Probiootit terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aineisosina

Kirjoittajat: Katja Eloranta, Marja Nurminen, Elisa Kohtala, Taina Turpeinen, Maarit Inkeri, Viljami Hanhenoja, Hannele Sorvari, Tiina Roine, Laura Rytkonen, Anna Niskanen, Salla Lainevirta, Anna Mertaoja, Juuli Hannonen, Iida Loivamaa, Villemikko Kailari

MITÄ OVAT PROBIOOTIT?

Probiootit ovat yhden tai useamman mikrobikannan (bakteeri, hiiva) eläviä viljelmiä, joita useimmiten nautitaan joko ruuan mukana (esim. probiootteja sisältävät jogurtit) tai ravintolisänä syömällä mm. kapselimuodossa olevia maitohappobakteerivalmisteita. Probioottien nauttimisen tarkoituksena on parantaa ruuansulatuskanavan mikrobiston koostumusta ja siten vaikuttaa edullisesti isännän terveyteen. Probioottien ajatellaan mm. lyhentävän rotaviruksen aiheuttaman ripulin kestoa, helpottavan laktoosi-intoleranssin oireita ja lieventävän atooppisen ihottuman oireita lapsilla. Eri probioottikannoilla on erilaiset vaikutusmekanismit ja ominaisuudet.

Probiootteina on tyypillisesti käytetty Lactobacillus- ja Bifidobacterium-sukuihin kuuluvia maitohappobakteereja. Niitä on käytetty pitkään esimerkiksi hapatteina ja ne on todettu ihmisille turvallisiksi. Maailman tutkituin ja hyvin yleisesti käytetty probiootti on Lactobacillus rhamnosus GG. Sitä käytetään mm. Valion Gefilus-tuotteissa. Kaikkia probioottikantoja yhdistävät tietyt tekijät. Niiden on selviydyttävä suoliston olosuhteista, pystyttävä tarttumaan suolen seinämään ja estämään patogeenisten bakteerien kasvua. Lisäksi niiden on oltava tutkitusti turvallisia ja eri kannat on pystyttävä tunnistamaan tarkasti.

TUOTTEET JA TERVEYSVÄITTÄMÄT

Sanaan probiootti törmää tänä päivänä kaikkialla. Kaupan hyllyillä voi havaita erilaisten tuotteiden kylkien pursuavan terveysväittämiä ja luontaistuotekauppojen mainoslehtiset tippuvat postiluukuista ylistäen probioottien ominaisuuksia. Nämä lähes ihmebakteerin maineen saaneet bakteerit auttavat erilaisten tutkimusten mukaan astmaan, flunssaan, vatsatautiin, allergioihin ja jopa painonhallintaan. Mitä sitten onkaan näiden väitteiden takana?

Valion Gefilus® -tuotteiden väitteet LGG® puolustajabakteerista ovat seuraavat:

-vahvistaa luonnollista vastustuskykyä ja toimii osana suoliston luonnollista, hyödyllistä bakteeristoa ja estää haitallisten mikrobien toimintaa. Lisäksi LGG® vahvistaa suolen seinämää ja estää haitallisten aineiden pääsyä kudoksiin.

-LGG® aktivoi elimistön omaa vastustuskykyä lisäämällä haitallisilta mikrobeilta suojaavien vasta-aineiden muodostumista. Suolistossa muodostuneet vasta-aineet leviävät myös hengitysteiden limakalvoille ja ympäri elimistöä vahvistaen vastustuskykyä kokonaisvaltaisesti.

-LGG® tasapainottaa vatsan toimintaa myös antibioottikuurin aikana.

”Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeri on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi akuuttia ripulia sairastavilla lapsilla. Lisäksi se estää sairaalainfektioihin liittyvää ripulia lapsilla. Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteerin on myös havaittu ehkäisevän antibioottihoitoon liittyvää ripulia lapsilla sekä aikuisilla. Tutkimusnäyttöä on myös sen hyödyistä liitännäishoitona vatsahaavaa aiheuttavan Helicobacter pylori -bakteerin häätöhoidossa. Lisäksi Lactobacillus rhamnosus GG- maitohappobakteerin käyttö lievittää joitakin ärtyvän suolen oireyhtymän oireita erityisesti lapsilla.”

Jo maitohappobakteerin nimi LGG® puolustajabakteeri antaa kuluttajalle sellaisen kuvan, että probiootti toimii ja tehoaa näihin edellä mainittuihin, jopa uskomattomalta kuulostaviin väitteisiin. Lisäksi Valio mainostaa nettisivuillaan, että kyseisiä tuotteita tulee nauttia päivittäin, jotta LGG® hapate pysyy elinvoimaisena elimistössä. Tämä myös edesauttaa kuvaa siitä, että tuote todellakin toimii jos tuotetta nauttii säännöllisesti eikä vatsataudista ole puolustajabakteerin puolustaessa todellakaan mitään pelkoa.

A+ -tuotteissaan Valio puolestaan mainostaa Lactobacillus acidophilus-bakteereja, joilla sanotaan olevan vatsaa helliviä vaikutuksia. Mitä tarkoittaakaan vatsaa hellivä? Miten se on voitu määrittää? Herääkin kysymys, että miten erilaisten väittämien perusteella kuluttaja voi tietää, saako hän probiooteista väitettyä apua, tässä tapauksessa helliikö A-jogurtti vatsaa?

Ruokakaupassa probioottituotteita löytyy lähinnä jogurttihyllyltä. Probioottituotteissa on yleensä jotain muutakin terveyttä edistäviä ainesosia kuten kuitua, kalsiumia tai vitamiineja, joita tuodaan tuotteessa usein enemmän esille kuin probiootteja.

Biofermen Yosa -välipala ylistää tuotteellaan rakastamaan vatsaa. Yosan sisältämien probioottien todetaan ”nostavan hyödyllisten bakteerien määrää suolistomikrobistossa, tasapainottavan vatsan toimintaa sekä tehostavan suoliston vastustuskykyä.” Näillä väitteillä Yosan ei luvata suoraan parantavan vaan lähinnä ylläpitävän vastustuskykyä, mikä sinällään jää hieman epäselväksi, sillä mistään ei käy ilmi, mikä on se määrä, jolla vastustuskykyä ylläpidetään.

Danone mainostaa nettisivuillaan Actimel -jogurttijuomansa sisältävän yli 10 miljardia L. Casei Danone -maitohappobakteeria, sekä B6- ja D-vitamiinia, jotka tukevat kehon luonnollista vastustuskykyä. Tämän lauseen perusteella jää epäselväksi, tukevatko yllämainitut vitamiinit pelkästään vastustuskykyä vai osallistuvatko myös maitohappobakteerit vastustuskyvyn ylläpitoon. Kuitenkin Actimelin tv-mainoksessa kerrotaan vain B6- ja D-vitamiinin tukevan kehon luonnollista vastustuskykyä, joten mihin katosivat probiootit? Näin ollen monien tuotteiden väitteet vastuskyvyn ylläpidosta on voitu jättää ennalleen, sillä ”lisää vastustuskykyä” voidaan sanoa, kun riittävä määrä vitamiinia ylittyy.

OLO-jogurttien mainonta on ollut näkyvää. Niitä mainostetaan ruoansulatusjogurttina, ja pakkauksissa tämän lisäksi lukee isolla ”suomalaista tehoa”. Maininta probiooteista on kuitenkin vain ainesosaluettelossa. Siellä on mainittu listan perässä Lactobasillus rhamnosus GG, Lactobacillus rhamnosus Lc705, Propionibacterium freudenreichii JS ja Bifidobacterium Bb-12. Kuidusta ja kalsiumista on erikseen maininta koskien ruoansulatuksen normaalia toimintaa. OLO-jogurtit siis perustavat mainonnassa tehonsa aivan muuhun kuin probiootteihin.

PROBIOOTIT KAUPAN HYLLYLLÄ JA APTEEKISSA

Funktionaalisten elintarvikkeiden tuotekirjoa katsellessa moni miettii varmastikin, mihin tarvitsemme näitä kaikkia. Terveysvaikutteisilla tuotteilla on omia tuoteperheitä ja “pelastaja”bakteereille keksitään myyvältä kuulostavia kaupallisia nimiä. Hintakin on luonnollisesti korkeampi kuin vastaavan tavallisen tuotteen. Suurin osa näistä bakteereista on kuitenkin hyvin tavallisia, maitohappobakteerien sukuun kuuluvia bakteereja. Löytyykö joka tuotteelle käyttäjiä?

Ruokakauppojen lisäksi probioottivalmisteita saa myös luontaistuotekaupoista ja apteekeista, ja tuotevalikoima voi olla hyvin vastaavanlainen. Tarkastelu eräässä luontaistuotekaupassa osoitti, että hyllystä löytyi probiootteihin viittaavia tuotteita yhteensä noin kymmenen, joista osa oli yhdistelmävalmisteita, jotka sisälsivät muitakin ”terveyttä edistäviä komponentteja”. Kaikki kyseiset tuotteet ilmoitettiin ravintolisiksi, mutta missään näistä tuotteista ei ilmoitettu, miksi kyseinen annostus kyseisiä bakteereja edistäisi luvatulla tavalla suoliston terveyttä (ellei sitten tuoteselosteissa, jotka ovat pakkauksen sisällä).

Esimerkiksi Bioteekin PROBIOOTTIplus – niminen maitohappobakteerivalmiste sisältää neljää erilaista probioottibakteerikantaa (Lactobacillus acidophilus, Lactobacillus paracasei, Lactobacillus rhamnosus, Bifidobacterium lactis), jotka tieteellisten tutkimusten mukaan säilyvät elinkykyisinä koko suoliston läpi, pystyvät tarttumaan suolen limakalvoon ja ovat terveysvaikutteisia. Neljän bakteerikannan valmisteella on monipuolisemmat vaikutukset kuin esim. yhden kannan valmisteella. Yksi kapseli sisältää yli 2 miljardia ja yksi annospussi 6 miljardia terveyttä edistävää bakteeria.

Yhdessäkään ruokakaupan tuotteessa puolestaan ei kerrota probioottien määriä. Ravintosisältöluettelossa voisi hyvin mainita lisättyjen maitohappobakteerien keskimääräisen määrän. Tämä tietenkin edellyttäisi, että valmistajat suurin piirtein tietäisivät kuinka paljon tuotteisiin lopulta saadaan bakteereita. Olisiko siis sittenkin tehokkaampaa vain popsia kapseleita?

Ruoan mukana nautitut probiootit, vitamiinit jne. saatetaan kuitenkin usein kokea luonnollisemmiksi tai paremmin imeytyviksi kuin kapseleina nautitut. Tästä johtuen elintarviketeollisuudella on edelleen suuri motivaatio lisätä probiootteja tuotteisiin. Miksi EFSA kuitenkin hylkäsi väitteet siitä, että esimerkiksi Valion Gefilus®-tuotteiden sisältämä Lactobacillus rhamnosus vahvistaa luonnollista vastustuskykyä sekä lisää vasta-aineiden muodostumista haitallisia mikrobeja vastaan?

Vastaus: Liian vähäinen tieteellinen näyttö.

Paljon peräänkuulutellaan tutkimuksia maitohappobakteerien tehosta, mutta ennen firmojen syyttämistä olisi syytä myös hetki miettiä, kuinka vaikeaa ja kallista riittävän laajan tutkimusnäytön kerääminen on. Probioottien on useissa tutkimuksissa osoitettu parantavan vastustuskykyä, mutta kliininen teho jää kuitenkin liian merkityksettömäksi (Viljanen ym. 2005). Jotta teho pystyttäisiin osoittamaan, tarvittaisiin selkeä mittari, joka mittaa vastustuskyvyn muutoksia. On mahdotonta sanoa, onko vastustuskyky parantunut, jos tutkimushenkilö sairasti viime talvena kolme flunssaa ja tänä talvena vain yhden. Tarvittaisiin laajoja tutkimuspopulaatioita ja pitkäaikaisseurantaa, jotta tulokset voisi yleistää koskemaan koko väestöä. Tämä kuitenkin alkaa kuulostaa jo lääkkeiltä vaadittavilta tehon ja turvallisuuden tutkimuksilta ja on aika älytöntä, jos ruualta vaaditaan samanlaista tutkimusnäyttöä kuin lääkkeiltä. Tällaisten laajojen tutkimuksien tekeminen on lisäksi niin kallista, että harvalla elintarvikejätilläkään olisi niihin varaa. Mielenkiintoista toki olisi tietää tarkemmin esimerkiksi kuinka hyvin maitohappobakteerit ehkäisevät turistiripulia, mutta kuinka sitä tutkittaisiin? Pitäisikö lähettää kymmenien ihmisten joukko vaikkapa Thaimaahan kuukaudeksi, osa söisi maitohappobakteereita ja osa plaseboa, ja sitten katsottaisiin, kuinka moni saa ripulin? Hyvien tutkimusasetelmien löytäminen ei ole ihan yksinkertaista.

Apteekit täyttyvät pian hämmentyneistä asiakkaista, jotka tulvivat kyselemään, eikö maitohappobakteereista olekaan nyt mitään hyötyä, kun niille ei ole hyväksytty terveysväitteitä. Niin. Siinä maitohappobakteerihyllyn edessä sadatta kertaa selittäessä, että tehoa on kyllä esimerkiksi antibioottiripulin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ihan yhtä paljon kuin ennenkin, käy helposti mielessä, että oliko tästä koko terveysväittämärumbasta enemmän haittaa kuin hyötyä. Taas yksi asia, jolta saatiin vedettyä pohja pois oikeastaan ihan syyttä, vaikka alun perin tarkoitus oli nimenomaan auttaa kuluttajia löytämään ne oikeasti tehoavat tuotteet.

Hyvin usein kysytään ajaako esimerkiksi Gefilus-mehu saman asian kuin Gefilus-kapselit. Olisikin erittäin mielenkiintoista tietää onko lasillisessa Gefilus-mehua sama määrä maitohappobakteereita kuin yhdessä kapselissa vai pitääkö juoda koko purkki, että päästään edes lähelle samoja määriä. Jostain syystä maitohappobakteerien määriä ei kuitenkaan tarvitse mehupurkeissa ilmoittaa. Kummallista.

Kritiikistä huolimatta lienee kuitenkin yleisesti tunnustettua, että probioottien syömisellä on myönteisiä vaikutuksia elimistölle. Mielikuvamainonnalla onkin suuri rooli probiootteja sisältävien tuotteiden markkinoinnissa. Terveyttä, elinvoimaa ja pirteyttä lupaavat lausahdukset tulevat varmasti säilymään mainoksissa, vaikka varsinaisia terveysväitteitä ei pakkauksissa saakaan enää esittää.

Lähteet:

http://www.valio.fi/tuotteet/viilit/valio-viilis-gefilus-metsamansikka-vahemman-sokeria-hyla-1/ (4.10.2012)

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/valio-gefilus-sopii-aivan-kaikille/ (4.10.12)

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/maitohappobakteerit-loysivat-piiman/ (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/uutisarkisto/uutinen?channelId=6&newsId=6736 (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/uutisarkisto/uutinen?channelId=6&newsId=6074  (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/vastustuskyky26022009134650/tutkimukset03032009132102 (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/vastustuskyky26022009134650/usein_kysyttya03032009130251 (4.10.12)

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/maitohappobakteerit-loysivat-piiman/ (4.10.12)

http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/ammattilaiset/ravitsemus_ja_terveys/ravitsemus/vastustuskyky26022009134650/valio_gefilus_tuotteet05032009125951

http://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/valio-gefilus-sopii-aivan-kaikille/

http://www.bioferme.fi/index.php?id=15

http://www.danone.fi/tuotteet_actimel.html

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/asiantuntija-maitohappobakteeri-voi-torjua-niin-vatsataudin-kuin-flunssankin/2010/10/1213539

http://www.bioteekki.fi/Suomeksi/Etusivu/Arkisto/-_Probioottiplus_vuoden_2008_terveystuote


http://maitohappobakteerit.fi/vertailu.html

http://yle.fi/uutiset/terveysvaitteissa_paljon_siivottavaa/6104191

http://www.eckes-granini.fi/protect/#

http://www.probion.se/files/2012/01/TM_Lpc-37_June20101.pdf

26 thoughts on “Probiootit terveysvaikutteisten elintarvikkeiden aineisosina

  1. Kattava teksti probiooteista!
    Väittämien poistuminen purkeista saattaa aiheuttaa hieman hämmennystä, mutta ajattelisi että probiootit jo sanana on tuttu kuluttajille. Vaikkakaan moni kuluttaja ei tiedä, että mitä probiootiti oikeasti ovat niin ne kyllä hyvin usein osataan yhdistää terveyteen ja hyvinvointiin. Uskoisin, että tulevaisuudessa probioottien tehoon uskotaan yhä ja probioottisten tuotteiden kulutus pysyy lähes ennallaan vaikka väittämät katoavatkin.

    • Todellakin, hienon ja kantaaottavan tekstin olette kirjoittaneet! Uskon myös itse siihen että probiootit ja prebiootit ovat tulleet kuluttajille vuosien saatossa jo tutuiksi pelkällä nimellään ja tehokkaalla mainostuksella. Kuten Efsankin sivuilla mainitaan, jo pelkkä viittaus probioottisiin ja prebioottisiin tuotteisiin antaa ymmärtää, että tuotteella on terveysvaikutuksia. Vaikka siis itse terveysväittämien käyttö näistä mikrobeista kielletäänkin, pysyy varmasti kuluttajien usko ja luottamus näiden hyviin vaikutuksiin. Lisäksi on hyvin todennäköistä että lähitulevaisuudessa saadaan vielä lyötyä läpi ainakin joku terveysväittämä probiooteille.

  2. Kiitos, kun kerroitte näin selkeästi ja informaativisesti, mitä probiootit ovat, sillä minulle ne ovat tuntuneet vähän epäselviltä ja vaikeilta. Niin kuin kirjoitittekin, olen myös huomannut, että jopa saman tuotteen mainonnassa voi välillä esiintyä probiootit mukana ja välillä taas ei, outoa..

  3. Olipas mukavan selkeästi esitetty infopläjäys! Tosiaan, on kyllä mielenkiintoista katsella miten tuo väiteasetus vaikuttaa ihmisiin ja toimiiko se tosissaan tietoa lisäävänä asiana vai lähinnä hämmentävänä kuten noiden maitohappobakteerien kohdalla saattaa käydä.. Tekstinne sai miettimään asioita eri näkökulmista, kiitos siitä!

  4. Kiitos, kun olitte pohtineet probiootteja, niitä sisältäviä elintarvikkeita ja myös EFSA:n terveysväittämiä monelta kantilta. Itsekin olen kaivannut elintarvikkeisiin tarkempaa merkintää siitä paljonko maitohappobakteereja ne sisältävät. Tosin en ole varma, saako tätä kuluttajille meillä edes ilmoittaa? Entä onko probioottien tehossa eroa, jos niitä on lisätty, esimerkiksi jogurttiin tai mehuun?

    Itsellänikin on käynyt välillä mielessä onko EFSA:n hyvää tarkoittama terveysväittämärumba toisia tuoteryhmiä kohtaan epäreilu, riittävää tieteellistä näyttöä kun on monesti kallista ja vaikeaa saada elintarvikkeille. Ja jos jokin elintarvike tai ravintolisä voi olla avuksi sairauden parantamisessa niin eikö senkin saisi kertoa kuluttajille?

  5. Tässä tekstissä oli kyllä erittäin kattavasti pohdittu myös probioottien mainontaa, tehoa ja kaikkea niihin liittyvää kuluttajankin näkökulmasta. Kiitos kattavasta kirjoituksesta; probiootit avautuivat minullekin tekstin myötä aiempaa selkeämmin.

  6. Hyvä ja informatiivinen blogikirjoitus varsin laajasta aihealueesta. Olitte pohtineet asioita eri näkökulmista, kiitokset siitä.
    En ole aiemmin kiinnittänyt huomiota probioottituotteiden vitamiinipitoisuuksiin, ja niiden avulla mainostamiseen – aina oppii jotain uutta! On kiinnostavaa nähdä kuinka probioottien tutkiminen jatkuu elintarviketeollisuudessa. Ovatko yritykset valmiita panostamaan paljon rahaa ja aikaa mahdollisesti hyvin laihojen tuloksien saamiseksi? Hapatettujen maitovalmisteiden nauttiminen ei ole mikään kovin uusi keksintö, joten olisiko probiooteille saatava sama kohtelu kuin kasviperäisille valmisteille, joiden terveysvaikutuksia saa mainostaa pitkän käyttöhistoriansa vuoksi?

  7. Probioottien suhteen on tosiaan mielenkiintoista, ettei niihin perustuvia terveysväitteitä saa esittää pakkauksissa. Luulen, että monille tuotteille on edelleen hyötyä siitä, että niitä on aikaisemmin mainostettu vapaammin, esimerkiksi Gefilus- tai Actimel-tuotteita mainostettiin kai aiemmin juuri probioottien kyvyllä parantaa vastuskykyä. Monet varmasti yllättyisivät, jos tutkailisivat pakkauksia nykyään ja huomaisivat niiden korostavan lähinnä tuotteen vitamiinipitoisuuksia. Täytyy sanoa, että itselleni tuli talven flunssakierteessä mielihalu ostaa probiootteja sisältäviä tuotteita.

    • Uskon Katariinan tavoin, että monet tuotteet hyötyvät aikaisemmasta mainostuksesta edelleen, niin tehokasta esimerkiksi juuri erilaisten probioottia sisältävien jogurttien ja tehojuomien mainostus on ollut viime vuosina. Näinköhän tavalliselle kuluttujalle menee edes viesti perille siitä, että ravitsemusväitteiden käyttöä jatkossa rajoitetaan. Monet tuotteet napataan ostoskoriin tottumuksen perusteella, eikä pakkaustekstejä varmaankaan lueta tarkemmin. Lisäksi en ole varma, miten paljon mediassa aihetta on käsitelty, eli tietääkö kuluttaja edes, että jotain on muuttunut.

  8. Kiitos kattavasta tekstistä! Mielestäni tekstissä oli hyvää pohdintaa. Itsekin olen miettinyt kurssin aikana, kuinka vaikeaa on terveysväitteiden hakeminen ja hyväksyntä. Tuntuu että ruoka ja lääkkeet asetetaan samalle viivalle.

    On ollut mielenkiintoista huomata, miten probioottien mainonta on muuttunut muutamassa vuodessa. Vaikka nyt ei saa paketteihin merkitä terveysväitteitä, uskon että ihmisille on jäänyt mieleen aikaisemmasta probioottien mainonnasta sen terveysvaikutukset. Itse osaan tunnistaa tuotteista probiootit ja tiedän niiden terveysvaikutukset. Jos tuote sisältää probiootteja, haluaisin tietää myös niiden määristä. Itse käytän vähän probiootteja sisältäviä tuotteita, koska suolistoni tuntuu olevan tasapainossa ilmankin niitä. Kuitenkin ulkomailla otan usein maitohappobakteereita purkista ja luotan niiden tehoon!

  9. Hyvä kattava kirjoitus probiooteista. Olen ymmärtäny asian niin, että vaikka EFSA ei olekaan vielä hyväksynyt terveysväitettä näistä probiooteista, niin voi olla että sellainen vielä saadaan. Näyttö probioottejen tehosta ei siten ilmeisesti ole kytköksissä sinänsä immuunipuolustukseen, vaikka probiooteilla on todettu olevan hyötyä mm.antibioottiripulin hoidossa.

  10. Kiitos kommenteista. Tässä vähän vastauksia Aulin kysymyksiin.

    Kappalemääriä ei ilmoiteta, koska ei pystytä sanomaan kuinka paljon tietyssä määrässä tuotetta probiootteja on. Tai jos tiedetään kuinka paljon tuotteessa on, mutta ei pystytä sanomaan kuinka paljon niistä päätyy vaikuttamaan niiden ensisijaiseen vaikutuskohtaan eli ohutsuoleen. Tällä hetkellä ajatellaan että probioottien on oltava elävinä vaikutuskohteessaan, joten niiden on mehussa, jogurtissa tms. selvittävä elävänä ohutsuoleen asti. Tapettujen probioottien vaikutusta on tutkittu vain vähän.

    Ja siis, koska tärkeintä on probioottien säilyminen elävänä ohutsuoleen, ilmeisesti hapanmaitotuotteissa probioottit säilyvät ruuansulatuskanavan koettelemuksissa. Siis parempi jogurtissa kuin mehussa.

    Tarkoituksena on ollut poistaa monen kirjavat väitteet vaikutuksista, joita ei ole
    tutkittu. Toisaalta siis voisi esittää vastakysymyksen: onko parempi pitää tiukkaa linjaa vai markkinoida tuotteita kuluttajille väitteillä, joilla ei ole tieteellistä todistetta?

    Kuten Sirja ja Katariina mainitsivatkin, moni on varmasti itsekin havainnut probioottien auttavan flunssakaudella terveenä pysymiseen ja antibiottikuurin aikana ripulin ja hiivan esiintymisen estoon. Olisikin kovin omituista, että lääkärit määräävät antibiottikuurin yhteydessä probiootteja, jos niiden tehoon ei uskottaisi. Siispä todennäköisesti, tai ainakin toivottavasti, EFSA hyväksyy probiootteihin liittyvistä terveysvaikutuksista ainakin muutaman myös elintarvikkeissa.

    Iida Loivamaa & Juuli Hannonen

  11. Kappalemääriä ei ilmoiteta, koska ei pystytä sanomaan kuinka paljon tietyssä määrässä tuotetta probiootteja on. Tai jos tiedetään kuinka paljon tuotteessa on, mutta ei pystytä sanomaan kuinka paljon niistä päätyy vaikuttamaan niiden ensisijaiseen vaikutuskohtaan eli ohutsuoleen. Tällä hetkellä ajatellaan että probioottien on oltava elävinä vaikutuskohteessaan, joten niiden on mehussa, jogurtissa tms. selvittävä elävänä ohutsuoleen asti. Tapettujen probioottien vaikutusta on tutkittu vain vähän.

    Ja siis, koska tärkeintä on probioottien säilyminen elävänä ohutsuoleen, ilmeisesti hapanmaitotuotteissa probioottit säilyvät ruuansulatuskanavan koettelemuksissa. Siis paremmin jogurtissa kuin mehussa.

    Tarkoituksena on ollut poistaa monen kirjavat väitteet vaikutuksista, joita ei ole
    tutkittu. Toisaalta siis voisi esittää vastakysymyksen: onko parempi pitää tiukkaa linjaa vai markkinoida tuotteita kuluttajille väitteillä, joilla ei ole tieteellistä todistetta?

    Kuten Sirja ja Katariina mainitsivatkin, moni on varmasti itsekin havainnut probioottien auttavan flunssakaudella terveenä pysymiseen ja antibiottikuurin aikana ripulin ja hiivan esiintymisen estoon. Olisikin kovin omituista, että lääkärit määräävät antibiottikuurin yhteydessä probiootteja, jos niiden tehoon ei uskottaisi. Siispä todennäköisesti, tai ainakin toivottavasti, EFSA hyväksyy probiootteihin liittyvistä terveysvaikutuksista ainakin muutaman myös elintarvikkeisiin.

    Iida Loivamaa & Juuli Hannonen

  12. Hyvä teksti probiooteista! Jäin miettimään, että onko probiooteille nyt yhtään hyväksyttyä terveysväitämää? Ja jos “probiootti” on terveysväite, niin saako sitäkään enää käyttää?

  13. Kiitos kattavasta ja pohtivasta kirjoituksesta! Olen lähdossä pidemmälle reissulle Aasiaan muutaman viikon päästä ja vielä tänä aamuna muistutin itseäni hankkimaan maitohappobakteerikuurin apteekista seuraavalla kauppareissulla, jotta lähden sitten mahdollisimman vastustuskykyisenä matkalle! Kirjoituksen luettuani aloin kuitenkin itsekin miettimään, mihin perustan tarpeeni tankata probiootteja juuri ennen matkaa. Eivät ne ennenkään ole estäneet vatsanväänteitä reissuilla…

    Hassua miten joskus mieleen iskostuneet terveysväitteet jäävät elämään, vaikka ne olisi viranomaisen toimesta kumottuja. Olisikin todella mielenkiintoista saada joskus laajaa tutkimustietoa probioottikuurin tehosta turistiripulin ehkäisyssä. Tutkimusasetelma on tosin hankala, kuten mainitsittekin.

  14. Kommentoisin tähän perään yleisesti koko blogin ulkoasusta, että olisi selkeämmän ja siistimmän näköistä jos kaikkien tekstien rivit olisivat tasattu. Olisiko tällaista mahdollisuutta ollut lisättäessä tekstejä blogiin?

  15. Sain blogitekstistä paljon uutta ajateltavaa ja oivalluksia. Kiitos hienosta tekstistä.
    Ah, voin uskoa tuon apteekin asiakaskunnassa aiheutuvan hämmennyksen.. Probiootit ovat olleet minullekin hieman epäselvä asia. Joo-o, joo-o, vatsaa hellitään, mutta miten? Tuo vertailu tablettien ja jogurttien probioottien määrästä kiinnostaisi myös minua. Yötyötä tehneenä ostin kuitenkin kerran kokeiluun joitain probioottitabletteja, koska toivoin niiden vähentävän yötyön aiheuttamia vatsanväänteitä. Kyllä ne toimivat! Aion ostaa toistekin, kun taas kesällä yötöitä jatkan.

  16. Hienosti ollette saaneet koottua tiiviin paketin probiooteista ja niiden oletetuista sekä todistetuista vaikutuksista. Käyttämänne tuote esimerkit erilaisista probiootteja sisältävistä elintarvikkeista olivat mukavan tuttuja ja antoivat uutta informaatiota niiden väitetyistä ja todellisista vaikutuksista. Pidin myös tekstin kriittisestä näkökulmasta koskien probioottien vaikutuksia terveyteen (erityisesti kun niiden käytöllä tuntuu olevan lukematon kirjo erilaisia ”sensaatiomaisia” seuraksia ).

  17. Probiootti-aihe selkeni minulle kummasti tätä lukiessani. Mielenkiintoinen aihe!

    Mielestäni hienoa oli myös kriittinen suhtautuminen aiheeseen. Tuo probiootten määrän puute tuotteen teksteistä herättää kovasti kiinnostusta. Itse käytän silloin tällöin probiootteja sisältäviä tuotteita lähinnä maistettakseni erilaisia makuja. Nyt voin tarkkailla mahdollisia muunkinlaisia vaikutuksia.

  18. Selkeä ja kattava teksti probiooteista, kiitoksia. Pidin erityisesti tekstinne tyylistä ja pohtivasta otteesta, oli hienoa että asetitte väliin itseänne askarruttaneita kysymyksiä. Niistä sai uusia näkökulmia asian miettimiseen.
    On kyllä hyvin eriskummallista, ettei maitohappobakteerien määrää tarvitse ilmoittaa mehupurkeissa! Mielestäni olisi tärkeää saada tietää mikä on niidenkin osalta paras lähde, jos tällaisia joskus sattuu tarvitsemaan tai haluamaan.

  19. Kappalemääriä ei ilmoiteta, koska ei pystytä sanomaan kuinka paljon tietyssä määrässä tuotetta probiootteja on. Tai jos tiedetään kuinka paljon tuotteessa on, mutta ei pystytä sanomaan kuinka paljon niistä päätyy vaikuttamaan niiden ensisijaiseen vaikutuskohtaan eli ohutsuoleen. Tällä hetkellä ajatellaan että probioottien on oltava elävinä vaikutuskohteessaan, joten niiden on mehussa, jogurtissa tms. selvittävä elävänä ohutsuoleen asti. Tapettujen probioottien vaikutusta on tutkittu vain vähän.

    Ja siis, koska tärkeintä on probioottien säilyminen elävänä ohutsuoleen, ilmeisesti
    hapanmaitotuotteissa probioottit säilyvät ruuansulatuskanavan koettelemuksissa. Siis paremmin jogurtissa kuin mehussa.

    Tarkoituksena on ollut poistaa monen kirjavat väitteet vaikutuksista, joita ei ole
    tutkittu. Toisaalta siis voisi esittää vastakysymyksen: onko parempi pitää tiukkaa
    linjaa vai markkinoida tuotteita kuluttajille väitteillä, joilla ei ole tieteellistä todistetta?

    Kuten Sirja ja Katariina mainitsivatkin, moni on varmasti itsekin havainnut probioottien auttavan flunssakaudella terveenä pysymiseen ja antibiottikuurin aikana ripulin ja hiivan esiintymisen estoon. Olisikin kovin omituista, että lääkärit suosittelevat antibiottikuurin yhteydessä probiootteja, jos niiden tehoon ei uskottaisi. Siispä todennäköisesti tai ainakin toivottavasti EFSA hyväksyy probiootteihin liittyvistä terveysvaikutuksista ainakin muutaman myös elintarvikkeissa.

    Iida Loivamaa ja Juuli Hannonen

  20. Selkeän ja hyvin jäsennellyn tekstin olette kirjoittaneet, kiitos siitä! Kirjoitus oli mielestäni hyvin informatiivinen, mutta samalla ajatuksia ja keskustelua herättävä. Toitte myös esille probiooteista esitetyt erilaiset kannanotot. Lisätietoa olisin ehkä halunnut probioottien fysiologisesta vaikutusmekanismista ihmisten suolistossa, miten ne toimii ja mihin niiden teho perustuu tarkemmin jne.

  21. Probiootit ovat kyllä erityisen kiinnostava aihe. Itse aloin tekstiä lukiessani miettiä, että miksei kaikkia hapattamalla valmistettuja maitotuotteita voitaisi kutsua probioottisiksi, mutta kai se liittyikin tuohon määritelmään (pystyttävä tarttumaan suolen seinämään ja estämään patogeenisten bakteerien kasvua, oltava tutkitusti turvallisia ja eri kannat on pystyttävä tunnistamaan tarkasti). Itselleni hapanmaitotuotteiden valmistus ei ole kovin tuttu juttu, joten en tiedä, mitä kantoja niissä yleensä käytetään ja voisiko niillä olla probioottisia ominaisuuksia. Ehkä onkin?

  22. Mielenkiintoinen kirjoitus!
    Tämä tietoisku olisi hyvä kaikkien lukea, sillä luulen, etteivät kuluttajat tarkalleen ottaen tiedä, mitä probiootit ovat, ne vain yhdistetään mahan hyvinvointiin. Ja tuo, ettei Gefilus-mehussa lue bakteerien määrää, on kyllä omituista! Kaikenlaisten jogurttituotteiden erot ja todelliset tehot olisi mielenkiintoista selvittää 🙂

  23. Todella kattava ja mielenkiintoinen kirjoitus probiootesta. Probiootit ovat tällä hetkellä monestakin syystä hyvin mielenkiintoinen funktionaalisten elintarvikkeideiden ryhmä. Probioottien terveysvaikutukset on tunnettu jo pitkään ja myös tieteellisesti suurin osa todistettu. Nyt on ilmeisesti käynyt terveysväiteasetuksen myötä niin, etteivät elintarviketalot osaa/ei ole varaa todentaa tuotteidensa vaikutuksia, vaan kuvitellaan “julkisen” tieteellisen tutkimuksen puhuvan probioottien puolesta tuotteessa kuin tuotteessa. Terveysväitteen todistaminen on hyvin kallista ja meillä ainakin Valio on jo heittänyt hanskat tiskiin. Minusta olisi myös kiinnostavaa tietää enemmän probioottien tehosta elintarvike vs. pilleri. Mielenkiinnolla seuraan mihin probioottien tie tästä vie 🙂

  24. Hvää tekstiä probitooteista! Itseäni kiinnostaa eri kantojen erot ihmisillä. Eli toimiiko toisilla toinen kanta paremmin kuin toisilla? Myös bakteerien tarvittava määrä askarruttaa. Vaikuttaako ruoansulatuselmistön yleinen kunto tai henkilön koko tarvittavaan probioottien määrään?

Leave a Reply to Katja Kahila Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *