Funktionaaliset elintarvikkeet osana 2000-luvun ruokatrendejä

Erilaisia ruokatrendejä on maailmassa paljon. Keskityimme blogissamme erityisesti Suomessa oleviin 2000-luvun ruokatrendeihin, jotka kaikki liittyvät terveysvaikutteisuuteen/terveellisyyteen. Valitsimme pinnalla olevista aiheista karppauksen, kevyttuotteiden käytön ja poikkeuksellisen korkean ja monipuolisen ravinnesisällön omaavista ns. superfoodeista goji- ja acai-marjat sekä macan.

(www.tekniikkatalous.fi)

Kirjoittajat: Mari-Liis Vaatman, Kristiina Nielsen, Iira Laatunen, Hanna Korpela, Minna Huittinen, Kiira Kankainen, Laura Kaivola, Jussi Mylläri, Juhani Inna, Emilia Repo, Patricia Perento, Saija Kivilehto, Otto Heikurainen, Otto Rantanen, Mikko Heiskanen, Aleksi Uusitupa, Jouni Qvist

Superfood

Superfood, toisin sanoen superruoka on erittäin ravinnerikasta ruokaa, joka sisältää poikkeuksellisen suuria määriä vitamiineja, mineraaleja, bioaktiivisia ainesosia, amino- sekä rasvahappoja.  Näitä ruoka-aineita yhdistää luonnonmukainen tuotantotapa sekä positiiviset vaikutukset terveyteemme. Suurin osa superfoodeista ovat olleet tuhansia vuosia osa jonkun kulttuurin tai kansan perinneruokaa tai lääkekantaa. Tiede on osoittanut näiden ruokien sisältämät suuret ravinnepitoisuudet.

Useampi näistä superruoista on adaptogeenejä. Se tarkoittaa, että ruoka-aine tai yrtti auttaa kehoa sopeutumaan (eng. adapt) ympäristön muutoksiin. Nämä ravinto-aineet ovat tehokkaimmillaan, kun ne syödään mahdollisimman alkuperäisessä, käsittelemättömässä muodossa. Kun niitä kuumennetaan, tuhoutuvat niiden tärkeimmät ainesosat.

Superruokia ovat esimerkiksi Gojimarja, raaka-kaakao, macajuuri, inca-marjat. Kotimaisia potentiaalisia superfood raaka-aineita ovat esimerkiksi tyrni, mustikka, karpalo, aronia, nokkonen, variksenmarja sekä puolukka.

Goji-marja

Goji-marja, joka tunnetaan suomessa myös nimellä susimarja (wolfberry),  tulee alunperin Tiibetistä.  Pieni ja soikea, oranssinpunainen marja maistuu kirsikan ja karpalon sekoitukselta.

Goji marjoilla on pitkä historia kiinalaisessa lääketieteessä ja sitä pidetään yhtenä maailman  ravinnerikkaimpana hedelmänä.  Marja sisältää kaikki kehollemme välttämättömät aminohapot, runsaasti erilaisia kivennäisaineita ja vitamiineja, sekä valtavan määrän antioksidantteja (esim. 2-4 kertaa enemmän kuin mustikassa). Tosin Goji-marja ei ole erityisen hyvä C-vitamiinin lähde, vaikka niin usein väitetäänkin. Goji-marjan painosta 10-14% on proteiinia.

http://mrupatel.com/wp-content/uploads/2011/07/photos-goji.jpg

Perinteisesti Goji-marjaa on käytetty muun muassa maksan suojeluun ja puhdistamiseen, munuaisten toiminnan parantamiseen, lisäämään vahvistuskykyä ja ehkäisemään tulehduksia sekä pidentämään ikää. Marjoja saa hankittua luomutuote kaupoista sekä terveyteen erikoistuneista verkkokaupoista. Laadukkaan marjan erottaa kosteasta ja pehmeästä koostumuksesta sekä punaisesta väristä. Marjan koko ei kerro vielä mitään. Goji-marjan alkuperä kannattaa pyrkiä aina selvittämään, sillä usein kiinasta tulevat marjat säteilytetään tai käsitellään kemikaaleilla.

Goji-marjoja on helppo käyttää esimerkiksi jälkiruoissa, kiisseleissä, puuroissa tai smoothiejuomissa. Kuivatun marjan voi syödä sellaisenaan tai sekoittaa minkä tahansa ruuan kanssa.  Suositeltu päivittäinen käyttömäärä kuivatuille goji-marjoille on kourallinen (15-45g).

Maca

Maca, yksi superfoodeista, on juurikasvi joka on Perusta lähtöisin. Macaa kutsutaan myös Perun ginsengiksi. Maca on erittäin ravinnerikas kasvi, se sisältää jopa 18 aminohappoa, kasvisteroleja ja runsaasti vitamiinejä ja kivennäisaineita. Myös itse kasviosan voi syödä, mutta ravinnerikkain osa on itse juuri.

de.wikipedia.com

Macan sanotaan helpottavan stressiä, tasapainottavan hormonitoimintaa (kilpirauhanen, mies-ja naishormonit) ja niihin liittyviä oireita (esim. vaihdevuosiongelmat), parantavan suorituskykyä, parantavan unenlaatua ja helpottavan masennusta. Se tunnetaan myös seksuaalisen halukkuuden lisääjänä. Macan sanotaan myös olevan adaptogeeni. Se tarkoittaa sellaista lääkinnällistä kasvia, joka auttaa kehoa sopeutumaan haastaviin olosuhteisiin. Kun stressi helpottuu häviävät monet oireet esim. ruuansulatusvaivat ja hormonitoiminta parantuu. Monet uskovat macan tehon perustuvan ravinnepitoisuuteen, mutta esimerkiksi perulainen biologi Gloria Chacon de Popovichi uskoo sen vaikuttavan stimuloimalla hypotalamusta, lisämunuaisia ja aivolisäkettä.

Monet urheilijat ovat kokeneet hyötyvänsä macasta sen hormonitoimintaa tukevan vaikutuksen ja fyysisen suorituskyvyn lisäyksen takia.

Macaa on saatavilla eri lajikkeina jauheena, uutteena, juuren palasina, ja kapseleina. Suositeltavana päiväannoksena pidetään 2-4 ruokalusikallista, mutta käyttö kannattaa aloittaa pienemmistä määristä (1tl/pvä). Käyttöä suositellaan myös jaksotettavaksi. Koska maca vaikuttaa hormonitoimintaan, sitä ei suositella hormoniperäisiä syöpiä sairastaville ihmisille.

Macaa voi ostaa verkko-ja luontaistuotekaupoista.

Acai-marja

Acai-marja on tummanvioletti hieman mustikkaa muistuttava marja, joka kasvaa Brasilian sademetsissä. Acai-marjaa löytyy paljon laihdutustuotteista, joissa sen kerrotaan vaikuttavan metaboliaa kiihdyttävästi, ja sitä mainostetaan erittäin hyvänä antioksidanttina. Esimerkkinä toimikoon eräällä nettisivustolla myytävät Spartan Health Acai Berry -kapselit, joiden luvataan antavan lisätehoa rasvanpolttoon, aineenvaihduntaan ja harjoitteluun.

Marjan antioksidanttivaikutuksen sanotaan perustuvan sen sisältämiin antosyaaneihin. Marjassa on todettu olevan 10 kertaa enemmän antosyaaneja kuin punaviinissä. EFSAn mielipiteen mukaan antioksidanttivaikutusta ei ole kuitenkaan voitu todistaa ihmisessä, joten tuotteiden mainostuksessa ei saisi käyttää tähän liittyviä terveysväitteitä. Pikaisella googlailulla löytyy kuitenkin useita ravintolisiä myyviä nettikauppoja, jotka näitä väitteitä käyttävät. Myös Spartan Health Acai Berry -kapseleiden mainostetaan sisältävän antioksidantteja, “jotka pitävät sairaudet loitolla”, ja jotka jopa ympäripyöreästi auttavat silmäongelmissa.

weightlossandnutritionsecrets.com

Acai-marjalla kerrotaan olevan myös monia muita terveysvaikutuksia. Nettisivuston mukaan sen sisältämät hiilihydraatit ja aminohapot kohottavat kestävyyttä ja toimintakykyä. Painonpudotuksessa marjan luvataan auttavan parantamalla aineenvaihduntaa. Jopa unen laadun pitäisi parantua marjan sisältämien B-vitamiinien ansiosta. Räikein väite on kuitenkin se, että acai-marja vastustaa syöpäsoluja. Sama yhdysvaltalainen tutkimus mainitaan usealla sivustolla, mutta tieteellistä faktaa tästä – ilmeisesti yksittäisestä – tutkimuksesta en löytänyt.

Acai-marjaa, kuten muitakin superfoodeja, on tutkittu erittäin vähän, mikä näkyy tiedonhaun köyhissä tuloksissa. Saatavilla oleva tieto koostuu erilaisten lisäravinteita myyvien nettikauppojen tietoiskuista ja superfoodeja hehkuttavista jutuista naistenlehdissä. Tämän perusteella en siis vielä liputtaisi acai-marjan ihmeellisyyden puolesta.

Karppaus

Karppaus tuli viime vuoden puolella kuumaksi perunaksi elintarvikealalla.  Se on yhä yksi suosituimmista ja trendikkäimmistä tavoista karistaa kiloja. Tämä ruokatrendi sotii kuitenkin melko vahvasti pohjoismaisia ravitsemussuosituksia vastaan. Karppaaja keskittyy hiilihydraattien määrään ja laatuun, eikä mieti niinkään ravinnosta saatavia rasvoja. Erityisesti vähähiilihydraattista ruokavaliota leimaa proteiinipitoisten ruokien suosiminen. Elintarvikeala huomasi pian karppauksesta aiheutuvan markkinaraon. Karppaajille on tasaiseen tahtiin kehitelty uusia tuotteita, kuten proteiinileipiä ja muita proteiinilla rikastettuja tuotteita. Ovatko nämä tuotteet kuitenkaan entistä parempia? Tiedostavan karppaajan ja kuluttajan olisi ehkä syytä paneutua siihen, saako tuotteesta tosiaan merkittävästi enemmän proteiinia vai onko korkea proteiinipitoisuus vain rahastuskeino.

iltalehti.fi

Proteiinit ja terveysväitteet

Evira on määritellyt proteiinille ravitsemus- ja terveysväitteet ja niiden käyttöehdot. Elintarviketta voidaan väittää proteiinin lähteeksi, kun vähintään 12% elintarvikkeen energiasisällöstä muodostuu proteiinista. Runsaasti proteiinia sisältävä väitteen käyttöehtona on, että vähintään 20% elintarvikkeen energiasisällöstä muodostuu proteiinista. Muita vastaavia sanamuotoja tälle ovat ”runsasproteiininen”, ”korkea proteiinipitoisuus”, ”hyvä proteiinin lähde” ja ”proteiinirikas”. Hyväksytyt terveysväitteet proteiinista löytyvät Efsan sivuilta: Proteiinia tarvitaan lasten kasvun kehitykseen ja edistämään luiden  vahvistumista. Lisäksi proteiini auttaa kasvattamaan ja ylläpitämään lihasmassaa sekä ylläpitämään luiden massaa. Väitteitä voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden yhteydessä, jotka sisältävät asetusten mukaisesti proteiinia.

1. Fazer Real Proteiini MAX –proteiinileipä

Ravitsemusväitteet:

  • Runsaasti proteiinia 22g/100g
  • Omega3 –rasvahappojen lähde 1,1g/100g
  • Runsaskuituinen 6,0g/100g
–>Ravitsemusväitteet pitävät paikkansa.

Terveysväitteet:

  • Vahvistaa lihaksia, hyväksi luustolle

–> Proteiinileivän terveysväitteet ovat hyväksyttyjä ja ne perustuvat proteiinipitoisuuteen. Jäimme miettimään, miksi Fazer ei ole laittanut tuotteeseen terveysväitteitä omega 3:sta eikä ravintokuidusta, vaikka tuote sisältää runsaasti sekä omega 3:sta että ravintokuitua.

VERTAILU:

Real proteiini Max:  Rasvaa 10g/100g (tyydyttyneitä 1,2g/100g). Hiilihydraatteja 29g/100g, joista sokereita 3,5g. Ravintokuitua 6g/100g. Hinta 5,89e/kg

Vaasan Jälkiuuni Ruispalat: Rasvaa 2g/100g. Hiilihydraatteja 52g/100g, joista sokereita 1,4g. Ravintokuitu 17g/100g. Proteiinia 10g/100g. Hinta 5,17e/kg

fazer.fi

Johtopäätös:

Fazerin proteiinileipä sisältää jälkiuunileipään nähden noin puolet enemmän proteiinia. Kuitenkin myös jälkiuunileivästä voi esittää ravisemusväitteen, jossa todetaan tuotteen olevan proteiinin lähde. Kun tuotteita vertailee  enemmän löytyy monta syytä, miksi jälkiuunileipä kannattaisi ostaa. Esimerkiksi jälkiuunileivässä on enemmän ravintokuitua ja vähemmän rasvaa. Tuotteita vertaillessa voi myös hyvin huomata, että proteiinileivän hiilihydraatit energiaravintoaineena on korvattu rasvoilla. Proteiinileipä ei siis välttämättä ole niin hyvä vaihtoehto kuin miltä se kuulostaa.  Molemmissa leivissä on siis omat hyvät puolensa ja heikkoutensa.

2. Valio PROfeel  -proteiinijogurtti, maustamaton

Ravitsemusväitteet:

  • Runsaasti proteiinia 7,6g/100g
  • Vähärasvainen 1,1g/100g
  • Tuote on D-vitamiinin lähde ja sisältää runsaasti kalsiumia, mutta niistä ei ole mainittu ravitsemusväitettä.

–> Ravitsemusväitteet pitävät paikkansa.

Terveysväitteet:

  • Tukee lihasten ylläpitoa ja kasvua. Lisäksi PROFeel -tuotesarja mainostaa heraproteiinin auttavan lihasten palautumisessa ja painonhallinnassa.

–> Runsaasti proteiinia sisältävän tuotteen voidaan sanoa tukevan lihasten ylläpitoa ja kasvua. Terveysväitteitä lihasten palautumisen tai painonhallinnan edistämisestä ei ole hyväksytty. PROFeel -tuoteperhe keskittyy mainonnassaan proteiiniin ja sen hyviin vaikutuksiin, ja luultavasti siitä syystä D-vitamiinista ja kalsiumista ei ole sanottu terveys- tai ravitsemusväitteitä.

VERTAILU:

Valio PROFeel -proteiinijogurtti, maustamaton: Proteiinia 7,6g/100g. Hiilihydraatteja 2g/100g. Rasvaa 1,1g/100g.  Hinta 5,30e/kg.

Valio A+ luonnonjogurtti, maustamaton: Proteiinia 4g/100g. Hiilihydraatteja 5g/100g. Rasvaa 2,5g/100g. Hinta 2,09e/kg.

Johtopäätös:

Tuotteilla ei merkittäviä ravitsemuksellisia eroja. Normaalista maustamattomasta jogurtistakin voisi esittää ravitsemusväitteen “sisältää runsaasti proteiinia” ja siihen liittyviä terveysväitteitä. Tuotteiden kohtuuttoman hintaeron mahdollistaa PROFeel -jogurtin profiloituminen karppaajien jogurtiksi. Valio lisää Internet-sivustoillaan vettä rattaisiin ja mainostaa proteiineja ylivertaisina energiaravintoaineina:  “ — proteiinit eivät varsinaisesti koskaan ole huonoja. Niiden kohdalla voisi pikemminkin puhua hyvistä tai vielä paremmista. “ Sivustolla heitellään terveysväitteitä esimerkiksi heraproteiinin veren rasva- ja sokeriarvoja normalisoivasta ominaisuudesta tai kylläisyyden tunteen ylläpitämisestä, vaikkei näitä väitteitä ole virallisesti hyväksytty. Valion kannattaa kannustaa kuluttajia karppaamiseen ja proteiinien suosimiseen rasvojen ja hiilihydraattien kustannuksella, sillä se antaa erinomaisen tilaisuuden rahastaa kuluttajilta korkeampaa hintaa.

valio.fi

Kevyttuotteet

Kevyttuotteiden suosio on kasvanut lähes koko 2000 – luvun.  Kevyttuotteita on lähes kaikissa elintarvikeryhmissä ja varsinkin maitotuotteista niitä löytyy runsaasti. Kevytelintarvikkeeksi saa kutsua tuotetta, joka sisältää 30 prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaava tavanomainen tuote.

Light-limsat

Light-limsoja on ollut markkinoilla jo usean vuosikymmenen ajan. Esimerkiksi Coca-Cola Light tuli Suomen markkinoille jo vuonna 1984. Kevyttuotteiden osuus kaikkien virvoitusjuomien myynnistä on huomattava. Esimerkiksi Hartwallilla tämä luku on 40%.

Ns. normaalit limsat sisältävät runsaasti sokeria. Light-limsoissa sokeri korvataan joko kokonaan tai osittain keinomakeutusaineilla, jolloin energiamäärät saadaan todella alhaisiksi. Esim. sokerilla makeutetussa Coca-Colassa on energiaa 42 kcal/100ml, mutta light-versiossa ainoastaan 0,2 kcal/100ml.

Suurimman keskustelun light-limsojen kohdalla on aiheuttanut niissä yleisesti käytetty makeutusaine aspartaami (E951). Erityisesti 2000-luvulla on käyty lähes jatkuvaa keskustelua aspartaamin haitoista. Asiaa on tutkittu paljon, mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Osassa tutkimuksista on havaittu aspartaamin olevan haitallista terveydelle, kun taas toisissa tutkimuksissa on päädytty siihen, ettei haittoja ole. Esimerkiksi Eviran kanta on, ettei aspartaamin käyttö suositusten rajoissa ole haitallista. Kuitenkin yksi tuoreimmista tutkimuksista kertoo, että light-limsojen säännöllinen käyttäminen voi lisätä verisuonisairauksien ja sydänkohtauksien määrää.

Yksi uusimmista aspartaamin ja muiden keinomakeutusaineiden korvaajista on stevia-kasvista uutettu kaloriton makeutusaine. Suomessa Hartwall toi ensimmäisenä stevialla makeutetut limsat markkinoille joulukuussa 2011.

coca-cola.com

Rasvattomat jogurtit

Suomalaiset ovat jogurtin kulutuksessa maailman kärkeä. Suomessa jogurtin tuotanto aloitettiin 1960-luvun lopulla, josta lähtien sen kulutus on kasvanut tasaista tahtia. Vuonna 2011 jogurttia kului noin 24 kg henkilöä kohden, kun taas 2000-luvun alussa vastaava luku oli 16,7 kg. Kevyttuotteiden kasvanut kysyntä 2000-luvulla on luonnollisesti vaikuttanut myös jogurtin tarjontaan. Valio Sverige on valinnut Ruotsin markkinoilla strategiakseen erottua terveyttä ja hyvinvointia korostavalla tarjonnallaan, tämä koskee myös jogurttitarjontaa.  Vuonna 2003 Valio Sverigen liikevaihdosta kertyi jo yli puolet rasvattomien jogurttien myynnistä. Suomessa rasvattomat jogurtit vakiinnuttivat paikkansa kauppojen hyllyillä vuonna 2007 samalla karsien perinteisten jogurttien valikoimaa huomattavasti kilon pakkauksissa.

Nimestään huolimatta rasvattomat jogurtit eivät aina ole automaattisesti kevyin vaihtoehto energiasisällön suhteen. Rasvattomassa jogurtissa rasva voi olla korvattu jopa suuremmalla sokerin määrällä kuin perinteisessä jogurtissa, joten rasvattomuuden lisäksi on tärkeää huomioida myös lisätyn sokerin määrä. Yleensä lisätty sokeri on kuitenkin korvattu makeutusaineilla, kuten aspartaamilla, joka yleensä mainitaan tuotteessa fenyylialaniinin lähteenä. Esimerkiksi Valion perinteisessä jogurtissa on energiaa 160 kcal/2 dl, kun taas rasvattomassa ja makeutusainetta sisältävässä versiossa on vain 80 kcal/2 dl.

Osa rasvattomien jogurttien menestyksestä johtuu myös tuotekehityksestä, jolla on onnistuttu saamaan rasvattomien jogurttien koostumus ja maku hyvin lähelle perinteistä jogurttia. Koostumus on saatu aikaan sakeuttamisaineilla ja makeus makeutusaineilla kuluttajia tyydyttävälle tasolle.

Kevytjuustot

Juuston kulutus on ollut nousujohteista Suomessa 2000-luvun ajan.  Vuonna 2007 suomalaisten juustonkulutus oli huimat 17,5 kg per henkilö, kun vielä 1970-luvun vaihteessa kulutus oli vajaat viisi kiloa.

Kevytjuustot tulivat Suomen markkinoille jo 90-luvulla ja siitä lähtien valikoima on kasvanut kovaa vauhtia. Vuonna 2002 kevytjuustojen osuus kaikista juustoista oli 35%. Vuonna 2005 kevytjuustojen osuus leivän päällä käytetyistä juustoista oli melkein puolet. Kevytjuustot nauttivat siis suurta suosiota 2000-luvun puolivälissä.

Vuonna 2011 kevytjuustojen kulutus kääntyi yllättäen laskuun. Kuluttajat suosivat nykyään luonnollisuutta ja hyvää makua. Valion markkinoille tuomat rasvaiset versiot Oltermannista ja Polarista ovat saaneet yllättävän suuren suosion kuluttajien keskuudessa.

Lähteet:

www.superfoodit.com

www.superhedelmät.com

http://www.superfoodit.com/maca.html

www.ess.fi/?article=136190

luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/peruvian-maca/

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/tutkimus-light-limut-vaarantavat-sydamesi/2012/02/1499587

http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2011/11/22/naisille-jaffaa-panimo-tykittaa-steviaa-limsaan/201117392/135

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/02/19/tutkimus-light-limsan-juominen-lisaa-sydankohtausriskia/201223535/12

http://fi.wikipedia.org/wiki/Coca-Cola#Coca-Cola_Light

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspartaami

http://www.amk.fi/opintojaksot/030804/1128602652922/1131010528912/1161672211253/1161672287687.html

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/Ammattilaiset/Foodservice/Uutisia/Uutinen?newsId=3205

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/1_02/kevytjuustot.htm

http://maitojaterveys.multiedition.fi/www/fi/maitotietoa/maidon_ja_maitovalmisteiden_kulutus/Kulutuskaaviot/Juuston_kulutus_Suomessa_1950_2011.php

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/09/07/yllatysmenekki-rasva-kay-kaupaksi/201112544/135

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/valioyritys/ajankohtaista/uutinen?p_channelid=4&p_id=1475

www.maitojaterveys.fi/www/fi/liitetiedostot/Maitotietoa_A5_36_net.pdf

http://www.aamulehti.fi/Ruoka/1194752409584/artikkeli/suomalaisten+maidon+kulutus+vaheni+mutta+jogurtin+kulutus+kasvoi.html

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/maitotietoa/maidon_ja_maitovalmisteiden_kulutus/vuosittain/2000.php

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/mm7_03/vsverige.htm

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2007/09/24/rasvaton-puskee-perusjogurtin-ahtaalle/200723478/139

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200604244420670_uu.shtml

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/koostumus/elintarvikeparanteet/lisaaineet/usein_kysyttya_/

http://www.valio.fi/tuotteet/jogurtit/

http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2003/01/15/maitojalosteet-ohenevat-yha/200323130/12

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/mame1_03/polar5.htm

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/Ammattilaiset/Foodservice/Uutisia/Uutinen?newsId=3205

http://ammattilaiset.valio.fi/maitojame/1_02/kevytjuustot.htm

http://maitojaterveys.multiedition.fi/www/fi/maitotietoa/maidon_ja_maitovalmisteiden_kulutus/Kulutuskaaviot/Juuston_kulutus_Suomessa_1950_2011.php

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/09/07/yllatysmenekki-rasva-kay-kaupaksi/201112544/135

http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/tiedotteet/index.php?we_objectID=171

http://www.fazer.fi/Uutiset/Fazer_Leipomot/Unelmaleipa-aktiiviselle-leivan-ystavalle-Real-Proteiini-MAX-/

http://www.valio.fi/tuotteet/jogurtit/valio-profeel-proteiinijogurtti-maustamaton-laktoositon-1/

http://www.valio.fi/tuotteet/jogurtit/valio-a-jogurtti-luonnonjogurtti-hyla/

http://www.evira.fi/attachments/elintarvikkeet/valvonta_ja_yrittajat/tutkimukset_ja_projektit/ravitsemusvaitteiden_vastaavat_sanamuodot_.pdf

https://fi.foodie.fm/#!/products/390

http://ec.europa.eu/nuhclaims/?event=search&CFID=266336&CFTOKEN=c473ca0088d14e3b-8D3ED502-9F81-E9A2-FC28793C05C4CB77&jsessionid=93124bcf4f19f8114a3833676673251c585eTR

https://docs.google.com/document/d/1VBr4ikNpsSPRKtO0BTHWPx6RGvodAAzBvNBNRs-mYGU/edit

43 thoughts on “Funktionaaliset elintarvikkeet osana 2000-luvun ruokatrendejä

  1. Acai-marjan kohdalla todella hyvää kriittistä tietoa. Myös efsan mielipide oli etsitty mistä paljon plussaa! Acai-kohdassa muutenkin hyvää pohdintaa.

    Karppauskohta oli sopivan kriittinen ja pohtiva.

    Leipien vertailu on hyvin havainnollistava ja siinä on käytetty kivasti myös omaa pohdintaa!

    Pääasiassa hyvä ja pohtiva kirjoitus kaiken kaikkiaan!

  2. Mielenkiintoinen kirjoitus tämän hetken kuumimmista trendeistä! Kivan lisän toi myös tuotevertailut tavanomaisista tuotteista ja ns trendituotteista.

    Itse pidän kotimaisia potentiaalisia superfood raaka-aineita kuten tyrni, mustikka ja karpalo todellisina superfoodeina. En jaksa uskoa noihin ulkomaisiin marjoihin niin kovasti että menisin luontaistuotekauppaan ostamaan, luultavasti ylihinnalla, marjoja kun kotimaasta voi itse käydä poimimassa ja varmasti ei ole minkään sortin lisä- tai säilöntäaineita laitettu 🙂
    Itse uskon kovasti tyrnin vaikutuksiin tai ainakin flunssan se pitää poissa! 🙂

  3. Hyvä kirjoitus! Vaikka kotimaisissa marjoissa ei ole yhtä suuria määriä antioksidantteja, tulisi niitä silti mielestäni suosia enemmän kuin näitä ulkomailta tuotuja, ehkä jopa säteilytettyjä marjoja. Mielestäni näiden ulkomailta tuotujen marjojen rinnalle ja superfood -kauppoihin voisi tuoda myyntiin (enemmän kuin tällä hetkellä on) kotimaisia kuivatettuja puolukoita ja mustikoita sekä tyrniä ja karpaloa. Olen kerran maistanut kuivatettuja Goji -marjoja, ja totesin niiden olevan todella pahan makuisia. Itse laittaisin jälkiruokiini mieluummin kotimaista puolukkaa tai mustikkaa.

  4. Mielenkiintoista tietoa Superfoodeista. Eivät ole mnulle ennestään tuttuja, mutta kiva lukea niistä tarkemmin, sillä ovat aikalailla tapetilla. Mielenkiintoinen aihe ja siitä on saatu hyvä, selkeä teksti kokonaisuus.

  5. Mielenkiintoinen ja monipuolinen blogiteksti. Hyvä, että light tuotteiden huonojakin puolia oli pohdittu. Olen kuullut, että kevyttuotteiden suurta kulutusta on kyseenalaisteetu myös sen takia, että se voi lisätä makeanhimoa. Steviasta olisin halunnut kuulla enemmän.
    Minä tykkään kyllä noista ulkomaalaisistakin “supermarjoista”. En tosin sen takia, että uskoisin kaikkia niitä koskevia väitteitä, mutta ne tuovat kotimaisten marjojen rinnalle vaihtelua.

  6. Kiinnostava teksti! En ole pahemmin perehtynyt superfoodeihin, joten sain tekstistä paljon uutte tietoa niistä 🙂 itse suosin kotimaisia marjoja. Vähän jäin entisenä biologianopiskelijana miettimään termiä “adaptogeeni” = auttaa kehoa sopeutumaan ympäristön muutoksiin… että millä tavalla?
    Jotkut marjojen terveysvaikutukset vaikuttivat myös hiukan mainosluenteisilta esim. goji-marja maksan puhdistajana? Mainostetaanhan kookosrasvaakin erittäin terveellisenä tuotteena joissain mainoksissa.
    Olin äskettäin elintarvikelainsäädäntö ja -valvonta- kurssilla ja muistaakseni siellä kerrottiin, että Suomessa ei saa olla markkinoilla muita säteilytettyjä elintarvikkeita kuin kuivattuja mausteyrttejä, mausteita ja maustekasveja, eikä maahan saa tuoda muita kuin edellä mainittuja säteilytettyjä elintarvikkeita. Että goji-marjojen alkuperästä ei varmaan tarvitse olla säteilytyksen vuoksi kovin huolissaan (jos ne eivät siis kuulu edellä mainittuihin ryhmiin).
    Tuotevertailut olivat mielestäni loistoidea! 🙂

  7. Monipuolinen ja hyvin toteutettu blogi-teksti! Oli mielenkiintoista nähdä millaisia erilaisia ruokatrendejä lähivuosina on ollut ja mitkä niistä ovat kasvussa.

    Superruuan käsite oli tekstin alussa avattu mielestäni hyvin. Minua jäi kuitenkin mietityttämään, että jos superruuat pitäisi syödä mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan ja jos niitä kuumennettaessa tuhoutuvat tärkeimmät ravinneosat, niin voidaanko esim. kuivattuja goji-marjoja tällöin vielä kutsua superruuaksi? Useimmathan kuivausmenetelmät vaativat kuitenkin suhteellisen korkean lämpötilan…

    Marjoille luvataan myös aikalailla erilaisia positiivisia terveysväitteitä, mutta ainakin osassa teksteistä niihin onkin suhtauduttu suhteellisen kriittisesti, hyvä 🙂

    Tuotteiden vertailu oli myös erittäin hyvä ja havainnollistava idea ja johtopäätöksissä oli hyvää pohdintaa ja mielipiteitä! Taidankin pysytellä ihan tavallisessa ruisleivässä karppausleivän sijaan 🙂 ja tietysti syödä paljon kotimaisia marjoja 😉

  8. Hei,

    hieno blogikirjoitus 🙂

    Itse olen sitä mieltä, että “superruokien” turhanaikainen mainostaminen saisi oikeastikin laantua EFSA’n säännösten toteenajamisen yhteydessä – ja realistisemmalle viestinnälle soisi enemmän tilaa. Ruoka ja ravinto on tänään niin kovin kuuminta hottia: lähes joka lehti selittää niitä-näitä ruoan ja ruoka-aineiden paremmuudesta, että itse olen oikeastaan lopettanut moisten lukemisenkin.

    Tämä blogi on palvellut minua paremmin kuin kurssin alussa ajattelin – kiitos kirjoittajille 🙂

    Ja, tämä kommenttini taitaa olla numero 110. blogissa. Ahkeraa ajatustenvaihtoa.

  9. Hei ihan loistava toi vertailu idea! Varsinkin pidin tosta leipien vertailusta, itse kun ainakin olen joskus maistanut tuota protein maxia, mutten koskaan ole vertaillut sitä “tavalliseen” leipään. Teitte sen puolestani, kiitos 😀
    Itselleni heräsi myös sama kysymys kuin Saara Oksaselle tossa pari kommenttia ylempänä, että jos kerran esim. Goji-marjoista katoaa ne hyvät ominaisuudet jos niitä käsitellään, niin mitä hyötyjä sitten enää jää jäljelle just noihin kuivattuihin marjoihin? Toki kuivaus menetelmiäkin on monia enkä tiedä millä ne marjat on kuivattu.. Mietin vain että aika paljon näkee jo perusruokakaupoissakin noita kuivattuja Goji-marjoja, että onko niissä oikeasti niitä samoja hyviä ominaisuuksia jäljellä? Vai ratsastaako ne vaan sillä Gojille-marjoille luoduilla maineella ilman oikeata hyötyä.. Jos joku tietää niin saa sanoa 🙂

  10. Kirjoituksessanne on mielenkiintoisesti käsitelty ajankohtaisia aiheita. Itseäni kiinnosti erityisesti osuus superfoodeista, sillä oma mielipiteeni asiasta on, että on melkoista huijausta ja “hifistelyä” rahdata ulkomailta erikoisia marjoja Suomeen ja markkinoida superfoodeina. Suomessa kuitenkin “todellisia superfoodeja” kasvaa, kuten aiemmissa kommenteissa mainitut mustikka ja tyrni. Kuitenkin mielestäni on aina kiinnostavaa lukea aiheesta, vaikka oma mielipiteeni onkin aika epäilevä.

  11. Hyvä blogikirjoitus, kiitos siitä. Itse pidin parhaimpana alkua, jossa oli käsitelty näitä ulkomaisia superfoodeja. Niminä ovat entuudestaankin tuttuja mutta täytyy myöntää, että väitettyihin vaikutuksiin en ole ennen tutustunut.

    Jäin vielä miettimään tuota maca-juurta, jonka kohdalla on aika paljon väitettyjä vaikutuksia, että mahtavatko kuitenkin perustua johonkin perinnetietoon? Onko maca-juurelle haettu jotain terveysväitehyväksyntää? Ja onko noita vaikutuksia hormonitoimintaan tutkittu tieteellisesti, millaisia ovat ja onko niitä todella?

  12. Kattava kirjoitus, jota oli helppo lukea. Erityisesti tuotteiden vertailu ja Efsan mielipiteet olivat todella hyviä. Ne toivat uskottavuutta ja luotettavuutta blogikirjoitukseen.

  13. Hyvä ja mielenkiintoinen teksti! Pidin erityisen paljon tuotevertailuista ja siitä, kuinka vertailussa pystyi enemmän ja vähemmän rivien välistä lukemaan karppaustuotteiden olevan teollisuuden keino rahastaa kuluttajaa. Itse korostaisin myös eläinperäisten tuotteiden käyttöä lisäävän karppauksen epäekologisuutta.
    Käsittelette myös kevyttuotteita monipuolisesti. Minäkin olen kuullut light-limujen lisäävän ruokahalua ja makeanhimoa. Light-juomien ja sydän-verisuonitautien syy-yhteys voi olla myös muu kuin makeutusaineiden haitallisuus. Esimerkiksi valmiiksi ylipainoiset (ja siten ko sairauksien riskiryhmään kuuluvat) saattavat herkästi valita light-tuotteen, joilloin muilla elintavoilla lienee isompi vaikutus kuin makeutusaineilla.
    Acai-marjaa koskevassa tekstissä oli hyvää kriittisyyttä, mutta muidenkin superfoodien kohdalla kyseenalaistaisin enemmän niiden todellisia vaikutuksia. Itse ainakin epäilen suuresti yhden tuotteen kykyyn parantaa kaikki vaivat: stressi, masennus, seksuaalinen halukkuus, suorityskyky, ruoansulatus ja mitä näitä nyt oli.. Placebo-vaikutus onkin sitten toinen juttu. Olen samaa mieltä muutaman aiemman kommentoijan kanssa siitä, että mikäli jotain ruokaa haluaa “supermielessä” popsia, kannattaa valita suomalaisia vaihtoehtoja. Kuivattujen marjojen kärrääminen Kiinasta ja myyminen kovalla kilohinnalla taitaa myös olla sitä kuluttajan rahastamista.

    • Erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen teksti. Erityisen mielenkiinnolla luin Superfoodeista, joista tuo Acai-marja ei ollut entuudestaan tuttu.

      Mahtaakohan esim. Goji-marjoja edes saada tuoreena suomesta mistään? Lähinnä törmännyt juuri noihin kuivattuihin versioihin, mitkä kyllä ihan kätevästi menevät välipalan osana. Joskus tuota Maca-jauhettakin on tullut syötyä, mutta jauheena kyllä niin persoonallisen makuista tavaraa, että lähes makuhermoton saa olla jos sitä pystyy syömään. Hyvin pieni määrä isossa smoothiessakin puskee kivasti läpi, eikä mitenkään erityisen mukavalla tavalla. Onneksi Macaakin ilmeisestikin saa kapseleina, mikäli kokee saavansa sen nauttimisesta huomattavaa hyötyä.

      Inca-marjoista olisin kaivannut jonkinlaista tietopläjäystä, sillä ainakin maistamistani superfoodeista ne ovat ylivoimaisesti parhaan makuisia. Todella kirpeitä, joten antaa aika mukavan potkun päivään jos nauttii aamupalan yhteydessä.

      Allekirjoitan kyllä Lauran ajatuksen tuosta, että tuskin yksi tuote pystyy parantamaan kaikkia vaivoja, mutta puroista ne joetkin muodostuu, joten tuskin superfoodeista ainakaan haittaa on terveydelle. Varmasti kuten esim. ravintolisien yms kohdalla voivat olla terveellisen ruokavalion tukena ja täytteenä.

  14. Mielenkiintoinen kirjoitus! Ruoasta on tullut koko ajan suurempi osa identiteettiä ja sen avulla voidaan viestittää mm. harrastuksista ja terveellisistä elämäntavoista. Siksi ei ole ihme, että monet dieetit ja elintarvikkeet ovat suosittuja, vaikka niillä ei välttämättä ole tieteellistä näyttöä terveellisyydestä.
    Elintarvikealan yritysten tavoite on menestyä ja kysyntä määrää suurelta osin, millaisia tuotteita lanseerataan. Lisäksi kilpailevat yritykset tekevät vastaavia tuotteita, joten yksittäisen yrityksen on lähes pakko lanseerata esimerkiksi oma karppausleipänsä markkinoille. Monet tuotteet ovat huuhaata, mutta monet auttavat kostamaan terveellisen ruokasuositusten mukaisen ruokavalion.
    Karppausruokavaliossa on hyviä puolia sillon, kun se toteutetaan oikealla tavalla. On hyvä, että esimerkiksi Valio on lanseerannut karppausbuumin innoittamana tuoteperheitä jotka tukevat terveellistä karppausta (esim. Profeel-tuotteet), koska nämä tuotteet auttavat koostamaan myös ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion. Tosin, kuten vertailussa todettiin, ne ovat myös paljon kalliimpia, eivätkä ne ole välttämättömiä. En sanoisi, että elintarvikealan yritykset kannustavat karppaamiseen, sillä kauppojen hyllyillä on kuitenkin enemmän tavallisia tuotteita ja mikä loppujen lopuksi on oikeastaan karppaustuote? Jos karppaaminen on sitä, että aletaan syömään osana välipalaa esimerkiksi Profeel-tuotteita, niin se todennäköisesti parantaa välipalojen laatua.

  15. Mielenkiintoinen blogikirjoitus! Kuten monet jo aiemminkin ovat maininneet erityisen hyvä oli tuotevertailut leipien ja jogurttien osalta.

    Hämmentävää kun jatkuvasti törmää myös kuluttajana näihin ymmärtääkseni kiellettyihin terveysväittämiin. Mielestäni näihin superruokiin kannattaa suhtautua erittäin kriittisesti, niinkuin blogistannekin voi päätellä. Monet superruokien mahtavista ominaisuuksista ovat vain markkinointia ja tarjolla on paljon ekologisempia ja todennäköisesti ympäristö ja kasvinsuojelumyrkyttömättömämpiä vaihtoehtoja.
    Light-tuotteiden kohdalla taas on mielestäni myös sellainen ongelma että kuluttajat tulevat syöneeksi niitä normaalia tuotetta enemmän jolloin kokonaiskalorimääräksi tulee äkkiä vähintäänkin sama kuin normaaleista tuotteista.

  16. Hei!
    Kirjoituksenne oli hyvin toteutettu – mielenkiinto pysyi yllä aivan loppuun asti. Tuotevertailut olivat hyvä idea! Niistäkin taas nähtiin, että missä trendi, siellä rahastajat. Goji-marjojen kohdalla tuli mieleen, että Kiinasta rahdatut marjat eivät ainoastaan kylve säilöntäaineissa, vaan ovat myös ekologisessa mielessä järjenvastainen ostopäätös: ovathan metsämme täynnä marjoja. Ja siinä missä mustikka hieman häviää gojille ravitsemuksellisesti, saa niitä gojin kilohinnalla toriltakin varmasti melkoisen määrän..

  17. Milläköhän menestyksellä meidän meitsissämme kasvava tyrnimarja sijoittuu ulkomaalaisten supermarjojen rinnalla? Mahtaisiko se olla C-vitamiinipitoisuuksiltaan jopa maailman kärkeä? Mukavan ytimekäs ja kriittinen kirjoitus superfoodeista, kiitos! 🙂

  18. Kiitos erittäin selkeästä katsauksesta! Pidin monen muun kommentoijan tavoin teidän esittämistä tuotevertailuista ja pohdinnoistanne puolesta/vastaan. Mielenkiintoista seurata kuinka tuotteiden myyntivolyymit muuttuvat nopeasti erilaisten trendien mukana. Elintarviketeollisuuden on todella elettävä hetkessä, jos aikovat pysyä kuluttajavirran mukana!

  19. Todella mielenkiintoista luettavaa! Itse en kovin paljon tiedä ennestään superfoodista, mutta tästä tuli paljon uutta tietoa 🙂

    Niin ja ne tuotevertailut olivat kyllä hyvä juttu! Tekstin rakenne oli hyvä, alussa hyvin selitetty superfoodin käsite, kokonaisuudessaan hyvä teksti.

  20. Hyvän kokonaisuuden olette saaneet aikaan! Pidin selkeästä kirjoitustyylistänne; tavallinen tallaajakin ymmärtäisi tekstinne hyvin. Olisin ehkä kaivannut mielipiteitä ja pohdintaa myös Gojin ja Macan väitteiden todenperäisyydestä, vaikka esittelevä tekstikin oli kiinnostava. Muuten hyvä kirjoitus!

  21. Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Tuotevertailut olivat loistava idea, varsin valaisevia. Tekstissä oli kaikki käsitteet kivasti avattu, esimerkiksi tuo superfood. Acai-marjasta oli kerrottu sopivan kriittiseen sävyyn ja EFSA:n mielipiteen esille tuomnen oli ehdoton plussa. Muiden superfoodien esittelyyn olisin kaivannut vastaavanlaista kriittistä asennetta, nyt ne tuntuvat vähän mainosmaisilta. Ja tosiaan pitää muistaa, että Suomen luonnostalöytyy superfoodeja ihan omasta takaa.

    Adaptogeeni oli käsitteenä ihan uusi. Eipä ole tuollaisesta ikinämissään fysiologiaa tms. käsittelevillä luennoilla mainittu (biotieteellisen opiskelija siis olen). Onko se ihan virallinen käsite? Olisi myös mielenkiintoista tietää millä tavalla nämä superfoodit auttavat elimistöä sopeutumaan ja onko tästä ihan tieteellistäkin näyttöä.

  22. Keskeisiä ruokatrendejä kriittisesti käsittelevä postaus, jota oli kiinnostavaa lukea. Proteiinit ja terveysväitteet -luvussa tuodaan hyvin esiin ravitsemusväitteet, vertailtavien tuotteiden ravintosisältö sekä hyvänä lisänä erikoistuotteiden hintaerot verrattuna tavallisempiin tuotteisiin -karppaaja saattaa joutua maksamaan noudattamastaan dieetistä tavallista kuluttajaa enemmän, jos hän ei pidä silmällä hintoja.

    Postauksen luettuani jäin miettimään sitä, että erityisesti maitotuotteet ovat olleet 2000-luvulla erilaisten ruokatrendien vaikutusten alla: maidosta, juustoista ja jukurteista on haluttu niin hyviä proteiinin ja kalsiumin lähteitä kuin kevyttuotteitakin. Kun erilaisiin ravintoainesisältöihin tai energiamääriin pyrittään, joudutaan useimmiten lisäämään suolan tai sokerin määrää toivotun maun saavuttamiseksi, mikä kuitenkin helposti heikentää tuotteen ravitsemuksellista laatua tavoitellusta lopputuloksesta. Tuore ruokatrendi on blogissa esiin tuodut, karppaajille suunnatut, vähähiilihydraattiset leivät, joissa leivän maku ja rakenne on haluttu turvata lisäämällä rasvan määrää. – Vaikuttaakin siltä, että jonkin toivotun tavoitteen saavuttamiseksi joudutaan aina luopumaan jostakin toisesta tuotteen hyvästä ominaisuudesta. Sama pätee kevyt juustoihin, joissa suolaa on useimmiten enemmän kuin tuotteen vastaavassa ‘normaalissa’ versiossa. Postauksessa tuotiin esiin juuston ja jukurtin lisääntynyt kulutus: Suosion voin huomata myös lähikaupassani, kun molemmille tuoteryhmille on varattu yhtä paljon hyllytilaa kuin yhteensä muille maitotuotteille.

  23. Mielenkiintoinen ja helposti luettava teksti. Pidin erityisesti tuotevertailuistanne. Olisin kaivannut enemmän teidän omia mielipiteitänne. Itse olen sitä mieltä että, karppausbuumi saisi mennä jo ohi ja ihmiset voisivat käyttää tervettä maalaisjärkeä ruokavalion suhteen. Turhat pullamössöt ja makeat pois, ruisleivällä, kaurapuurolla, vihanneksilla, marjoilla ym. varmasti voi hyvin eikä kilotkaan karkaa käsistä.

  24. Tätä tekstiä oli mukava lukea ja superfuudeista oli kiva kuulla, sillä niistä en juuri tiennyt. Valion rasvaton A+ luonnonjugurtti on vienyt ainakin minun kieleni mennessään. Se on erittäin hyvää yksinään, mutta siihen sopii myös marjat, kuten superfoodeista mustikka. Oli hyvä, kun olitte tuoneet esille myös aspartaamin. Onko tuo steviakasveista uutettu makeutusaine nyt paras vaihtoehto, vai onko sillä joitain huonoja vaikutuksia?

  25. Oho, kuinka laaja aihe! Tästähän olisi saanut aikaan vaikka kuinka monta blogitekstiä! Selvisitten siitä kuitenkin hyvin ja tekstissä oli helppo navigoida. Mielenkiintoisimpana pidin superfood -aihetta, koska siitä sain eniten uutta tietoa. Harmillista toki on, että luottettavaa tutkimustietoa näiden osalta on melko vähän. Karppaus-osioon olisin kaivannut tietoa karppauksen “hyvistä” puolista sekä vaikutuksesta elimistöön.

  26. Koko teksti oli hyvin kirjoitettu. Erityisesti kiinnitin huomiota Acai-marjan terveysväitteiden kriittiseen tarkasteluun. Tuotevertailusta olisi varmasti hyötyä niille, jotka pohtivat tuotevaihtoehtoja ja väitteiden todenperäisyyttä. Olisin halunnut kuulla vähän henkilökohtaisia mielipiteitä karppauksesta ja sen tulevaisuudesta.

  27. Todella mielenkiintoinen teksti!
    Tiiviisti kaikki mietityttävät asiat juurikin nyt esillä olleista superfoodeista ja karppauksesta. Hyvää faktaa erityisesti (ainakin allekirjoittaneelle) jokseenkin tuntemattomista marjoista ja niiden terveysvaikutteista.

  28. Kiitos hyvästä tekstistä! Oli mielenkiintoista luettavaa.

    Mietityttämään jäi acai-marjojen antosyaanit. Olisi voinut olla hyvä avata mitä nämä ovat, itselleni ainakin melko uusi käsite. Flavonoidejahan nämä ilmeisesti ovat?

    Olisi ollut myös kiva, jos mainitsemisen lisäksi myös kotimaiset superfoodit, kuten tyrni olisi esitelty tarkemmin ja vertailtu ulkomaisiin. Itse ainakin mieluummin suosin kotimaista jos tähän on mahdollisuus. Antoisa teksti siis joka tapauksessa!

  29. Valaiseva blogikirjoitus! Pidin erityisesti tuotteiden vertailusta, sillä se havainnollisti hyvin, miten elintarvikkeidenkin kohdalla tulee olla kriittinen. Hienoa, että toitte esille aspartaamin, sillä olen miettinyt sitä jonkin aikaa. Olisin kaivannut lisätietoa steviasta ja muista makeutusaineista, kun aiheeseen ehditte eksyä.

    Kritiikki oli asiallista! Erityismaininnan saa ehdottomasti Valion Profeel-jogurttiosio: en tiennyt, että Valio pelaa hieman “likaista” peliä proteiinimainonnassaan. Onneksi tilanne terveysväitteiden kohdalla parantuu hieman ensi kuun aikana. Saa nähdä, mitä “on hold” -väitteille tapahtuu tulevaisuudessa.

  30. Mielenkiintoinen ja helppolukuinen teksti! Kiinnostavia tuotevertailuja, varsinkin nuo leivät. Huomaa taas kuinka kilpailulliset elintarvikemarkkinatkin ovat. Joku ainesosa korvataan aina jollain uudella, ja näin tuotteesta ei loppupeleissä tule kokonaisuudessaan yhtään terveellisempi. Maalaisjärjellä pärjää mielestäni jo pitkälle. Jos haluaa karpata, jättäisin leivän syönnin kokonaan ja jos haluaa vahvistaa lihasta, söisin taas jotain muuta kuin leipää.

  31. Hyvä teksti, kiitos kirjoittajille! Vertailut olivat erityisen kiinnostavia. Niinhän se on, että kun jotain otetaan pois (vaikkapa hiilareita), niin jotain pitää panna tilalle (vaikkapa rasvaa).

    Ei kyllä kovin moni tiedostavakaan kuluttaja selviä ihan suvereenisti tässä valintojen viidakossa, kun tarjolla on jokaiselle jotain ja ihan mitä vaan. Järki käteen ja kohtuutta kulutuspäätöksiin? Vai yksi tietty ruokavalio, jota orjallisesti seuraten voi välttää valintatilanteiden vaikeuden? Tuntuu kauhean epätrendikkäältä sanoa, että syön ihan tavallista ruisleipää, jonka päälle levitän ihan tavallista margariinia, mutta aina toisinaan paistan silakkapihvejä voissa. Ja pakastimessakin on vain mustikkaa ja mansikkaa, ja kuivakaapissa rusinoita.

  32. Yhdyn tässä edellisiin, ja kiitän kattavasta tekstistä! Kirjoitusta oli helppoa lukea, ja se eteni kivasti, niin että aina tuli jotain uutta mukaan. Minulle aihe oli varsin tuntematon, joten siinäkin mielessä erittäin mielenkiintoinen. Varsinkin lopussa kappale rasvattomista jogurteista sai miettimään, että mikäköhän siellä kaupassa sitten kannattaisi valita..

  33. Hyvä, kiinnostava ja tarpeeksi kevytlukuinen blogikirjoitus! Superfoodeista kiinnostuneena, etenkin niitä käsittelevä osuus blgissa oli mielenkiintoinen. Toki mielellään olisin lukenut vielä lisää esimerkkejä “superruoista”. Karppausta (häpeäkseni) itsekkin kokeilleena, voin kertoi että paino tosissaan tippuu, ja vauhdilla. Yhtä nopeasti se kyllä takaisin tulee kun karppausintoilu laskee. Karppausruoissa, kuten blogissa mainittiin, hiilihydraatit ollaan korvattu usein rasvalla, enkä usko että tämä on pitkällä tähtäimellä kovinkaan terveellistä. Proteiinin määrä on tosin “karppiruuissa” usein huikea, esim “karppisen pizzassa” 18g/100g (norm<10). Hinnat ovat tosissaan myös tähtiteteellisiä

  34. Acai, Maca- ja Gojimarjat tulivat minulle aivan uutena tuttavuutena blogin myötä. Mielenkiintoista tietoa marjojen hyödyistä ja vaikutuksista, mitä en olisi osannut kuvitella. Hyvä, että karppausta oli pohdittu hieman kriittisemmästä näköukulmasta kun mediassa sitä tunnutaan hehkutettavan loputtomiin.

  35. Tosi kiva teksti!
    Superfoodeista Maca oli uusi juttu minulle. Mielenkiintoista olisi lukea tutkimuksia Macasta. Aika paljon siitä näköjään väitetään…

    Kirsi Pietiläinen luokittelee mielestäni hyvin karppauksen monet eri “tasot” studia generalia luennollaan. Hän kertoi luennolla että karppaus sekoitetaan usein “rasvaukseen” eli kovien rasvojen käyttöön tai punaisen lihan suurkulutukseen, mikä ei ole kovin kestävä vaihtoehto niin terveydellisesti kuin ekologisesti tai eettisestikään. Karppaus voi kuitenkin olla myös skarppausta eli ns. fiksua karppausta. Siinä jätetään vähäkuituiset ja nopeasti imeytyvät hiilarit kuten sokeri ja valkoinen vehnä pois.

  36. Todella mielenkiintoinen blogikirjoitus! Pidin erityisesti “erityisten” ja tavallisten elintarvikkeiden vertailusta, loisto idea. Ja eihän niissä tosiaan paljoa eroa ole, mikä jää usein kuluttajilta huomaamatta sillon kun jotakin tiettyä haluttua ominaisuutta korostetaan.

    Karppaus on mielenkiintoinen ilmiö, sillä se tuntuu jakavan mielipiteet radikaalisti. Elintarviketeollisuus on todella ottanut kaikki irti karppauksen synnyttämästä markkinaraosta, sillä jopa aivan tavallisissa einesvalmisteissa saattaa olla merkintä runsaasta proteiinipitoisuudesta. Välillä tuntuu, että pelkkä “proteiini” sanan korostaminen vaikuttaa positiivisesti ihmisten kulutustottumuksiin eikä muulla elintarvikkeen ravintosisällöllä ole sen jälkeen merkitystä (esim. lisäaineet/sokeri/rasvat).

  37. Kiinnostava teksti! Etenkin pidin superfood osiosta, sillä siitä sain paljon hyödyllistä tietoa itselleni. Lisäksi mielenkiintoinen katsaus perinteisen ja rasvattoman jogurtin eroihin. Ehkä mietinkin ensi kerralla kaupassa pitempään, kannattaako rasvattoman valitseminen sittenkään…

  38. Mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe. Sain tekstistä itse paljon tietoa.
    Ehkä olisi ollut hyvä ottaa yhdeksi superfoodiksi jokin mainituista kotimaisista marjoista tai vertailla ulkolaisia ja kotimaisia keskenään. Vertaileva tieto olisi mielenkiintoista, sillä usein emme ymmärrä omien herkkujemme arvoa!

  39. Erittäin hyvä blogikirjoitus, kivasti kirjoitettu ja kattavasti tietoa. En ollut aiemmin kuullut macasta, eli jotain täysin uuttakin jäi tästä päähän. Pidin kovasti kriittisestä sävystä etenkin karppauksen ja light-tuotteiden kohdalla. Tuotevertailu proteiineista puhuttaessa oli loistava, kiitos siitä.

  40. Hei
    Olette saaneet kyllä paljon asiaa mukaa tähä tekstii. Acait, Gojit ja Macat olivat ennestää tosi minulle jo tuttuja. Tykkäsin kuitenkin kovasti tekemistänne tuotevertailuista, jotka olivat kovin havainnollistavia.

    Kuten Maija tuossa yllä totesi, oli Studia Generalian luennoilla hyvää keskustelua karppauksesta ja sen eri tasoista. Nuo luennothan näkee jälkikäteen netistä, joten jos jotakuta kinnostaa niin kannattaa käydä kurkistamassa.

    http://www.avoin.helsinki.fi/studiageneralia/syksy_2012.htm

  41. Kiitos piristävästä tekstistä jota oli helppo lukea. Superfood oli käsitelty hyvin perusteellisesti ja itse sain ainakin uutta tietoa kyseisistä raaka-aineista. Ruoka on todellakin ollut pinnalla erityisen paljon viimeisesten vuosien aikana. Itse ehkä hieman vierastan vallitsevia trendejä ja keskustelun painopistettä tällä hetkellä. Ruoakaa kuuluu pitää hyvinvoinnin perustana, mutta nykyään fokus tuntuu olevan likaa terveysvaikutusten ja ruoanlaiton “helppouden” ympärillä. Ihmisillä on jonkinlainen harhaluulo, että jatkuvat huonot elintavat voidaan unohtaa juomalla purkki actimelia 🙂

    Superruokien osalta huomio on myös hyvin pitkälti vierasperäisissä raaka-aineissa, vaikka meillä on metsät täynnä mitä arvokkaampia raaka-aineita. Ehkä myös ajataus “ravintolisän tapaan” nautittavasta superruosta tuntuu erikoiselta. Eikö lähtökohtaisesti oman ruokavalion kuuluisi luonnostaan olla täynnä ravintoainerikkaita luonnollisia raaka-aineita 🙂

  42. Hei!
    Todella kattava ja mukavan pohdiskeleva teksti. Etenkin superfoodeista olitte löytäneet hyvin kriittistäkin tietoa, osa jutuista oli itselleni ihan uutta tietoa. Ja mukavaa sekin, että viranomaisten mielipiteet oli etsitty tähän, sillä niiden taustalla on eniten tutkittua tietoa. Olisin ehkä jäänyt kaipaamaan lisää tietoa ruokatrendien historiasta ja kehityksestä, sillä esimerkiksi karppaamisen kohdalla mainitsemanne ravitsemussuositukset pohjautuvat pitkälti ruokakäyttäytymisen ja -kulttuurin historiaan Suomessa.

Leave a Reply to Saara Oksanen Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *