Probiootit terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aineisosina

Kirjoittajat: Katja Eloranta, Marja Nurminen, Elisa Kohtala, Taina Turpeinen, Maarit Inkeri, Viljami Hanhenoja, Hannele Sorvari, Tiina Roine, Laura Rytkonen, Anna Niskanen, Salla Lainevirta, Anna Mertaoja, Juuli Hannonen, Iida Loivamaa, Villemikko Kailari

MITÄ OVAT PROBIOOTIT?

Probiootit ovat yhden tai useamman mikrobikannan (bakteeri, hiiva) eläviä viljelmiä, joita useimmiten nautitaan joko ruuan mukana (esim. probiootteja sisältävät jogurtit) tai ravintolisänä syömällä mm. kapselimuodossa olevia maitohappobakteerivalmisteita. Probioottien nauttimisen tarkoituksena on parantaa ruuansulatuskanavan mikrobiston koostumusta ja siten vaikuttaa edullisesti isännän terveyteen. Probioottien ajatellaan mm. lyhentävän rotaviruksen aiheuttaman ripulin kestoa, helpottavan laktoosi-intoleranssin oireita ja lieventävän atooppisen ihottuman oireita lapsilla. Eri probioottikannoilla on erilaiset vaikutusmekanismit ja ominaisuudet.

Probiootteina on tyypillisesti käytetty Lactobacillus- ja Bifidobacterium-sukuihin kuuluvia maitohappobakteereja. Niitä on käytetty pitkään esimerkiksi hapatteina ja ne on todettu ihmisille turvallisiksi. Maailman tutkituin ja hyvin yleisesti käytetty probiootti on Lactobacillus rhamnosus GG. Sitä käytetään mm. Valion Gefilus-tuotteissa. Kaikkia probioottikantoja yhdistävät tietyt tekijät. Niiden on selviydyttävä suoliston olosuhteista, pystyttävä tarttumaan suolen seinämään ja estämään patogeenisten bakteerien kasvua. Lisäksi niiden on oltava tutkitusti turvallisia ja eri kannat on pystyttävä tunnistamaan tarkasti.

TUOTTEET JA TERVEYSVÄITTÄMÄT

Sanaan probiootti törmää tänä päivänä kaikkialla. Kaupan hyllyillä voi havaita erilaisten tuotteiden kylkien pursuavan terveysväittämiä ja luontaistuotekauppojen mainoslehtiset tippuvat postiluukuista ylistäen probioottien ominaisuuksia. Nämä lähes ihmebakteerin maineen saaneet bakteerit auttavat erilaisten tutkimusten mukaan astmaan, flunssaan, vatsatautiin, allergioihin ja jopa painonhallintaan. Mitä sitten onkaan näiden väitteiden takana?

Valion Gefilus® -tuotteiden väitteet LGG® puolustajabakteerista ovat seuraavat:

-vahvistaa luonnollista vastustuskykyä ja toimii osana suoliston luonnollista, hyödyllistä bakteeristoa ja estää haitallisten mikrobien toimintaa. Lisäksi LGG® vahvistaa suolen seinämää ja estää haitallisten aineiden pääsyä kudoksiin.

-LGG® aktivoi elimistön omaa vastustuskykyä lisäämällä haitallisilta mikrobeilta suojaavien vasta-aineiden muodostumista. Suolistossa muodostuneet vasta-aineet leviävät myös hengitysteiden limakalvoille ja ympäri elimistöä vahvistaen vastustuskykyä kokonaisvaltaisesti.

-LGG® tasapainottaa vatsan toimintaa myös antibioottikuurin aikana.

”Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeri on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi akuuttia ripulia sairastavilla lapsilla. Lisäksi se estää sairaalainfektioihin liittyvää ripulia lapsilla. Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteerin on myös havaittu ehkäisevän antibioottihoitoon liittyvää ripulia lapsilla sekä aikuisilla. Tutkimusnäyttöä on myös sen hyödyistä liitännäishoitona vatsahaavaa aiheuttavan Helicobacter pylori -bakteerin häätöhoidossa. Lisäksi Lactobacillus rhamnosus GG- maitohappobakteerin käyttö lievittää joitakin ärtyvän suolen oireyhtymän oireita erityisesti lapsilla.”

Jo maitohappobakteerin nimi LGG® puolustajabakteeri antaa kuluttajalle sellaisen kuvan, että probiootti toimii ja tehoaa näihin edellä mainittuihin, jopa uskomattomalta kuulostaviin väitteisiin. Lisäksi Valio mainostaa nettisivuillaan, että kyseisiä tuotteita tulee nauttia päivittäin, jotta LGG® hapate pysyy elinvoimaisena elimistössä. Tämä myös edesauttaa kuvaa siitä, että tuote todellakin toimii jos tuotetta nauttii säännöllisesti eikä vatsataudista ole puolustajabakteerin puolustaessa todellakaan mitään pelkoa.

A+ -tuotteissaan Valio puolestaan mainostaa Lactobacillus acidophilus-bakteereja, joilla sanotaan olevan vatsaa helliviä vaikutuksia. Mitä tarkoittaakaan vatsaa hellivä? Miten se on voitu määrittää? Herääkin kysymys, että miten erilaisten väittämien perusteella kuluttaja voi tietää, saako hän probiooteista väitettyä apua, tässä tapauksessa helliikö A-jogurtti vatsaa?

Ruokakaupassa probioottituotteita löytyy lähinnä jogurttihyllyltä. Probioottituotteissa on yleensä jotain muutakin terveyttä edistäviä ainesosia kuten kuitua, kalsiumia tai vitamiineja, joita tuodaan tuotteessa usein enemmän esille kuin probiootteja.

Biofermen Yosa -välipala ylistää tuotteellaan rakastamaan vatsaa. Yosan sisältämien probioottien todetaan ”nostavan hyödyllisten bakteerien määrää suolistomikrobistossa, tasapainottavan vatsan toimintaa sekä tehostavan suoliston vastustuskykyä.” Näillä väitteillä Yosan ei luvata suoraan parantavan vaan lähinnä ylläpitävän vastustuskykyä, mikä sinällään jää hieman epäselväksi, sillä mistään ei käy ilmi, mikä on se määrä, jolla vastustuskykyä ylläpidetään.

Danone mainostaa nettisivuillaan Actimel -jogurttijuomansa sisältävän yli 10 miljardia L. Casei Danone -maitohappobakteeria, sekä B6- ja D-vitamiinia, jotka tukevat kehon luonnollista vastustuskykyä. Tämän lauseen perusteella jää epäselväksi, tukevatko yllämainitut vitamiinit pelkästään vastustuskykyä vai osallistuvatko myös maitohappobakteerit vastustuskyvyn ylläpitoon. Kuitenkin Actimelin tv-mainoksessa kerrotaan vain B6- ja D-vitamiinin tukevan kehon luonnollista vastustuskykyä, joten mihin katosivat probiootit? Näin ollen monien tuotteiden väitteet vastuskyvyn ylläpidosta on voitu jättää ennalleen, sillä ”lisää vastustuskykyä” voidaan sanoa, kun riittävä määrä vitamiinia ylittyy.

OLO-jogurttien mainonta on ollut näkyvää. Niitä mainostetaan ruoansulatusjogurttina, ja pakkauksissa tämän lisäksi lukee isolla ”suomalaista tehoa”. Maininta probiooteista on kuitenkin vain ainesosaluettelossa. Siellä on mainittu listan perässä Lactobasillus rhamnosus GG, Lactobacillus rhamnosus Lc705, Propionibacterium freudenreichii JS ja Bifidobacterium Bb-12. Kuidusta ja kalsiumista on erikseen maininta koskien ruoansulatuksen normaalia toimintaa. OLO-jogurtit siis perustavat mainonnassa tehonsa aivan muuhun kuin probiootteihin.

PROBIOOTIT KAUPAN HYLLYLLÄ JA APTEEKISSA

Funktionaalisten elintarvikkeiden tuotekirjoa katsellessa moni miettii varmastikin, mihin tarvitsemme näitä kaikkia. Terveysvaikutteisilla tuotteilla on omia tuoteperheitä ja “pelastaja”bakteereille keksitään myyvältä kuulostavia kaupallisia nimiä. Hintakin on luonnollisesti korkeampi kuin vastaavan tavallisen tuotteen. Suurin osa näistä bakteereista on kuitenkin hyvin tavallisia, maitohappobakteerien sukuun kuuluvia bakteereja. Löytyykö joka tuotteelle käyttäjiä?

Ruokakauppojen lisäksi probioottivalmisteita saa myös luontaistuotekaupoista ja apteekeista, ja tuotevalikoima voi olla hyvin vastaavanlainen. Tarkastelu eräässä luontaistuotekaupassa osoitti, että hyllystä löytyi probiootteihin viittaavia tuotteita yhteensä noin kymmenen, joista osa oli yhdistelmävalmisteita, jotka sisälsivät muitakin ”terveyttä edistäviä komponentteja”. Kaikki kyseiset tuotteet ilmoitettiin ravintolisiksi, mutta missään näistä tuotteista ei ilmoitettu, miksi kyseinen annostus kyseisiä bakteereja edistäisi luvatulla tavalla suoliston terveyttä (ellei sitten tuoteselosteissa, jotka ovat pakkauksen sisällä).

Esimerkiksi Bioteekin PROBIOOTTIplus – niminen maitohappobakteerivalmiste sisältää neljää erilaista probioottibakteerikantaa (Lactobacillus acidophilus, Lactobacillus paracasei, Lactobacillus rhamnosus, Bifidobacterium lactis), jotka tieteellisten tutkimusten mukaan säilyvät elinkykyisinä koko suoliston läpi, pystyvät tarttumaan suolen limakalvoon ja ovat terveysvaikutteisia. Neljän bakteerikannan valmisteella on monipuolisemmat vaikutukset kuin esim. yhden kannan valmisteella. Yksi kapseli sisältää yli 2 miljardia ja yksi annospussi 6 miljardia terveyttä edistävää bakteeria.

Yhdessäkään ruokakaupan tuotteessa puolestaan ei kerrota probioottien määriä. Ravintosisältöluettelossa voisi hyvin mainita lisättyjen maitohappobakteerien keskimääräisen määrän. Tämä tietenkin edellyttäisi, että valmistajat suurin piirtein tietäisivät kuinka paljon tuotteisiin lopulta saadaan bakteereita. Olisiko siis sittenkin tehokkaampaa vain popsia kapseleita?

Ruoan mukana nautitut probiootit, vitamiinit jne. saatetaan kuitenkin usein kokea luonnollisemmiksi tai paremmin imeytyviksi kuin kapseleina nautitut. Tästä johtuen elintarviketeollisuudella on edelleen suuri motivaatio lisätä probiootteja tuotteisiin. Miksi EFSA kuitenkin hylkäsi väitteet siitä, että esimerkiksi Valion Gefilus®-tuotteiden sisältämä Lactobacillus rhamnosus vahvistaa luonnollista vastustuskykyä sekä lisää vasta-aineiden muodostumista haitallisia mikrobeja vastaan?

Vastaus: Liian vähäinen tieteellinen näyttö.

Paljon peräänkuulutellaan tutkimuksia maitohappobakteerien tehosta, mutta ennen firmojen syyttämistä olisi syytä myös hetki miettiä, kuinka vaikeaa ja kallista riittävän laajan tutkimusnäytön kerääminen on. Probioottien on useissa tutkimuksissa osoitettu parantavan vastustuskykyä, mutta kliininen teho jää kuitenkin liian merkityksettömäksi (Viljanen ym. 2005). Jotta teho pystyttäisiin osoittamaan, tarvittaisiin selkeä mittari, joka mittaa vastustuskyvyn muutoksia. On mahdotonta sanoa, onko vastustuskyky parantunut, jos tutkimushenkilö sairasti viime talvena kolme flunssaa ja tänä talvena vain yhden. Tarvittaisiin laajoja tutkimuspopulaatioita ja pitkäaikaisseurantaa, jotta tulokset voisi yleistää koskemaan koko väestöä. Tämä kuitenkin alkaa kuulostaa jo lääkkeiltä vaadittavilta tehon ja turvallisuuden tutkimuksilta ja on aika älytöntä, jos ruualta vaaditaan samanlaista tutkimusnäyttöä kuin lääkkeiltä. Tällaisten laajojen tutkimuksien tekeminen on lisäksi niin kallista, että harvalla elintarvikejätilläkään olisi niihin varaa. Mielenkiintoista toki olisi tietää tarkemmin esimerkiksi kuinka hyvin maitohappobakteerit ehkäisevät turistiripulia, mutta kuinka sitä tutkittaisiin? Pitäisikö lähettää kymmenien ihmisten joukko vaikkapa Thaimaahan kuukaudeksi, osa söisi maitohappobakteereita ja osa plaseboa, ja sitten katsottaisiin, kuinka moni saa ripulin? Hyvien tutkimusasetelmien löytäminen ei ole ihan yksinkertaista.

Apteekit täyttyvät pian hämmentyneistä asiakkaista, jotka tulvivat kyselemään, eikö maitohappobakteereista olekaan nyt mitään hyötyä, kun niille ei ole hyväksytty terveysväitteitä. Niin. Siinä maitohappobakteerihyllyn edessä sadatta kertaa selittäessä, että tehoa on kyllä esimerkiksi antibioottiripulin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ihan yhtä paljon kuin ennenkin, käy helposti mielessä, että oliko tästä koko terveysväittämärumbasta enemmän haittaa kuin hyötyä. Taas yksi asia, jolta saatiin vedettyä pohja pois oikeastaan ihan syyttä, vaikka alun perin tarkoitus oli nimenomaan auttaa kuluttajia löytämään ne oikeasti tehoavat tuotteet.

Hyvin usein kysytään ajaako esimerkiksi Gefilus-mehu saman asian kuin Gefilus-kapselit. Olisikin erittäin mielenkiintoista tietää onko lasillisessa Gefilus-mehua sama määrä maitohappobakteereita kuin yhdessä kapselissa vai pitääkö juoda koko purkki, että päästään edes lähelle samoja määriä. Jostain syystä maitohappobakteerien määriä ei kuitenkaan tarvitse mehupurkeissa ilmoittaa. Kummallista.

Kritiikistä huolimatta lienee kuitenkin yleisesti tunnustettua, että probioottien syömisellä on myönteisiä vaikutuksia elimistölle. Mielikuvamainonnalla onkin suuri rooli probiootteja sisältävien tuotteiden markkinoinnissa. Terveyttä, elinvoimaa ja pirteyttä lupaavat lausahdukset tulevat varmasti säilymään mainoksissa, vaikka varsinaisia terveysväitteitä ei pakkauksissa saakaan enää esittää.

Lähteet:

http://www.valio.fi/tuotteet/viilit/valio-viilis-gefilus-metsamansikka-vahemman-sokeria-hyla-1/ (4.10.2012)

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/valio-gefilus-sopii-aivan-kaikille/ (4.10.12)

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/maitohappobakteerit-loysivat-piiman/ (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/uutisarkisto/uutinen?channelId=6&newsId=6736 (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/uutisarkisto/uutinen?channelId=6&newsId=6074  (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/vastustuskyky26022009134650/tutkimukset03032009132102 (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/vastustuskyky26022009134650/usein_kysyttya03032009130251 (4.10.12)

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/maitohappobakteerit-loysivat-piiman/ (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/vastustuskyky26022009134650/valio_gefilus_tuotteet05032009125951

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/valio-gefilus-sopii-aivan-kaikille/

http://www.bioferme.fi/index.php?id=15

http://www.danone.fi/tuotteet_actimel.html

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/asiantuntija-maitohappobakteeri-voi-torjua-niin-vatsataudin-kuin-flunssankin/2010/10/1213539

http://www.bioteekki.fi/Suomeksi/Etusivu/Arkisto/-_Probioottiplus_vuoden_2008_terveystuote


http://maitohappobakteerit.fi/vertailu.html

http://yle.fi/uutiset/terveysvaitteissa_paljon_siivottavaa/6104191

http://www.eckes-granini.fi/protect/#

http://www.probion.se/files/2012/01/TM_Lpc-37_June20101.pdf

Funktionaalisten elintarvikkeiden mainonnan kehitys

Kirjoittajat: Carla Seitovirta, Aada Kantell, Jenni Wilen, Janette Koponen, Aino Pohjola, Eevi Reinikainen, Robin Rechardt, Konsta Pohjamo, Joona Salokangas, Matias Figur, Ilkka Mäkinen, Tuomas Vanamo

Turvottaako? –Ei hätää, jogurttimarkkinat tekevät rahaa turvotuksellasi!

EU-maiden funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointia määrittelee hyvin pitkälle EFSA. Funktionaalisten elintarvikkeiden myyntiä on pyritty edistämään viime vuosina erilaisilla terveys- ja ravitsemusväitteillä. Tämän takia 20.12.2006 astui voimaan Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä. Väiteasetuksen mukaan mainonnassa ei saa käyttää väitteitä esimerkiksi siitä, että elintarvikkeen nauttimatta jättämisellä voi olla terveysvaikutuksia tai väitettä jossa mainitaan painonpudotuksen nopeus tai määrä. Ravitsemus- ja terveysväitteitä saa kuitenkin käyttää, mutta niitä on asetuksessa annetuilla määräyksillä rajoitettu. Tämä se vasta onkin saanut yritykset luoviksi.

Kuluttajia on viilattu linssiin vasta 10 vuotta

Kaupallisessa mielessä funktionaalisia elintarvikkeita ruvettiin kehittämään ja markkinoimaan 1990-luvulla. Funktionaalisten elintarvikkeiden pääsy markkinoille on pitkä, koska terveysvaikutusten kliiniset arviot voivat viedä kauan aikaa. Tuotteiden kehitys, vaikutusten arviointi ja todentaminen voivat viedä jopa 5-10 vuotta. Kuitenkin funktionaalisten elintarvikkeiden kehittely kannattaa, koska niiden kaupallinen merkitys vain kasvaa etenkin korkean elintason maissa.

1990-luvun alkupuolella markkinointi oli pidättäytyvää, koska terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvää tietoa ei saanut käyttää markkinoinnissa. Tuolloin esimerkiksi Valio panosti asiantuntijamarkkinointiin, mutta sillä ei ollut toivottua vaikutusta tuotteiden myyntiin. Samoihin aikoihin Elintarvikevirasto perusti työryhmän selvittämään funktionaalisten elintarvikkeiden mainontaan ja markkinointiin liittyvää lainsäädäntöä.

Syyskuun 2002 alusta voimaan tulleen elintarvikelain perusteluiden tulkinta antoi terveysvaikutteisten elintarvikkeiden mainonnalle vapaammat linjat. Mainostajat tarttuivatkin tähän mahdollisuuteen hanakasti; mainonnassa vallitsi ”villin lännen meininki”. Kuluttajan oli mahdotonta tietää, minkä tuotteen takaa todella löytyi tutkittua tietoa terveysvaikutuksista.

Hanki uusi olo –ja johtoporras kiittää

Nykyään ravitsemus- tai terveysväitteitä saa käyttää elintarvikkeiden markkinoinnissa niillä edellytyksillä, jotka on määritelty vuonna 2007 voimaan tulleessa ns. ravitsemus- ja terveysväiteasetuksessa. Pääsääntö on, että väitetyn vaikutuksen on oltava hyödyllinen ravitsemuksellisesti tai fysiologisesti. Hyödyn on oltava todennettu yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön perusteella.

Funktionaalisia elintarvikkeita markkinoidaan helppona ratkaisuna ongelmaan kuin ongelmaan. Jogurtti saa vatsan toimimaan ja margariini kolesterolin alenemaan. Iloiset ihmiset kertovat jogurttimainoksessa hymyillen, kuinka päivittäinen jogurtin syönti on saanut heidän olonsa paranemaan. Tämä on niin kutsuttua mielikuvamainontaa, jossa kuluttajan houkutteleminen tapahtuu vetoamalla sekä kuluttajan järkiperäisyyteen että tunteisiin. Mielikuvamainonnassa ei kuitenkaan voi ohittaa väiteasetuksia, mutta asetusten puitteissa kaikki keinot menekin edistämiseksi ovat sallittuja. Mielikuvamainonnan ansiosta kuluttaja voi helposti kuvitella, että yksistään aamulla nautittu jogurtti antaa hyvää oloa koko päiväksi. Lähes kaikista mainoksista löytyy kuitenkin pienellä printillä ”Osana monipuolista ruokavaliota” –teksti, mutta vain tarkkasilmäinen kuluttaja huomaa tämän. Lause on ymmärrettävistä syistä piilossa kuluttajien kriittisiltä katseilta. On kuluttajan omaa tyhmyyttä uskoa kilpailullisten yritysten väitteitä siitä, että vain ”yksi pullo päivässä riittää”.

Yritykset ovat hyödyntäneet hektisestä nykyelämäntyylistä aiheutuneen markkinaraon. Kiireiset ihmiset kaipaavat helppoja ratkaisuja terveysongelmiin, kuten juuri vatsavaivoihin tai korkeaan kolesteroliin. Myöskään sairastamiseen ja kotona flunssan potemiseen ei ole aikaa kiireisessä työ- ja perhe-elämässä. Funktionaalisten elintarvikkeiden mainonnassa samaistuminen on kova sana. Kun nuori, hyvännäköinen ihminen ruuhkabussissa hörppii vastustuskykyä(kö?) parantavaa Gefilus-mehua, on tuotteen menestys taattu. Pieni pullollinen appelsiinimehua ja pöpöt pysyvät poissa, kuinka helppoa! Toiminnallisten elintarvikkeiden todellisen tehon esittelyn sijaan mainoksissa tarjotaan mielikuvia terveestä ja toimivasta, ja siten hyvinvoivasta ja onnellisesta arjesta.

Lehdet ja televisio suorastaan pursuaa kliseisiä mainoksia ”ihme-tuotteita”. Kuluttajat ovat sinisilmäisiä mainostoimistojen rahanhimoisille väittämille myytävien tuotteiden terveysvaikutuksista. Tästä käy todisteeksi ajankohtainen kuuma peruna D-vitamiinivalmisteesta, joka ei sisälläkään ”yllättäen” lainkaan D-vitamiinia. Tällainen on ihan fine, niin kauan kun siitä ei jää kiinni, ja kun saadaan myytyä enemmän, johtoportaassa ollaan tyytyväisiä.

 

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/pls/portal/docs/1/5614004.JPG

Kun EFSA ei saakaan enää päättää: mainonta Euroopan ulkopuolella

USA:ssa lainsäädäntö on määrittänyt vahvasti funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointia antamalla viitekehyksen elintarvikkeiden mainonnalle. Lainsäädäntö ei toisaalta määrittele sitä, mikä on funktionaalinen elintarvike. USA:ssa lainsäädännön tiukentamisen jälkeen yritykset rajoittivat terveysväittämien käyttöä pakkauksissa ja mainonnassa mm. rajoitettujen sanavalintojen takia.

Kaakkois-Aasiassa ei ole yhtenäisiä säädöksiä terveysväittämille tai tuoteselosteille. Terveysväittämät ovat sallittuja kaikissa Kaakkois-Aasian maissa, paitsi Bruneissa. Terveysväittämien käyttö edellyttää kyseisen väittämän hyväksymistä viranomaisilla. Esimerkiksi Japanissa elintarvikeviranomaisten terveysväittämien hyväksyttämisjärjestelmä toimii tuotekohtaisesti ja viranomaisten työnä on valvoa kuluttajien hyötymistä, edistää kuluttajien rationaalista ostokäyttäytymistä ja taata se, että tuotteiden nimeäminen ja mainonta eivät ole valheellisia.

Vuonna 2005 terveysväittämät eivät ole olleet sallittuja Australiassa eivätkä Uudessa Seelannissa tuotteiden etiketeissä tai mainoksissa. 2009 vuoteen mennessä lainsäädäntöä on kuitenkin muutettu ja tuotteissa ja mainoksissa saa esittää terveysväittämiä, joskin ne ovat hyvin tiukasti säädeltyjä ja vaativat viranomaisten hyväksynnän.

Funktionaalisia elintarvikkeita koskeva lainsäädäntö, joka luo suuntaviivat niiden mainonnalle, on siis hyvin säädeltyä myös Euroopan ulkopuolella. Toisaalta lainsäädäntö eroaa maiden välillä, mikä on ongelma kansainvälisessä kaupassa.

http://www.goodbelly.com/probiotic-drink/goodbelly-straightshot/

 

Kun ruoansulatus vaivaa – Activia auttaisi, jollei lainsäädäntö estäisi

Vuonna 2012 EU:n lainsäädäntöön tuli lista sallituista terveysväittämistä. Koska isoa osaa terveysväitteistä ei hyväksytty, yritykset joutuvat muuttamaan merkittävästi markkinointiaan. Elintarvikeyrityksillä on nyt kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka aikana niiden pitää siivota perusteettomat terveysväitteet mainonnastaan.

Pidämme muutosta huonona, sillä tulevaisuudessa lainsäädäntöä olisi höllättävä eikä kiristettävä, bisneksen nimissä. Vaikka esimerkiksi Hyvää Päivää –juoman piristävästä vaikutuksesta ei ole tieteellisiä todisteita, voi sen pirtsakka väri sekä hyvän päivän toivotus piristää kummasti yksinäisen ihmisen päivää. Asiakkaita voi kunnioittaa vaikka heidän hyväuskoisuuttaan pystyisikin käyttämään samalla hyväksi, sillä loppupeleissä kyse on siitä, että oman elintarvikkeen pitää vaikuttaa paremmalta kuin kilpailijan (bisneksen nimissä tämäkin). Jos saa asiakkaan uskomaan ja luottamaan elintarvikkeen terveyttä edistäviin valheellisiin vaikutuksiin, plasebo -vaikutuksen ansiosta kuluttajalla on oikeastikin parempi olo, eikä hän edes tiedä tulleensa johdetuksi harhaan.

Lainsäädännön muuttuessa tiukemmaksi tunteisiin vetoavan tarinan luominen ja kertominen on yksi tärkeä tekijä funktionaalisten elintarvikkeiden mainonnassa. Kuluttajat ovat entistä tietoisempia tuotteiden ominaisuuksista ja näin ollen uskomme, että itse ominaisuudet joutuvat väistymän kuluttajille tarjotun tarinan myötä.

Valion tutkimusjohtajana toimineen Kari Salmisen mukaan koko termi funktionaalinen elintarvike tulee kuitenkin häviämään tulevaisuudessa, koska kaikki elintarvikkeet tulevat sisältämään tulevaisuudessa elimistön toimintaa edistäviä tekijöitä sekä sairauksia ehkäiseviä ominaisuuksia. Jos Salmista on uskominen, niin tulevaisuudessa funktionaalisten elintarvikkeiden mainontaa tulee siis koskemaan samat säädökset kuin mitä tahansa muuta mainontaa.

http://www.activia.fi/activia2.gif

http://2.bp.blogspot.com/-PnXtRDzVDfg/T_51mBo_REI/AAAAAAAAADY/dtPoRbXAwsE/s1600/hyv%C3%A4%C3%A4+p%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4.jpg

 

Lähteet

ABC 2009: “Functional foods: healthy choice or hype?”. [www-dokumentti], http://www.abc.net.au/health/features/stories/2009/06/17/2601507.htm#.UJBjEobmnIU (luettu 28.10.2012)

International Life Sciences Institute 2012. “Regulations and Guidelines Relating to Functional Foods in South-East Asia”: 10, 13. [www-dokumentti], http://www.slideshare.net/Adrienna/regulations-for-functional-foods-in-se-asia (luettu 29.10.2012)

Japan Health Food & Nutrition Food Association 2012: “Regulations/Guidelines Relating  to Functional Foods in Japan”: 4, 20. [www-dokumentti], http://www.slideshare.net/Adrienna/japan-regulations-guidelines-for-functional-foods (luettu 29.10.2012)

John A. Milner 2000. Functional foods: the US perspective: 1. [www-dokumentti], http://ajcn.nutrition.org/content/71/6/1654s.full (luettu 30.10.2012)

Kasviperäiset antioksidantit ja muut bioaktiiviset aineet terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ainesosina

Kirjoittajat: Terhi Alasmaa, Maisa Junnila, Elina Viitanen, Juha-Pekka Järvinen

Antioksidanttien toiminnasta

Elimistössä esiintyy vapaita radikaaleja, jotka ovat lähtöisin joko ihmiskehon omista hapettumisprosesseista tai jonkin ulkopuolisen lähteen vaikutuksesta. Vapaissa radikaaleissa esiintyy vähintään yksi pariton elektroni, minkä takia ne ovat erittäin reaktiivisia. Useimmiten vapaat radikaalit reagoivat lipidien kanssa aiheuttaen muutoksia esimerkiksi solujen pinnoille. Elimistö pystyy puolustautumaan näitä radikaaleja vastaan antioksidantti- eli hapettumisenestojärjestelmän avulla. Osan järjestelmässä toimivista entsyymeistä ja valkuaisaineista elimistö pystyy itse tuottamaan. Lisäksi puolustusmekanismissa toimivat elimistöön ruuan mukana tulevat välttämättömät ravintoaineet: C- ja E-vitamiinit, riboflaviini, beetakaroteeni, seleeni, kupari ja sinkki, jotka toimivat puolustusjärjestelmässä antioksidantteina. Näiden lisäksi myös kasvisten polyfenoliset yhdisteet saattavat vaikuttaa elimistössä antioksidantteina. Polyfenolisia yhdisteitä ovat flavonoidit, fenolihapot, tanniinit ja lignaanit. Antioksidantit muuttavat vapaat radikaalit vaarattomampaan muotoon kiinnittymällä parittomiin elektroneihin ja estävät soluvaurioiden syntymistä. Antioksidantin kiinnittyessä vapaaseen radikaaliin muodostuu yhdiste, joka voidaan poistaa elimistöstä normaalina kuona-aineena.

Kasviperäiset antioksidantit vapailla markkinoilla

Tänä päivänä elintarvikkeita ja ravintolisiä mainostetaan paljon vitamiinien määrien avulla. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että elintarvikkeessa on lisättynä vitamiinia. Kuitenkin parhaaksi antioksidanttien lähteeksi mainitaan tuoreet marjat, joista ihminen saa elimistölle tarpeellisen määrän antioksidantteja, siis ihan normaalin ruokavalion kautta. Liika vitamiinien saanti jopa lisää hapettumista. Mistä siis johtuu antioksidanttien hurja mainonta elintarvikkeissa tai ravintolisissä? Onko ravintolisien suurin tarkoitus loppujen lopuksi ainoastaan rahastaa kuluttajia? Terveystutkimusten mukaan suomalaiset eivät tarvitse ravintolisiä C- ja E-vitamiinin osalta. Kuitenkin näitä vitamiineja käytetään myös elintarvikkeissa lisänä. Saamme siis jatkuvasti näitä vitamiineja nauttimistamme elintarvikkeista sekä mainoskampanjoiden uskottelemista ravintolisistä. Ensin meille kerrotaan suuresta elimistön hapettumisriskistä ja seuraavaksi näemme artikkelin, jossa ilmoitetaan, että suomalaiset saavat liikaa antioksidantteja. Jo nyt on havaittu yhteneväisyys antioksidanttien liikasaannin ja syövän välillä. Ketä meidän siis tulisi uskoa antioksidanttimääriä miettiessämme?

Esimerkiksi Terveysmarketin nettikauppa myy ravintolisiä. Ravintolisät kuuluvat elintarvikelainsäädännön piiriin ja niitä valvoo siis Evira. Terveysmarketin sivuilla antioksidantteja markkinoidaan muun muassa vanhenemista hidastavina, soluja suojaavina ja hapettumista estävinä lisäravinteina. Monista tuotteista saa ruusuisen kuvan ja kuulostaa kuin ne olisivat ratkaisu kaikkiin vaivoihin. Sivusto kertoo epäselvästi vaikuttavat aineet ja niiden määrät.  Miten kuluttaja voi tietää kaikesta tästä tarjonnasta, paljonko on tarpeeksi tai liikaa?

Antioksidanttien terveysvaikutuksista

Erityisesti useille kasvikunnasta saataville aineille ja yhdisteille, joilla koetaan olevan antioksidanttisia vaikutuksia, on haettu ja toivottu terveysväitettä. Vain muutamia on voitu hyväksyä, sillä suurimmalla osalla hakijoista on liian vähän tutkimusnäyttöä terveydelle hyödyllisestä antioksidanttivaikutuksesta. Tulos ei yllätä, sillä ylipäänsä kaikista EFSAlle (European Food SafetyAuthority) lähetetyistä hakemuksista vain pieni osa on hyväksytty.

Hakemusten hylkääminen varmasti ärsyttää monia toimijoita ja vaikeuttaa heidän työtään, mutta kuluttajan kannalta asia on valoisampi: kun turhat ja harhaanjohtavat lupaukset tuotteen vaikutuksista poistuvat pakkauksista sekä mainoksista, pelkkä tuotteilla rahastaminen vaikeutuu ja ”hömppätuotteiden” tarjonnankin luulisi (ja toivoisi..) vähenevän.

Euroopan komission sivuilta löytyvän luettelon mukaan väite ”edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä” on hyväksytty vain kuparille, mangaanille, riboflaviinille (B2-vitamiini), seleenille, sinkille sekä C- ja E-vitamiinille. E-vitamiinia lukuun ottamatta aineille on hyväksytty muitakin terveysväitteitä, mutta ne eivät ole vaikutuksiltaan antioksidanttisia.

EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen mukaan väite ”sisältää antioksidantteja” on terveysväite. Tällöin tuotteessa käytetyn antioksidantin teho on osoitettava ihmisille tehdyillä tutkimuksilla ja antioksidantin määrä tuotteessa pitää ilmoittaa. Valmistajan pitää huomioida myös muutama muu asia, mikäli käyttää kyseistä terveysväitettä tuotteensa pakkauksessa ja / tai mainostamisessa.

Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evira on koonnut sivuilleen listan edellytyksistä ravitsemus- ja terveysväitteiden käytölle. Niiden mukaan vain hyväksyttyjä väitteitä saa käyttää ja tuotteesta luodun mielikuvan tulee olla väiteasetuksen mukainen. Tuotteen pitää olla terveellinen elintarvike, väitteen kohteena olevalla aineella pitää olla todistetusti hyödyllinen vaikutus elimistön toiminnalle ja ainetta pitää olla tuotteessa riittävä määrä. Pakkauksesta pitää löytyä tuotteen ravintoarvomerkintä sekä muutama muu lisämerkintä. Totuudenvastaisia, moniselitteisiä ja harhaanjohtavia sekä tuotteen liialliseen käyttöön kannustavia ilmaisuja ei siis saa käyttää. Monipuolisen ruokavalion merkitystä ei saa väheksyä tai tehdä sitä riittämättömäksi eikä kuluttajaa saa pelotella.

Edellä mainitut seikat pitää huomioida elintarvikkeiden pakkauksissa sekä kaikessa niihin liittyvässä mainonnassa. Perättömien ja ei-sallittujen väitteiden pitäisi poistua käytöstä ja näkyvistä joulukuun 2012 aikana, kun ravitsemus- ja terveysväitteiden käyttöön liittyvä siirtymäaika umpeutuu. Sen todella toivoisi selkiyttävän myös antioksidanttien mainostamista ja antioksidanttien ympärillä pyörivää hässäkkää.

Muutama esimerkki

Minkälaisia kasviperäisillä antioksidanteilla ja bioaktiivisilla aineilla terästettyjä elintarvikkeita markkinoilla oikein liikkuu? Suurin osa kyseisistä tuotteista on erilaisia ravintolisiä jotka ovat suunnattu urheilijoille ja kuntoilijoille. Vaihtoehtoisesti runsaasti antioksidantteja sisältäviä elintarvikkeita myydään myös ”superfoodina” ja terveys/kauneustuotteina.

Hieman tavanomaisemmasta elintarvikevalikoimasta löytyy mm. Hartwallin Novelle Plus- tuoteperhe, joka muodostuu erimakuisista kivennäisvesistä, joihin on lisätty ”jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja”. Eineksistä ja muista paljon prosessoiduista tuotteista ei antioksidanttimainoksia löydy. Ilmeisesti helpoiten nämä kasviperäiset yhdisteet saadaan jalostettua juomiksi tai kuivatettua tableteiksi ja pulvereiksi. Suurimmat antioksidanttien lähteet löytynevät kuitenkin toivottavasti kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilta.

Hartwall Novelle Plus Sinkki + E sisältää mm. lisättyä sinkkisulfaattia ja E-vitamiinia. Tuote ei mainosta itseään suoraan antioksidanttien lähteenä.

 

Karin havupuu-uutejuomaan on käytetty männyn kuorta ja nilaa. Tuotteen korkeaa antioksidanttipitoisuutta pidetään hyvänä elimistön päivittäisille toiminnoille.

Tuotteen ravintosisältö / 100g:

Energia: 17 kcal, flavonoidipitoisuus 20,3 mg, kalsium 2,1 mg, rauta <0,05 mg, mangaani 0,06 mg, sinkki 0,02 mg, rasva 32 mg, proteiini 37 mg, hiilihydraatit 20 mg

 

Soria Natural on kehittänyt resveratroli-punaviinivalmisteen, jonka kerrotaan olevan täydellinen luonnonantioksidantti. Tässä vannotaan resveratrolin nimeen, joka on punaviinissä esiintyvä polyfenoli.

Yksi tabletti (600 mg) sisältää vaikuttavia aineita:

Polyfenolit yht. 135,6 mg, proanto- ja antosyanidiinit 73,8 mg, tanniinit 37,4 mg, flavonoli 1,5 mg, resveratroli 202 µg

 

Bioteekin Lyko D plus tarjoaa lykopeenia ja D3-vitamiinia suojaksi ja jaksamiseksi soluille.

Vaikuttavat aineet per kapseli: lykopeeni 5 mg, D3-vitamiini 25 µg, kylmäpuristettu pellavansiemenöljy 185 mg

Nestle on mainostanut Fitness-murojaan antioksidanteilla, mutta tällä hetkellä suomenkielinen NestleFitness verkkosivusto ei ole toiminnassa.

Loppukaneetti kuluttajalle

Kuluttaja saa siis paljon tietoa mainosten kautta, ja usein tieto on vailla tieteellistä pohjaa ja ristiriitaista jonkun aiemmin opitun tiedon kanssa. Etenkin synkkänä syksyisenä iltana internetin luontaistuotekauppojen tarjontaa selaillen tuntuu jopa houkuttavalta sijoittaa kaksikymmentä euroa purkilliseen tabletteja jotka lupaavat muuttaa henkisen ja fyysisen olotilasi ikuiseksi kevääksi. Toisaalta samalla summalla saisi aika monta hedelmää Prisman hedelmäosastolta.

Kuluttajan asemaa helpottavaa työtä tekee EFSA, joka tieteellisillä mielipiteillään myöntää tai on myöntämättä tietylle elintarvikkeelle sille haetun terveysväittämän. Ikävä kyllä tämä prosessi on hidas, ja vielä ylimääräisen mutkan matkaan tuo käytäntö jonka mukaan EU komissio hyväksyy lopullisesti EFSA:n laatiman mielipiteen. Niin kauan kuin päätökset viipyvät komission ”hyllyllä”, saavat tuottajat käyttää tuotteilleen hakemia väitteitä, vaikka ne olisivat EFSA:n lausunnossa kumottu.

Kuluttajan kannalta rauhoittavaa on kuitenkin se, että suurimmalla osalla kyseisistä ravintoaineista ja yhdisteistä ei ole todettu haitallisia vaikutuksia, lukuun ottamatta Setti-tutkimuksessa havaittua korkean beetakaroteenin määrän aiheuttavia terveyshaittoja tupakoivilla miehillä.

LÄHTEET:

Kehittyvä elintarvike-lehti 2/2009 Luettu:1.10.2012 Luettavissa:

http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/38-antioksidanttien-terveyshyodyista-tarvitaan-lisanayttoa

Terveysmarket. Luettu 1.10.2012. Luettavissa:

https://www.terveysmarket.fi/tuoteryhmat/8-antioksidantit/

EuropeanComission. Luettu 4.11.2012. Luettavissa:

http://ec.europa.eu/nuhclaims/

Evira. Luettu 7.11.2012. Luettavissa:

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/pakkausmerkinnat_/ravitsemus-_ja_terveysvaitteet/

Parkkinen, K. & Sertti, P. 2006. Avain ravitsemukseen. Otava.

Ravintorangas. Luettu 18.11.2012 Luettavissa:

http://ravintorengas.fi/fi/uutejuoma

Hartwallnovelle. Luettu 19.11.2012. Luettavissa:

http://www.hartwallnovelle.fi/#!/tuotteet/novelle-plus/sinkkie

Nestle. Luettu 19.11.2012. Luettavissa:

http://www.nestle.fi/brands/Pages/Murot.aspx

NestleSweden. Luettu 19.11.2012. Luettavissa:

https://www.nestle-cereals.com/se/Produkter/Pages/Fitness.aspx

Soria natural. Luettu 20.11.2012. Luettavissa:

http://www.sorianatural.es/

Naturamedia. Luettu 20.11.2012. Luettavissa:

http://www.naturamedia.fi/terapeuttiset-valmisteet/resverasor

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Luettu 19.11.2012. Luettavissa:

http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1994/4_1994/setti-tutkimuksen_ensimmaiset_tulokset_julkaistu/

Bioteekki. Luettu 21.11.2012. Leuttavissa:

http://www.bioteekki.fi/Suomeksi/Etusivu