QUEER-NÄKÖKULMA RAAMATTUUN

 

Moona Kinnunen

 

Artikkeli perustuu Sukupuoli Raamatun maailmassa -teoksessa julkaistuun artikkeliin ”Queer-tutkimus ja eksegetiikka” (Kinnunen 2019).

Mitä queer on?

Queerin määritteleminen on jo lähtökohtaisesti paradoksaalista, sillä koko käsitteen pyrkimyksenä on pysyä määrittelyjen ulkopuolella, merkitä soljuvuutta, outoutta ja määrittelemättömyyttä. Queer on aiemmilla vuosikymmenillä yhdistetty mutkattomasti HLBT+-kirjainlyhenteeseen (ks. selitys artikkelin lopussa) merkitsemään määrittelemätöntä seksuaalista halua, heteroseksuaalisuudesta poikkeavaa seksuaalisuutta. Queer-termin historia homoutta loukkaavana haukkumasanana on jo nuorempien sukupolvien muistin ulkopuolella, sillä 1990-luvun alusta alkaen homo- ja lesboaktivistit ovat onnistuneesti muuttaneet queerin merkityssisällöltään voimaannuttavaksi itseilmaisun mahdollistajaksi. Queerin aika on kuitenkin ajanut vakiintuneiden määritelmien ohi, sillä queer on käsitteenä luotu myös nimenomaan vastustamaan HLBT-perinteeseen liittyvää identifioitumisen normia. Queer tahtoo jättäytyä tieten tahtoen seksuaali- ja sukupuolikategorioiden ulkopuolelle. Queer tukee marginaaliin jääviä sukupuolten ja seksuaalisuuksien ilmaisuja haluamatta itse liittoutua näiden vakiintuneeseen joukkoon. Tosin myös vähemmistöjen määritelmät laajenevat koko ajan, ja suomenkielinen maailmakin saa uusia määritelmiä käyttöönsä, kuten viime vuosina paikkansa vakiinnuttaneet panseksuaalisuus, aseksuaalisuus ja muunsukupuolisuus. On myös huomattava, että yhtä yleispätevää määritelmää queerille ei yksinkertaisesti voida antaa. Jokaisessa määritelmässä näkyy lausujansa tausta ja se, mitä queer kullekin tarkoittaa. Tutkijan position auki kirjoittaminen edistää tieteen vaatimaa läpinäkyvyyttä. Näin ollen tämäkin artikkeli on vain kirjoittajansa tutkittu ja perusteltu näkemys aiheesta.

Akateemisessa tutkimuksessa queer merkitsee kriittistä lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on paljastaa yhteiskunnissa vallitseva kaksijakoinen kategorisointi ja dekonstruoida, eli purkaa, se. Queer-teorian motiivit liittyvät monesti sanojen, käsitteiden tai näiden merkitysten purkamiseen. Tarkoituksena ei ole tuhota identiteettikategorioita vaan horjuttaa ajatusta kategorioiden pysyvyydestä ja valta-asemasta. Tärkeää on myös kysyä, kuinka tarkoin erilaisia seksuaalisuuksia, sukupuolia tai niihin liitettyjä identiteettejä voidaan ylipäänsä määritellä. Yksinkertaisuudessaan voidaan sanoa, että queer-tutkimuksessa tehdään queeriksi aihe jota tutkitaan.

 

Mitä queer-tutkimus on?

Akateemisessa kontekstissa queer merkitsee kriittistä lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on purkaa yhteiskunnassa vallitsevaa dikotomista jaottelua ja kategorisointia. Yliopistoissa tehtävä queer-teoreettinen tutkimus on kulkenut pitkän tien syntymävuosistaan ja nykyään queer-tutkimusta kuvaa parhaiten sen vankka ja monipuolinen teoreettinen pohja, joka nojaa vahvasti mannermaiseen nykyfilosofiaan ja sen sisällä vaikuttaviin poststrukturalismiin, dekonstruktioon ja ranskalaiseen feminismiin. Käytetyimpiä ajattelijoita queer-tutkijoille ovat Michel Foucault, Jacques Lacan, Jacques Derrida, Luce Irigaray ja Julia Kristeva. Amerikkalaisen Judith Butlerin teos Hankala sukupuoli (alkup. Gender Trouble) vuodelta 1990 on ollut elintärkeä merkkiteos queer-teorian synnyssä ja sen voidaan nähdä olevan queer-tutkimuksen alullepanija. Butlerin teorian tunnetuin osa on ajatus sukupuolen performatiivisuudesta. Butlerin mukaan sukupuoli on jatkuva prosessi, jossa ihminen rakentaa omaa sukupuoltaan toistoteoilla – ei ole olemassa minkäänlaista ontologista sukupuolta sinänsä vaan sukupuoli-identiteetti muodostuu performatiivisuuden kautta. Sukupuoli ei kuitenkaan synny tyhjiössä, sillä sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristömme määrittelee, miten sukupuolta toistetaan sanoin ja teoin ”oikein”. Kuten Tuija Pulkkinen kirjoittaa: ”Sukupuoli voidaan esittämällä toteuttaa vain koska kulttuurissa on sukupuolen proseduuri, joka on toistettavissa.” Butlerin performatiivisen sukupuolen argumenttiin kuului myös biologisen ja sosiaalisen sukupuolen jaon kritisoiminen. Vaikka sex ja gender -jako on ollut olennainen tieteellisen nais- ja sukupuolentutkimuksen synnyn kannalta, Butlerin mukaan ihmistä ei voida pitää vain passiivisena välikappaleena, jonka toinen osa sukupuolesta on ”biologinen” ja toinen osa taas ”sosiaalinen”. Myös biologisen sukupuolen kategoria voidaan nähdä sosiaalisena konstruktiona, joka on mahdollista haastaa.

Sukupuoli rakentuu ympäristömme näkymättömän ohjekirjan mukaan, ja vallalla olevat säännöt muuttuvat ajan, paikan ja tilanteen mukaan. Butler omaksui Michel Foucault’n genealogisen tarkastelun (filosofian tutkimussuunta, jossa tarkastellaan käsitteiden, kuten seksuaalisuus tai sukupuoli, historiallista muodostumista) ja toteaa että sukupuolella ei ole olemassa yhtä luonnollista pohjaa, joten sellaisen etsiminen on tarpeetonta. Foucault esitti Seksuaalisuuden historia (alkup. Historie de la sexualité) –teoksessaan alun perin väitteen, että ihmisen seksuaalisuudelle ei ole löydettävissä historiasta minkäänlaista alkuperäistä muotoa. Butlerin ja Foucault’n ansiosta vallan ja valtarakenteiden tarkastelusta tuli olennainen osa queer-tutkimusta.

Queer-teoria kritisoi näkemystä, jonka mukaan sukupuoli olisi olemuksellinen osa ihmistä ja olemassa olisi vain kaksi sukupuolta eikä sukupuolen eri muotoja voisi rakentua kuin kahdenlaisia. Seksuaalisuuden käsite on syntynyt, jotta ihmisen itsessään hahmoton nautintokyky olisi mahdollista käsitteellistää. Oletus kahdesta toiselleen vastakkaisesta sukupuolesta on myötävaikuttanut yhteiskunnalliseen järjestykseen, jossa naisten ja miesten oletetaan tuntevan heteroseksuaalista halua toisiinsa. Tällainen heteronormatiivisuus luo ihanteen ja oletuksen, jonka mukaan heteroseksuaalisuus nähdään ainoana normaalina seksuaalisuuden muotona ja kaikki siitä poikkeava epänormaalina. Queer-teorian mukaan seksuaalisuuden määritelmät eivät ole luonnollisia tai normaaleja, ainoastaan luonnollistettuja. Queer-tutkimuksen syvä ydin onkin hetero- ja cis-normatiivisuuden kyseenalaistamisessa.

 

Mitä queer-teologia on?

Queer-tutkimus on teoreettinen viitekehys, jonka avulla sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus voidaan tehdä näkyväksi teologisessa tai eksegeettisessä tutkimuksessa. Nykyisen muotoinen queer-teologia pohjautuu akateemiseen queer-teoriaan ja se pyrkii purkamaan kaksinapaiset kategoriat seksuaalisuuden ja sukupuolen saralla. Normien purku kohdistetaan myös laajemmin muihin essentialistisiin kategorioihin, joita teologia sisältää. Queer-teoreettinen näkökulma Raamattuun pohjautui syntyessään 1990-luvun loppupuolella vahvasti sitä edeltäviin kontekstuaalisen teologian sovelluksiin, kuten Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologiaan, feminististeen teologiaan sekä lesbo- ja homoteologiaan. Samalla queer-teoria pyrki kritisoimaan sitä edeltäviä sovelluksia, esimerkiksi feministiteologian keskittymistä ainoastaan naisen kategoriaan ottamatta huomioon muita intersektioita, jolloin tutkimus keskittyi pääasiassa valkoisten länsimaisten naisten aseman parantamiseen. Queer-teologinen tutkimus pyrkii ymmärtämään tutkimuskohdettaan monien identiteettikategorioiden kautta ja sisällyttämään esimerkiksi intersektionaalisen ja postkolonialistisen tutkimuksen peruskysymyksiä tutkimukseensa. Queer-teologia ei siis tutki ainoastaan seksuaalisuuksia ja sukupuolia kristinuskossa vaan haastaa laajemmin totuttuja käsityksiä ja normeja.

 

Mitä eksegeettinen queer-tutkimus on?

Eksegeettinen queer-tutkimus pohjautuu postmoderniin raamatuntulkintaan. Tutkittavan tekstin alkuperäinen merkitys nähdään toissijaisena, sillä sen saavuttamista pidetään mahdottomana. Jokainen arvovaltainen teksti alkaa elää omaa elämäänsä ilman että sen kirjoittajalla on enää mahdollisuutta vaikuttaa lukijoiden tulkintoihin. Alkuperäisen kirjoittajan tulkinta tekstistä onkin vain yksi mahdollisuus muiden joukossa. Queer-eksegeetti Ken Stone on yhdistänyt Butlerin performatiivisuuden teorian Raamattuun ja argumentoinut, että Raamatulla ei ole olemassa itsenäistä identiteettiä vaan jokainen tulkinta tuottaa Raamatun sanomaa. Yhteiskunnan valtarakenteet ja normit ovat vaikuttaneet läpi aikojen siihen, kuinka Raamattua on tulkittu kussakin ajassa. Raamatuntutkijat eivät ole olleet sen vapaampia ympäröivistä sukupuoli- ja seksuaalinormeista kuin muutkaan ihmiset.

Eksegeettistä tutkimusta ovat muovanneet normit siitä, kuinka Raamattua ”luetaan oikein” tai mitä Raamatun oletetaan sanovan sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi kävisi vaikka Jeesus, jonka miehinen ja maskuliininen olemus on monesti otettu itsestäänselvyytenä tutkimushistoriassa. Länsimaisessa taiteessa (ja tieteessä) Jeesus on myös auttamattoman yksipuolisesti kuvattu valkoisena, vaikka Raamatussa ei kerrota Jeesuksen ulkonäöstä mitään. Muun muassa tämä on vaikuttanut suoraan siihen, että Raamattua on voitu käyttää lyömäaseena erilaisia ihmisryhmiä kohtaan. Identiteettiin vaikuttavat määreet vaikuttavat myös siihen, miten Raamatun tekstejä tulkitaan. Naisen, pakolaisen, homoseksuaalin tai transsukupuolisen (saati useamman risteävän vähemmistön) tavat lukea Raamattua eroavat toisistaan, minkä lisäksi nämä tulkinnat eroavat normitetun lukijan eli valkoisen, länsimaalaisen, heteroseksuaalin, cis-sukupuolisen miehen raamatuntulkinnasta.

Jokaisen (eksegeettistä) queer-tutkimusta tekevän tulisi tuntea akateeminen queer-teoria tarpeeksi hyvin, jotta keskustelu eri tieteenaloilla tehtävän queer-tutkimuksen välillä olisi mahdollista. Queer-tutkijan on myös oltava tietoinen siitä, että jokainen tulkinta on vallankäyttöä oman tulkinnan puolesta. Objektiivinen luenta ei ole ikinä täysin mahdollinen, joten jokainen tieteellinen tulkinta tulisi pyrkiä dekonstruoimaan valta-asetelmista. Queer-tutkimukseen liittyykin aina poliittinen ulottuvuus, sillä ilman poliittista HLBT+ -aktivismia ei olisi myöskään akateemista queer-teoriaa. Täten queer-tutkimukseen liittyy vastuu siitä, kuinka tuloksia käytetään. Queer-tutkijan tieteelliset tuotokset odottavat jatkoa ja lisäkysymystä – ”entä sitten?” Mitä väliä tekemälläni tutkimuksella on? Mikä on sen vaikutus yhteiskuntaan?

Parhaimmillaan eksegeettinen queer-tutkimus voi olla Raamatun kokonaisvaltaista ravistelua ja uudelleenkokoamista. Oletukset esimerkiksi Jeesuksen sukupuolesta on mahdollista työntää syrjään ja tutkia queer-näkökulman avulla esimerkiksi sitä, mitä Jeesuksen ruumiin muuttuminen leiväksi voisi merkitä suhteessa hänen luontoonsa. Sillä hetkellä, kun Jeesus murtaa leivän ja antaa sen syötäväksi (Joh. 6:52–58), hänen ruumiinsa ei ole miehen tai edes ihmisen. Jeesuksen ruumis koettelee sukupuolisuuden, ihmisyyden ja jumaluuden rajoja tavalla, joka voidaan nähdä radikaalina dekonstruktiona sitä kohtaan, millainen kuva Jeesuksesta on vuosisatojen ajalta piirretty.

Queer-tutkimukseen perehtyminen saattaa myös myllätä omia ajatuksia ja jopa maailmankatsomusta tavalla, josta ei ole paluuta. Kuten Susannah Cornwall on sanonut: ”Raamatun tekstin queeriksi tekeminen on aina samanaikaisesti lukijan queeriksi tekemistä.” Epäkohdat ja vääryydet tulevat yhä ilmeisimmiksi kun tietoisuus ympäröivän maailman valtarakenteista lisääntyy. Queer-tutkimus myöskään harvoin antaa selviä vastauksia, päinvastoin, usein se osoittaa asioiden monimutkaisuuden ja synnyttää lisää kysymyksiä. Tässä lepää myös queer-tutkimuksen toivo: maailman näkeminen binäärien ulkopuolella johdattaa tutkijan ennalta raivaamattomien maiden äärelle. Se mahdollistaa aidosti uudenlaisen näkökulman tutkimukseen ja osoittaa tien kysymyksiin, joita aiemmin ei ole tiedetty olevan olemassa.

 

Terminologiaa

Cis-normatiivisuus tarkoittaa oletusta, jonka mukaan kaikki ihmiset kokevat heille syntymässä määritellyn sukupuolen omakseen ja ilmentävät sitä yksiselitteisesti.

HLBT on lyhenne jolla tarkoitetaan homoja, lesboja, biseksuaaleja ja transsukupuolisia ihmisiä. Nykyään akronyymista näkyy myös laajennettua lyhennettä, jossa perään on lisätty kirjaimet QQIAAP, ensimmäinen q merkitsemään queeriä ja toinen q merkitsemään henkilöä joka ei vielä ole löytänyt sukupuoli- tai seksuaali-identiteettiään (questioning). I merkitsee intersukupuolista, ensimmäinen a viittaa aseksuaaleihin ja toinen a liittolaisiin (alleys). Viimeinen kirjain p puolestaan viittaa panseksuaalisuuteen.

 

Kirjallisuus

Aichele, George et al.  (1995). The Postmodern Bible: The Bible and Culture Collective. New Haven: Yale University Press.

Butler, Judith (2006). Hankala sukupuoli: Feminismi ja identiteetin kumous. Alkup. Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity (1990). Suom. Tuija Pulkkinen & Leena-Maija Rossi. Helsinki: Gaudeamus.

Cornwall, Susannah (2011). Controversies in Queer Theology. London: SCM Press.

Guest et al. (2006). The Queer Bible Commentary. London: SCM Press.

Halperin, David M. (1995). Saint Foucault: Towards a Gay Hagiography. New York: Oxford.

Hornsby, Teresa & Guest, Deryn (toim.) (2016). Transgender Intersex, and Biblical Interpretation. Atlanta: SBL Press.

Hornsby, Teresa & Stone, Ken (toim.) (2011). Bible Trouble: Queer Reading at the Boundaries of Biblical Scholarship. Atlanta: SBL Press.

Järviö, Nina (2013). Queer-teologian evankelis-luterilainen mahdollisuus. Naistutkimus, 2. 5-16.

Karkulehto, Sanna (2011). Seksin mediamarkkinat. Helsinki: Gaudeamus.

Kinnunen, Moona (2019). Queer-tutkimus ja eksegetiikka. Sukupuoli Raamatun maailmassa. Toim. Susanna Asikainen & Elisa Uusimäki. Helsinki: Eksegeettisen Seuran Julkaisuja 117. 151-169.

Merenlahti, Petri (2015). Jeesus, maskuliinisuus ja queer: Miestutkimuksen näkökulmia Raamattuun. Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä. Toim. Johanna Ahonen & Elina Vuola. Helsinki: SKS. 140-160.

Pulkkinen, Tuija (1998). Postmoderni politiikan filosofia. Helsinki: Gaudeamus.

Rossi, Maija-Leena (2015). Muuttuva sukupuoli: Seksuaalisuuden, luokan ja värin politiikkaa. Helsinki: Gaudeamus.

Schippert, Claudia (2011). Implications of Queer Theory for the Study of Religion and Gender: Entering the Third Decade. Religion and Gender, 1, 1. 66-84. 2011.

Sheffield, Tricia (2008). Performing Jesus: A Queer Counternarrative of Embodied Transgression. Theology and Sexuality 14, 3. 233-258.

Stone, Ken (2008). Bibles That Matter: Biblical Theology and Queer Performativity. Biblical Theology Bulletin 38,1. 14-25.