A2-FC28793C05C4CB77&jsessionid=93124bcf4f19f8114a3833676673251c585eTR

https://docs.google.com/document/d/1VBr4ikNpsSPRKtO0BTHWPx6RGvodAAzBvNBNRs-mYGU/edit